Kaikki blogit puheenaiheesta Lapsuus

Koulutuksesta ja syrjäytymisestä

3.4.2017 14:42 Marko Kivelä

Olen jonkin verran seurannut sitä keskustelua ja niitä ehdotuksia joilla yritetään parantaa mm poikien koulumenestystä sekä ehkäistä syrjäytymistä. Turhan usein vaikutelmaksi näistä jää se, etteivät kyseiset ihmiset täysin ymmärrä mistä he puhuvat. Ettei heidän kokemuspiiriin kuulu ne kodit, joissa kasvavat tulevat syrjäytyjät. Olisikin tärkeää, ettei syrjäytymisen ehkäisy jää pelkästään sellaisten ihmisten varaan, joille syrjäytymisen riski on vain teoreettinen malli. Hyväntahtoisten hyvistä kodeista tulevien ihmisten varaan.

Uskonto, laskento, laulu ; Lasten kasvatus ja kohtuun kertomataulu

22.2.2017 01:14 Tuomo Gren

Kirjoitin viikko sitten blogauksen jossa viittasin siihen että Teemu Laajasalon mielestä nykyinen uskonnonvapauslaki on hyvä ja että asioiden arvokeskustelu on tarpeetonta koska ongelmatapaukset voidaan setviä lakituvassa. Olin ideaa vastaan.

Lue lisää

Kun elää pelkon kanssa demokraattisessa valtioissa.

28.11.2016 23:50 Abdirahim HUSU Hussein .

Asuessani lapsena Somaliassa about 2-4 kilometrin päässä asuinalueestamme oli metsä, jossa naapuruston lasten kanssa leikimme.

Emme kertoneet tästä vanhemmillemme, mutta kyllähän he siitä tiesivät. Yleensä he varoittivat villieläimistä, kehottaen meitä olemaan varuillamme. Siellä me kuitenkin leikimme, vailla pelkoa mistään.

Elämän pyhä kolmijako – miten Sinä asemoidut?

24.11.2016 16:45 Ilkka Luoma

Yhteiskunta, eduskunta ja kansalaiset, demokratian alimpana kastina, miettivät kuumeisesti |* kuinka käy tämän elämän kolmijaon keskinäisille suhteille – ideaalisesti ottaen niiden tulisi olla toistaan tukien tasapainossa ---

... Elämä jakaantuu kolmeen osaan –

A] Lapsuus ja nuoruus, jolloin opitaan leikkimään - yhdessä, lukemaan, kirjoittamaan ja googlettamaan sekä ymmärtämään yhteiskunnan säännöt ja lopulta tekemään työtä, kesto noin 23 – 24 ikävuoteen asti.

Jyrkännekuja 1

15.3.2016 04:25 Ujuni Ahmed

Viimeaikoina, moni ihminen on ollut huolissaan siitä että miten niin erillaisista lähtökohdista olevat voisivat sopeutua suomeen muka ilman ongelmia. Mulla ei ole siihen vieläkään suoranaista vastausta,mutta päätin jakaa tarinani ja mietteitäni, mulle tärkeimmästä ajasta ja ihmisistä. Lapsuudestani ja nuoruudestani, kerrostalosta joka oli mulle maailman turvallisin ja rakkain vielä tänäpäivänä.

Mannerheimin lapsuus - tuittu häijyläinen

10.8.2015 17:00 Veikko Huuska

Mannerheimin lapsuus – tuittu häijyläinen

- isätön, koditon, uskonnoton, isänmaaton -

Mykkä

Lue lisää

Kuka pelkää mustaa miestä

25.1.2015 15:29 Sanna Vauranoja

Lähdettiin sunnuntain kunniaksi koko perhe luistelemaan. Siinä luistimilla kaarrellessa tulivat mieleen lapsuuden talvet, jotka isolta osin kuluivat karvalakki päässä, lumipaakkuja täynnä olevat villavanttuut kädessä lähikoulun jäällä luistellen tai liukurilla laskien.

Lue lisää

Hyvä lapsuus jokaiselle, ja stoppi eriarvoistumiselle

5.8.2014 23:58 Mervi Syväranta

Minun lapsuuteni oli onnellinen ja ympärilläni oli välittävä perhe sekä muita läheisiä sukulaisia. Lapsuuteni kodista ja ympäristöstä olen saanut hyvät elämän eväät. Näin tulisi olla jokaisella lapsella Suomessa. Valitettavasti eriarvoistuva lapsuus on tätä päivää, ja yhä suurempi osa lapsista saa toisia huonommat eväät elämään.

Lue lisää

Lasten ja nuorten masennusriskistä ja hoidosta

24.4.2014 17:52 Maria Rajakari

Hyvän itsetunnon perusta luodaan jo varhain. Perheisiin ja ongelmien ennaltaehkäisyyn panostamisen lisäksi mahdolliset riskit masennuksen kehittymiseen nuorilla olisi tärkeää tunnistaa, jotta masennusta ja sen aiheuttamia kustannuksia yhteiskunnalle voitaisiin ehkäistä. Sairastumisriskissä elävien nuorten tilanne on tärkeää tunnistaa ja nuorten parissa työskenteleviä masennuksen tunnistamiseen kouluttaa sekä vanhempia asianmukaisesti valistaa.

Voisiko olla niin?

18.4.2014 16:40 Susanna Kaukinen

Voisko sittenkin olla niin, että lapsuus on itseisarvo? Siis, että lapsuus itsessään on arvokasta ja että lapsen tehtävä ei ole valmistautua kapitalistisen tuotankoneiston rattaaksi, vaan lapset tehtävä onkin olla lapsi?

Voisiko olla niin, että preesens on tärkeämpi kuin futuuri? Voisiko juuri nyt olla lapselle se tärkein ajanhetki? Onko kuitenkin hulluutta rakentaan koko elämänsä huomiselle, jota ei ehkä koskaan tule ja joka ei kuitenkaan ole sitä mitä sinä odotat?