Suomi on hyvä maa asua ja itsenäisyyden ajan saavutuksemme
ovat suoraan sanottuna varsin huimat. Tämä maa ei ole sellainen karmea
epäonnistumisien muovaama loukko jollaisena jotkut tätä haluavat kuvata. Toki
aina parantamisen varaa on, mutta katsomalla vain tähän parannettavaan, jätämme
huomioitta sen kuinka hyvä paikka tämä maa on elää. Meidän pitäisi arvostaa
sitä enemmän ja meidän pitäisi arvostaa myös niitä ihmisiä jotka ovat maamme
kehitystä edistäneet. Myös niitä poliitikkoja.
Viimeistään tuo edellinen maailmansota loi kansallisaatteille
ja isänmaallisuudelle varsin synkän varjon. Eikä ensimmäistä kertaa, sillä
kansallisuusaate ja hehkutettu isänmaallisuus on ollut mukana useimmissa
sodissa sen jälkeen kun ne ensikerran muotoiltiin.
Mielestäni kaiken politiikan pitäisi noudattaa lyhyttä
maksiimia. ”kaiken politiikan tulee tähdätä yhteiskunnan hyvän maksimoimiseen.”
Mielestäni tuo maksiimini sisältää seuraavaa: