Väyrysen nousu – onni vai onnettomuus keskustalle?
Väyrynen on kieltämättä vaalien toinen myönteinen yllätys Haaviston ohella. Tosin ainakin minulle lähinnä saamallaan kannatuksella, ei politiikalla. Jo aika tavalla menneisyyden mieheksi leimaantunut Väyrynen on tehnyt näyttävän paluun. Mutta onko se keskustalle kuinka siunauksellista onkin toinen juttu.
Pohjimmiltaan Väyrynen edustaa sitä vanhaa keskustalaisuutta josta Vanhasen ja Kiviniemen johdolla keskusta on askel askeleelta pyrkinyt eroon. Nyt näyttää, että vanha linja palaa jos ei nyt voittoisana, mutta ainakin uskottavuutensa jossain määrin palauttaneena. Ja se merkitsee väistämättä, että keskustan johto ja sen edustama linja saa kilpailijan. Sillä uudessa voiman tunnossaan Väyrynen tuskin jättää käyttämättä mahdollisuutta haastaa istuvaa johtoa. Väyrysen toinen tai vahva kolmossija lienee itse asiassa miltei pahinta mitä keskustan johdon kannalta voi tapahtua. Ja tämä ehkä pätee myös koko keskustan tulevaisuuden suhteen.
Tietysti ensi katsomalla voisi kuvitella, että Väyrysen kannatus olisi siunaus puolueelleen, mutta näin ei kuitenkaan välttämättä ole. Nyt keskustaa hallitsevien ja Väyrysen välillä on aatteellisesti valtavan suuri ero. Väyrysen linja merkitsee, että Suomen poliittisen historian merkittävä tekijä asemoi itsensä lyhytjänteisen populismin tekijäksi. Soinin ja perussuomalaisten haastajaksi, muuttuen perussuomalaisiakin perussuomalaisemmiksi. Ja kaksi perussuomalaista puoluetta on jo Suomelle vähän liikaa.
Toki moinen muutos karkottaisi osan keskustan kannattajista ja on helppo ennustaa, että Väyrysen keskusta toimisi kokoomuksen eduksi, sillä tärkein vuotosuunta olisi kyllä kokoomukseen. Sen sijaan perussuomalaisten pitänee varoa Väyrysen linjaa, sillä jos Väyrynen voittaa joitakuita varmasti puolelleen, ovat ne niitä jotka siirtyivät viime vaaleissa keskustasta perussuomalaisiin. Toisin sanoen juuri Väyrynen omaa parhaat mahdollisuudet perussuomalaisten kannatuksen syömiseen, vaikkakin samaan aikaan hän tulee ajamaan toiselta laidalta joukkoja muihin puolueisiin.
Elämme selvästikin merkittävien poliittisten muutosten aikaa. Osin näissä presidentinvaaleissa ratkeaa se mihin suuntaan keskusta kääntyy.
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
Kun Väyrynen ei kuitenkaan voita vaaleja, hänellä ei ole mitään poliittista tehtävää. Tuskin hän uskaltaa haastaa Kiviniemeä puheenjohtajan paikasta. Viimeksi tuli niin pahasti takkiin. Väykällä on nyt paljon yhden kortin varassa. Eikä oppositiopuolueen ex-kansanedustajalle tarjota mitään merkittävää tehtävää politiikan ulkopuolelta. Voisiko Väykkis perustaa mukitehtaan?
Väyryselle on tullut kovin usein takkiin, mutta ei se ole koskaan estänyt häntä yrittämästä uudelleen. Hyvin mahdollisesti hän miettii jo uudelleen löydetyn kannatuksensa turvin keskustan puheenjohtajuutta.
Väyrysellä loppuu vuodet kesken eikä keskustan nykyjohdon haastaminen onnistu ilman aktiivista tukijoukkoa.
Ja vaikka keskusta-puolue onkin ollut kriisissä, eroja perussuomalaisiin löytyy vastakin.
Keskusta on Eurooppa-myönteisempi.
Keskusta on enemmän maaseutupuolue ja viljelijän asialla.
Perussuomalaiset on puolueena konservatiivisempi.
Perussuomalaiset on talouspolitiikassa lähempänä vasenta laitaa.
Nähdäkseni puolueen sisäiset näkemyserot ovat noita perussuomalaisten ja keskustan perinteisen siiven eroja suurempia.
Marko, nämä vaaliasetelmat tänään 18.1., muutama päivä ennen varsinaista äänestyspäivää, osoittaa vaan sen, että perussuomalaisiin ja etenkin Timo Soiniin pettyneet ns. liikkuvat äänestäjät palaavat lähtöpuolueisiinsa.
Tämä oli odotettavissa mutta ei näin pian ja vahvistaa sen, että äänestäjät pettyivät erityisesti Timo Soiniin, koska häntä olisi näissä vaaleissa voinut äänestää koko maassa.
Keskusta ja vihreät mutta myös muutkin puolueet saavat vielä lisää viime keväänä perussuomalaisia äänestäneiden ääniä 22.1.2012 äänestyksessä.
Mäntynen:
"[---] Keskusta ja vihreät mutta myös muutkin puolueet saavat vielä lisää viime keväänä perussuomalaisia äänestäneiden ääniä 22.1.2012 äänestyksessä."
Siis pitääkö Mäntynen (ja häntä kompannut Kivelä) jotenkin todennäköisenä, että kevään 2011 ek-vaaleissa perussuomalaisia äänestäneet henkilöt antaisivatkin jatkossa äänensä vihreille? Pari kysymystä:
1) Mihin tämä näkemys oikein perustuu?
2) Uskotteko Te tähän ihan tosissanne?
(Siis selvennyksenä: uskon kyllä, että keskustan suuntaan voi olla paluuliikettä, mutta ihme mikä saa kuvittelemaan, että perussuomalaisia äänestänyt siirtyisi äänestämään vihreitä?)
Hyvin harvat ihmiset omaavat ehdottomia kokonaisvaltaisia poliittisia kantoja. Pikemminkin enemmistä omaa joukon mielipiteitä joista jotkut vievät perussuomalaisiin päin ja jotkut sitten muihin suuntiin. Ja näiden asioiden keskenäinen paino tuppaa vaihtumaan matkan varrella. Eli pidän mahdollisena että jotkut perussuomalaisita tulevat siirtymään vihreisiinkin, mutta mitään suurta siirtymää en itse odota.
Ajatus, että perussuomalaisten tai vaikkapa vihreiden kannattajat olisivat jonkinlaisia yhden aatteen täyttämiä klooneja on virheellinen. Molemmassa puolueissa on yhtä monta erilaista ihmistä kuin on kannattajaakin. Ja joillekin heistä siirtyminen johonkin tiettyyn suuntaan on helpompaa kuin joillekin toisille.
Toivossa on hyvä elää ;). Voinemme kohtuudella olettaa, että todennäköisyys äänisiirtymälle perussuomalaiset -> vihreät on kutakuinkin sama kuin todennäköisyys äänisiirtymälle vihreät -> perussuomalaiset.
"Nyt keskustaa hallitsevien ja Väyrysen välillä on aatteellisesti valtavan suuri ero. Väyrysen linja merkitsee, että Suomen poliittisen historian merkittävä tekijä asemoi itsensä lyhytjänteisen populismin tekijäksi."
Tuolta se politiikka ehkä näyttää sieltä kentän toiselta reunalta katsoen. Mutta ihmiset jotka ovat siellä kentän toisella reunalla eivät varmaankaan koe tukevansa "lyhytjänteistä populismia". Saattaa olla jopa niinkin, että tuo suunnanmuutos jota Vanhanen ja Kiviniemi ovat Keskustapuolueeseen tuonut, on aiheuttanut puolueen pienenemistä jota ei olisi tullutkaan jos puoluetta olisi johtanut Väyrysen kaltaiset henkilöt.
Ja vielä seuraava asia. Näissä vaaleissa näyttäisivät menestyvän Niinistö, Väyrynen ja Haavisto joille kaikille on yhteistä se että he eivät kovin innokkaasti näy rummuttavan puolueensa nykypolitiikan puolesta, monissa tapauksissa jopa välttelevät kyseisiä aiheita. Toisin kuin Soini ja Lipponen, jotka eivät menesty. Onko Niinistön, Väyrysen ja Haaviston vaalityö "populismia"? Vaikka Marko asiat eivät täysin noin ole kuten sanoin, uskoisin että pointtini on löydettävissä ja ymmärrät mitä tarkoitan sen sijaan että koittaisit keksiä yksittäisiä esimerkkejä jotka todistaisivat muusta. Mielellään et varmaankaan tuota pointtiani kuitenkaan myönnä.
Väyrysen menestys pohjautuu perussuomalaisia keväällä äänestäneiden paluuseen Väyrysen taakse.
Väyrysen vaalitaistelu on ehdokkaista kaikkein pisin. Väyrynen pelasi jo ministerinä tätä vaalikamppanjaa arvostellessaan hallituksen EU-politiikkaa. Väyrynen pelasi Soinin pelipaikalla ja se näkyy gallupeissa.
Mutta samalla Väyrysen kamppanjointi söi keväällä keskustan kannatusta ja hän olikin osasyyllinen keskustan tappioon.
Jos Väyrynen ei pääse kakkoseksi sunnuntai-iltana, hänen uransa oli siinä vaikka hän ei näin tunnustakkaan käyvän. Mutta ei kissakaan aina putoa jaloilleen, jos sen tiputtaa sata kertaa navetan vintiltä.
Sauli Niinistön voitto on selviö.
Heikki se uskoo höttöönsä eli kuvitelmiinsa, ja oikeutensahan se onkin.
EK:n, Sanoman ja Almamedian, finanssi- ja pankkisektorin ja muiden kansanvallan eli demokratian vastustajien ehdokas yllättyy, kun jo ensimmäisellä kierroksella takkiin tulee odotuksiin nähden ja paljon.
Demokratian ehdokas voittaa toisella kierroksella ja pienten ryhmien etuja ajava Mäntysen suosikki putoaa.
Lukekaapa muuten Seppo Hauta-ahon tekstit:
http://seppohautaaho.puheenvuoro.uusisuomi.fi/93719-voiko-sauli-niinisto...
http://seppohautaaho.puheenvuoro.uusisuomi.fi/93870-voiko-sauli-niinisto...
http://seppohautaaho.puheenvuoro.uusisuomi.fi/93924-voiko-sauli-niinisto...
Jouni, minä luotan omaan vaistooni ja arviointikykyyni paljon enemmän kuin kaikenmaailman hautaahoihin.
Sunnuntai-iltana näet Sinäkin, että minä ja Suomen kansa olemme oikeassa ja Sinä hautaahoinesi väärässä.
Itse uskon, että Väyryselle vahva kolmossijakin tietää paluuta vahvaksi keskustavaikuttajaksi. Hän on joka tapauksessa pärjännyt paremmin kuin oikeastaan odotettiin.
Ymmärrän pointtisi ja osin hyväksynkin. Tehdään kuitenkin yksi ero. Mielestäni on tärkeää, että miksi politiikkaa tehdään. Pitkän linjan politiikka ei ehkä voi olla populismia, mutta kun politiikka saa merkittävän osan muodostaan toisten voittoisasta tavasta toimia ja juuri nyt haistellusta ilmapiiristä on aiheellista kutsua sitä populistiseksi. Toki Väyryselläkin on tuon linjan kanssa yhtenevää ajatushistoriaa, mutta muutos on niin suuri, etten oikein voi uskoa, etteikö toiminta olisi populistista.
Ihan ok perustelu sinulta ja ymmärrän mitä tarkoitat.
Heitän kuitenkin vielä yhden näkökulman. Tuo "populismina" nähty "uusi" tapa tehdä politiikkaa, jota harjoittaa siis lähinnä persut, on kuitenkin vain niitä ajatuksia joita kansan keskuudessa on aina ollut. Vasta internet, sosiaalinen media yms keskustelupalstat ovat tuoneet nämä näkemykset ja ajattelutavat esille. Aiemmin mikään puolue ei näitä kannattanut ja kansalla ei ollut mahdollisuuksia kuin vain äänestää niiden väliltä joita on tarjolla. Eikä mediakaan tuonut noita ajatuksia esille, tämä nyt tietysti näyttää myös suomettumiselta, itsesensuurilta taikka salaliitolta mutta näiden asemesta voisi huoamuttaa siitä että mediassa näitä ei nähty kun toimittajat eivät vaan osanneet aistia kansan ajatuksia, joka on eri asia kuin tarkoituksellisesti vaieta niistä.
Mikäli keskusta haluaa kannatuksensa laskevan entisestään se pitää tämän Vanhanen/Kiviniemi-linjan. Minulle se käy vallan mainiosti että kepu tippuu edelleen luoden kasvutilaa muille. Vanhat vakioäänestäjätkin siirtyy manan majoille, ja sekin turva poistuu.
Luulen, että tekee keskusta miten tahansa, on heidän hyvin vaikeaa päästä takaisin kasvun linjalle.
Markon kanssa samaa mieltä.
Mutta sama ongelma se on vihreilläkin - huolimatta Haaviston menestyksestä. Nämä ovat henkilövaalit.
Tuosta en taas ole samaa mieltä. Käytännössä vihreät ovat kasvaneet kovin monissa vaaleissa ja nyt tuli ensimmäinen merkittävä askel taaksepäin. Sitä on aivan liian aikaista pitää lopun alkuna. Vihreät tulevat kyllä toipumaan - ja uskoakseni varsin nopeasti.
Vihreä agenda voisi nostaa kannatustaan isostikin, integroitumalla vasureiden kanssa. Johtajan paikkoja vain olisi silloin vähennettävä, joten tuskin toteutuu. Hyvin samankaltaisina minä teidän aatteenne näen.
Väyrysen nousu uudistaa poliittisen pelikentän vasemmisto-oikeisto akselin keskeltä. Keskusta vetäytynee takaisin maalle haavojaan nuolemaan. Kaupunkien valloitus ei sittenkään onnistunut. Persut kutistuvat takaisin konservatiiviseksi protestipuolueeksi kun kupla on nyt kaikkien nähden puhjennut. Kaupungeissa pelikenttä jää lähes vapaaksi. Sitä tyhjiötä hamuavat Kokoomus ja Demarit. Etenkin SDP:llä menee hetki nousta lattiasta, joten siitä ei ole vaaraa. Nyt Vihreillä olisi etsikkoaika vallata markkinat. Pikkuisen pitää särmiä hioa, jotta puolue muistuttaisi enemmän Pekka Haaviston luomaa mielikuvaa.
Kannattaisiko tässä mielessä harkita nimenmuutosta? Miltä kuulostaisi valehtelijoiden klubi?
Toki kaikkea voi harkita jos itse hyväksyt jäsenyytesi panettelijoiden klubissa.
Marko. Onko se panettelua, jos toteaa presidentiehdokkaan antaneen ilmeisen tarkoituksellisesti harhaanjohtavaa tietoa itsestään?
Sinullekin on moneen otteeseen osoitettu, että tuo harhaanjohtavuus on aika tavalla kyseenalainen tulkinta. Mutta jatkat yhä vaan. Toimit täsmälleen samalla tavalla kuin ne jotka keskittyivät kyseenalaistamaan Obaman amerikkalaisen syntyperän.
Kyllä kyseessä on panettelu.
Kivelä:
"Sinullekin on moneen otteeseen osoitettu, että tuo harhaanjohtavuus on aika tavalla kyseenalainen tulkinta. Mutta jatkat yhä vaan. Toimit täsmälleen samalla tavalla kuin ne jotka keskittyivät kyseenalaistamaan Obaman amerikkalaisen syntyperän.
Kyllä kyseessä on panettelu."
Kivelä-hyvä, Haaviston koulutuksestaan antamien tietojen harhaanjohtavuus on yksikäsitteinen ja selkeä tosiasia, ei mikään kyseenalainen tulkinta. On melkoisen härskiä ja luotaantyöntävää, että kehtaat väittää tosiasian julkituomista panetteluksi.
Ja kun otetaan huomioon, että kyse _ei_ ole pelkästään presidentinvaalikampanjaan liittyvästä ansioluettelon kaunistelusta, vaan huomattavasti suuremmasta ja törkeämmästä huijauksesta, ei asiaa todellakaan ole syytä jättää käsittelemättä.
http://mattieino.puheenvuoro.uusisuomi.fi/94506-20-kysymyst%C3%A4-pekka-...
Matti Keränen kysyy yllä linkitetyssä puheenvuorossaan varsin aiheellisia kysymyksiä; lainaan kyseisestä, Haavistolle kohdistetusta kirjoituksesta osan:
[---] Oletko mielestäsi kaiken tapahtuneen jälkeen uskottava henkilö puhumaan suvaitsevaisuuden, oikeudenmukaisuuden, yhteisöllisyyden ja ympäristönsuojelun tärkeydestä ja tarpeesta kamppailla eriarvoisuutta vastaan ja kamppailla oikeudenmukaisemman yhteiskunnan puolesta? Koetteko tässä mitään ongelmaa?
Mitä haluat sanoa kaikille niille sadoille tuhansille ihmisille, jotka ovat sinuun uskoneet? Mitä luulet akateemisten tukijoidesi ajattelevan sinusta nyt?
Tunnetko häpeää? Oletko ylipäätään oikeasti kykeneväinen tuntemaan häpeää ja empatiaa?Tämä tulee vain väkisin mieleen samoin kuin nämä tunnetut valetapaukset hiljan kuten valelääkäri Esa Laiho…
Esittelet itsesi Venäjän asiantuntijana, etkä tunne edes Venäjän presidenttiä kuvasta. Elätkö Haavisto jossain ihmemaailmassa, jonne ei totuus mahdu? [---]
No, toisaalta, jos presidenttiehdokkaiden rehellisyyttä aletaan mitata, niin porukastahan on käsittääkseni Soini ainoana tunnustanut avoimesti ujuttavansa vaaliohjelmiin "tietoisia provoja", vain taktisista syistä.
Tiedä sitten, mikä se paljonpuhuttu äänestäjän kuluttajansuoja sen miehen kanssa on. Mitkäs puheet näissä presidentinvaaleissa ovat olleet tietoisia provoja ja mitkä eivät?
Olen Jussi Jalosen kanssa samaa mieltä, että kaikkia ehdokkaita pitäisi kammata yhtä tiukalla seulalla. Kyse on sentään presidentin virasta. Kaikkea ei ehdi tekemän. Minusta media laiminlyö tehtävänsä yhteiskunnan vahtikoirana. Se jättää osan ehdokkaista kovin vähälle. En tiedä onko Soini niitä, ehkä ei.
Jotenkin tuntuu, että kaikilla, tai miltei kaikilla puolueilla on oma etsikkoaikansa. Juuri nyt poliittinen kenttä on sen verran myllerryksessä, että isojakin muutoksia voi tapahtua.
Vasemmisto-oikeisto akseli on viime vuosisadan asioita, Nyt asetelma on sekavampi. Vaaleissa näkyy selvä taktinen elementti. Väyrysellä ja Soinilla on samalla lailla ajattelevia äänestäjiä. Toisaalta Haavistolla, Lipposella, Arhinmäellä ja Biaudetilla on sanoin ajattelevia äänestäjiä. Haaviston kannatusta lisää pettymys Lipposeen ja Biaudetiin. Äänestäjät haistelevat, kuka sopivista ehdokkaista parhaiten voisi menestyä.
Samaa peliä pelataan Väyrysen ja Soinin kannattajien keskuudessa. Väyrynen haluaa hillittömästi presidentiksi, Soinin vastentahtoisuus paistaa läpi. Näissä äänet ovat keskittymässä Väyryselle.
Jos Väyrynen on saa hyvän tuloksen, mitä siitä seuraa? Väyrynenhän on ollut puolueessaan hylkiö. Olen samaa mieltä blogistin kanssa, että hänen menestyksensä on ongelma kepulle. Hän pelasti kepun demarien kaltaiselta katastrofilta, mutta hän ei siltikään kelpaa kepun johdolle. Vastikään Mauri Pekkarinen ehti kehumaan EU:n taloussopimusta. Väyryseltä se tuskin saa kannatusta.
Leikitellään blogistin ajatusta edelleen. Väyrynen menestyy vaaleissa hyvin, on toisella kierroksella Niinistöä vastassa, mutta jää toiseksi. Mitä sitten? Kepun johto ei Väyrystä kelpuuta. Kuvitteletteko, että Paavo rupeaa eläkeläiseksi? Entäpä jos hän siirtyykin ainoaan puolueeseen, joka on euroasioissa hänen kanssaan samaa mieltä eli persuihin? Kuinka suuri osa kepun "perinteisistä" äänestäjistä seuraisi perässä? Persuissahan voisivat luvat Väyryselle jonkin näkyvän paikan kunnallisvaalien jälkeen. Millainen on jäljelle jääneen kepun tilanne?
Tällä kaikella tarkoituksena on kuvata, että ei kannata tehdä liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Monta tietä on avoinna ja myöhemmin tiedämme, mikä niistä valittiin.
Olli Pusa, Väyrysen äänistä kun perataan pois perussuomalaisten paluumuuttajien äänet niin jäljelle jää keskustalaisten ääniä Lipposen verrallinen.
Väyrynen oli EU-asioissa oppositiossa jo keskustalaisjohtoisen hallituksen ministerinä ollessaan ja oli yksi niistä tuholaisista, jonka metkut söivät keskustalaisten kannatusta.
Persuihin Väyrystä ei huolita, sillä Soini ei halua toista johtajaa rinnalleen.
Ja on Väyrynen niin kasvanut keskustan kylkeen kunniapuheenjohtajana, että hän ei tällaista loikkaa tee. Kekkosen kasvatti kun on.
Kekkonenhan oli kuuluisa yllättävistä käännöksistään. Mitä opettikaan Väyryselle?
On tosiaan vaikeaa nähdä miten Soini ja Väyrynen mahtuisivat samaan puolueeseen.
Hyviä näkökulmia sekä Pusalta että Mäntyseltä. Hyvä pojat.
" 16:33 Heikki Mäntynen uusi
Olli Pusa, Väyrysen äänistä kun perataan pois perussuomalaisten paluumuuttajien äänet niin jäljelle jää keskustalaisten ääniä Lipposen verrallinen."
Luulenpa, etteivät näissä pressan vaaleissa Väyrystä äänestävät persut ole mihinkään, eivätkä mistään palaamassa.
He vain eivät halua Soinia pressaksi. Väyryselle se on sopiva "lepokoti" pitkän poliittisen uran päätteksi.
Mitä tulee Keskustan kannatukseen puolueena, en jaksa uskoa Keskustan nousuun, ennenkuin se on vaihtanut puoluejohtonsa ja palannut juurilleen.
Suurimpana syyllisenä Keskustan romahtamiseen näen sen hallituksessa olon edellisellä kaudella.
Aivan kuten nyt on käymässä demareille. Persujen uskon säilyttävän kannatuksensa/ nostavan sitä sillä nuoret kannattavat Soinia.
http://www.mtv3.fi/uutiset/presidentinvaalit2012/index.shtml/arkistot/ko...
Eikä EU-ssa ole näkyvissä taloudellisten sotkujen loppumista.
Itse epäilen, että ainakin jonkin aikaa liikkeellä on tavallista enemmän liikkuvia äänestäjiä, eli että puolueiden kannatukset tulevat heilahtelemaan enemmän kuin mihin olemme tottuneet. Ja samalla on vaarana, että politiikkaan pettyneiden osuus kasvaa ja sitä kautta äänestysprosentit laskevat. Perussuomalaisten äänestäminen saattoi olla monille viimeinen yritys vaikuttaa politiikan kautta ja jos nämä pettyvät perussuomalaisiin, niin uudestaan heitä ei uurnille saada.
Liikkuvat äänestäjät ovat liikkeellä kevään vaalien jäljiltä.
Kevään vaaleihin ladattiin kovia odotuksia äänestäjille, sillä kovaa uhoa muutoksesta ja sen tarpeesta masinoitiin äänestäjille persujen ja Muutos2011- nimisen puolueen voimin.
Vajaa vuosi vaaleista ja persut on oppositiossa paitsiossa ja Muutos2011- puolue on häipynyt takaviistoon vasemmalle unholaan.
Nukkuvien puoluekin saa omat pettyneet ja petetyt äänestäjänsä takaisin.
Tyhjän saa pyytämättäkin.
Olen Heikin kanssa aika lailla eri linjoilla. Oli helpotus suomalaisen yhteiskunnan kannalta, että tyytymättömyydelle löytyi kanava. Eikä kesän gallupit viitanneet siihen, että persuihin petyttiin. Pikemminkin suosio nousi, kun joku piti linjansa ei touhunnut mitä tahansa. Vaikuttihan perust oppositiosta EU-tukiin enemmän, kuin olisivat vaikuttaneet hallituksessa. Demarit ovat persujen pelossa äjaneet "takuuksia" ym. änkyröintiä.
Jos ihmiset luovuttaisivat ja jättäisivät äänestämättä, perinteinen puolue-eliitti olisi innoissaan ja samalla tyhmiä. Paine purkautuu joka tapauksessa eivätkä puolueet ole valmiita sellaisiin muutoksiin, mitä tarvittaisiin. Missä ja miten se paine purkautuu. Seuraako arabikevättä fennokesä?
Uskon, että tuo kanava osoittautuu monille pettymykseksi - monista eri syistä. Toisille sen takia, ettei mitään tapahdu, toisille sen takia, etteivät perussuomalaiset ottaneet vastuuta ja joillekin sen takia, että heidän politiikka paljastuessaan lisää tuntuukin epäsopivalta.
Enpä oikein usko tuohon "viimeiseen yritykseen vaikuttaa".
Historiassa ei enää tapahdu mitään muutoksia, joten on muutettava suhtautumista menneiden penkomisesta tulevaisuuden suunnitteluun.
En kuitenkaan jaksa uskoa, että "muutosvaatimus" loppuisi tähän. Sillä samat talousongelmat ovat edelleen olemassa, osin entistä pahempina.
Poliitikot ovat menettäneet uskottavuuttaan viime vaalien jälkeen, erityisesti Vasemmistoliitto ja Sosiaalidemokraatit.
Persuille oppositioon jäänti tässä tilanteessa oli heidän pelastuksensa. He antoivat itsestään puolueena sanansa mittaisen puolueen kuvan.
Uskon linjansa pitäneiden säilyttävän kannatuksensa myös jatkossa - eli Kokoomuksen ja Perussuomalaisten.
Muutoksen tarve varmasti tulee säilymään, mutta muutoksen ajamiseen käytety väylä saattaa muuttua hyvinkin nopeasti.
Tästä olemme Marko keskustelleet muistaakseni aikaisemminkin. Olen todennut, että puolueista on tullut niin (rakenteellisesti) korruotoituneita, että ne ovat kykenemättömiä muutokseen. Ei ihmisten tyytymättömyyttä korjata julistuksilla. Se edellyttää periaatteellista muutosta poliittisessa järjestelmässä. Kehotan taas lukemaan puoluetoverisi Silvo Kaasalaisen kirjan.
Mietitkö koskaan seuraavaa ristiriitaa. Julkisia organisaatioita verrataan yrityksiin ja niiltä vaaditaan tehokuutta. Samalla niiden johtoon nimitetään poliittisia broilereita, joista useimmilla on olematon taito ja kyky johtaa organisaatioita. Samalla organisaatioissa oleva taitava ammattiväki lähtee pois, koska se toteaa olevansa epätasa-arvoisia poliittisen "eliitin" kanssa. Siis tehottomuus ja ongelmat on sisäänrakennettuina järjestelmässä. Miksiköhän kauhean moni viraston johtaja (esimerkki Valvira) heittäytyy sairaslomalle kriisissä - silloin kun heitä eniten tarvittaisiin? Ei ole katsottu, onko esim. paineensietokykyä. On katsottu jäsenkirjaa.
Tuo korruptio, jossa paikkoja täytetään pätevyydestä piittaamatta on Suomessa levinnyt jo yritysmaailmaankin, poliitikkojen suosiollisella avustuksella. En ala tässä kuvaamaan laajaa ongelmaa. Jos kiinnostaa, löydät kuvauksen nettikirjastani Renkien kaappaus (ilmaiseksi) osoitteesta www.pusa.fi
Mikä se vaitoehtoinen kanava Marko olisi? Jokin perinteisellä konseptilla toimiva puolue? Nehän ovat toimintatavaallaan juuri aiheuttaneet ongelmat. Itse asiassa suomalainen poliittinen järjestelmä kokonaisuutena on modifioitu kopio entisestä Neuvostoliittolaisesta puoluejärjestelmästä. Tiedämme, miten hyvin se siellä menestyi.
Voihan se kanava muuttua, sitä en kiellä.
Mutta näillä näkymin persut ovat linjansa säilyttäneinä vahvimmilla.
Keskusta ja demarit soutavat ja huopaavat ilman mitään rajaa. Vrt. Kiviniemi/ Väyrynen ja Tuomioja/ Lipponen.
Mitä taas Vihreisiin tulee, he ovat mielestäni ihan hyvä ryhmä ympäristöaatteellisena ryhmänä mutta minulle tuottaa vaikeuksia mieltää heitä poliittiseksi puolueeksi.
Periaatteet/ johdonmukaisuus puuttuvat!
Olli Pusa, minä näen persujen heikon vaalimenestyksen näissä vaaleissa juuri pettyneiden/petettyjen äänestäjien siirtymisenä pois ei niinkään persupuolueen kuin Timo Soinin kannattajista takaisin muihin puolueisiin. Timo Soinin henkilökohtaisen luoton menetys on tosiasia ja se näkyy heikossa kannatusprosentissa puolueelle, vaikka Timo Soini on ehdokkaana koko Suomessa.
Pettymys muutoksen toteutumattomuuteen on näiden vaalien ilmiö.
En tunne asiaa riittävästi sanoakseni mitään varmaa. Asiaa voi arvioida kovin erilaisellakin tavalla. Jos persut lopahtaisivat, mikä silloin olisi uusi kanava tyytymättämyydelle? Ei mikään toivottava. Peinteisistä puolueista ei ole muutoksen toteuttajiksi. Siksi syvällä korruptiossa ne ovat. Käsittelin asiaa jo yllä.
Tjaa, minä lähestyisin tätä kylläkin siitä näkökulmasta, että ehdokkaina on tällä hetkellä lähes yksinomaan pääkaupunkiseudulla asuvia henkilöitä. Ainoat poikkeukset ovat Väyrynen ja Essayah. Mikäli nyt Väyrynen tosiaan toiselle kierrokselle selviytyisi, niin siinä olisivat hyvin selkeästi vastatusten maakuntien Suomi ja eliitin Helsinki. Rohkenisin väittää, ettei tämä asettelu näinä kuntakapinan aikoina oikein voisi olla juuri muuta kuin hyväksi Keskustalle. Toisella kierroksella teemana ei olisi ainoastaan EU, vaan myös Suomen alueellinen kahtiajakautuminen.
Toisin kuin Kivelä, en myöskään jaksa uskoa, että Väyrysen vaalimenestys johtaisi hänen asemansa voimistumiseen Keskustan sisällä. Käytännössähän on Keskusta potkaisemassa Väyrystä ylöspäin seremonialliseen asemaan. Kakkos- tai kolmossijasta ei saa pisteitä. Mikäli niin kävisi, että Väyrynen nämä vaalit häviäisi, hän luultavasti tähtäisi taas europarlamenttiin vuonna 2014 (tämä siis olettaen, että silloin on vielä europarlamentti, hah-hah).
Lisäksi voisi huomauttaa, että Tarja Halonen edusti myös aika lailla eri suunnan sosialidemokratiaa kuin Lipponen tai Heinäluoma, mutta eipä hänenkään menestyksensä puolueen toimintaan pahemmin vaikuttanut, vaikka hän sentään voitti presidentinvaalin, kahdesti.
Minulla on myös muutamia muita ajatuksia tästä aiheesta, mutta taidanpa säästää ne vaalipäivään, kun toiselle kierrokselle menijät ovat jo selvillä.
"Käytännössähän on Keskusta potkaisemassa Väyrystä ylöspäin seremonialliseen asemaan"
Senhän se teki jo 1990-luvulla nimittämällä Väyrysen puolueen kunniapuheenkohtajaksi. Mutta se ei Patea pysäytä.
Kirjoita uusi kommentti
Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja
Kommentoi 52 kommenttia