Hiilivoimaloista pitäisi päästä pikimmiten eroon
Maailmanhistorian tuhoisin energiantuottotapa on hiilivoima. Hiilivoiman seurauksena maailmassa kuolee joka vuosi satoja tuhansia ihmisiä suoraan ja välillisesti hiilivoiman takia. Etenkin hiilivoimaloiden hiukkaspäästöt ovat varsin kavala ja tehokas tappaja. Ja ihan kun tämä ei riittäisi, ovat hiilivoimalat erittäin merkittävissä osin vastuussa myös ilmakehän CO2 pitoisuuden noususta – ja sitä kautta ennustetusta kasvihuoneilmiöstä.
Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että juuri hiilivoimaloita karsastettaisiin. Maailman hiilivoimakapasiteetin otaksutaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2030 mennessä. Toki uudet laitokset ovat varmasti puhtaampia ja suodattavat hiukkasi tehokkaammin, mutta joka tapauksessa tämä lisääntyvä kapasiteetti on valtava takapakki luonnolle ja ihmisten terveydelle.
Itse asiassa pidän ydinvoiman vastaista liikettä muuten järkevänä, mutta kun se on suunnattu väärään kohteeseen. Todellinen tappaja on hiilivoima, ei ydinvoima. Se energia mikä käytetään ydinvoiman vastustamiseen pitäisi valjastaa hiilivoiman vastustamiseen. Ydinvoimasta on tehty ihmisten mieliin niin suuri saatana, ettei sitä todellista tappajaa oikein haluta nähdä. Ydinvoiman ja ydinpommin aiheuttaman pelon takia käytämme suurissa määrin vielä paljon haitallisempaa energiantuotantotapaa ja kuvittelemme, että toimimme järkevästi.
Riippumatta siitä halutaanko suojella ihmisten terveyttä, halutaanko estää kasvihuoneilmiö tai halutaanko suojella luontoa, on selvää, että se ensimmäisin ja suurin parannus tilanteeseen saadaan luopumalla hiilivoimasta.
Jos minun täytyisi laittaa energiamuodot järjestykseen sen mukaan mitä meidän kannattaa käyttää tällä hetkellä käytössä olevista tekniikoista (globaalisti, lokaali Suomea koskeva lista olisi pikkuisen erilainen), olisi listani seuraavanlainen:
1. Parasta A-luokkaa ovat vesivoima, tuuli, aurinko, geoterminen voima sekä aaltovoima. Näiden hyödyntämisessä on ongelmina muun muassa energian riittävyys, energiantuotannon ja kulutuksen kohtaamattomuus sekä kallis hinta. Nämä ovat kuitenkin sekä ympäristön että ihmisten terveyden kannalta ne parhaat ja riskittömimmät ratkaisut. Näiden toimintaa voidaan parantaa mm. verkkoteknisin ratkaisuin sekä mm. hintaan suurempina valmistusmäärinä.
2. Ydinvoima. Ydinvoima sisältää toki riskejä, mutta siinä kun ydinvoimalassa pitäisi mennä kaikki vikaan ennen kun saadaan kunnollinen onnettomuus aikaan on hiilivoima käytännössä jatkuvaa hiljaista katastrofia sekä terveyden että ympäristön suhteen. 1. luokan energialähteiden puutteet tekevät ydinvoimasta varteenotettavan vaihtoehdon hiilelle.
3. Biopolttoaineet. Itse pelkään, että nämä osoittautuvat ympäristön kannalta ongelmallisiksi ja nämäkin tulevat omata osaltaan tuottamaan mm. terveydelle vaarallisia pienhiukkasia. Avoimia kysymyksiä tällä saralla on liikaa.
4. Muut fossiiliset polttoaineet ja turve. Maakaasu on fossiilisista polttoaineista paras ja sitä on kohtalaisen hyvät varastot. Sillä on kuitenkin samansuuntaisia vaikutuksia kuin hiilellä vaikkakin huomattavasti vähemmissä määrin. Turve on ympäristöhaitoiltaan lähes hiilen luokkaa tosin Suomessa sitä hivenen puolustaa sen kotimaisuus. Öljyä ei mielestäni kannattaisi käyttää sähkön tai lämmöntuotantoon ennen kun sillä on kunnolliset korvikkeet sekä liikennepuolella että kemiallisessa teollisuudessa.
5. Hiili ja palava kivi. Käytännössä valloillaan olevia katastrofeja joista pitäisi päästä mitä pikemmin eroon.
On tärkeää huomata, ettei mikään energiantuottotapa ole ongelmaton. Jopa parhaissa ratkaisuissa on puutteensa. Kun pohdimme miten energiantuotanto pitäisi järjestää, on kuitenkin otettava huomioon kunkin ratkaisun edut ja ongelmat. Valitettavasti vain mm. poliittiset paineet eivät kohdistu suinkaan huonoimmista ratkaisuista luopumiseen. Jossain määrin energiakeskustelu muistuttaa välillä uskonnollista debattia. On ehdottomia totuuksia ja oikeita mielipiteitä joita ei vahingossakaan aseteta kyseenalaisiksi. Olisi kuitenkin aika tehdä niin.
Asiaa valoittava Tiede-lehden artikkeli:
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
Kivelällä on terve suhtautuminen ydinvoimaan. Sitä samaa toivoisi Vihreiltä puolueena ja kaikissa puolueissa olevilta ydinvoiman vastustajilta.
Kovin moni ei Suomessa ymmärrä sitä, miten valtaisia panostuksia Suomessa tehdään täysin ulkomaista teknologiaa edustavaan ydinvoimaan. Uskon että sekä Kivelä, että Tossavainen eivät tunne asiaa riittävän hyvin.
Nyt Suomeen on rakenteilla maailman suurin ydinvoimala Olkiluoto 3, 1600MW, joka yksin nostaa ydinvoiman osuuden kaikesta sähköntuotannosta noin 40% tasolle. Se voisi korvata täysin Suomen sähköntuonnin Venäjältä, mitä se ei toki tee, koska venäläinen sähkö on niin halpaa.
Heinäkuussa 2010 tehtiin eduskunnassa päätös, jonka perusteella Suomeen tultaneen rakentamaan vielä kaksi valtavaa lisäydinvoimalaa (luokkaa 2x 1600MW). Nämä nostavat ydinsähkön osuuden jo yli 70% koko Suomen sähkönkulutuksesta.
Nämä ydinvoimahankkeet ovat erittäin kalliita ja niihin sisältyy monenlaisia riskejä. Yksi riski on esimerkiksi se, että TVO:lla on uusien voimaloiden myötä hallussaan yksin 50% Suomen kaikesta sähköntuotannosta ja tuo sähkö tehdään Olkiluodon saarella, alueella joka on kooltaan 1,5km x 0,5km.
Vaiettu ja kaikkein merkittävin riski on tietysti korkea-aktiivinen ydinjäte, josta geol. prof. Matti Saarnisto on kertonut julkisuudessa. Alempana olevassa kommentissani on linkki Saarniston puheeseen Ydinvoima 2010-lobbaustapahtumassa.
olen itse suuntaamassa kirjoituksiani energia-asioihin. unohdat marko yhden asian. puhut oireista ja teet ihan hyvän diagnoosin. mikä on lääke? ja mitä suosittelet potilaalle parannukseksi. ja kuka on potilas...
Kyse on vähän monimutkaisemmasta kuviosta kuin että pitäisi valita joko ydinvoimalla tai ilman. Vaatisi oman aika pitkän kirjoituksen jotta voisin oman kantani edes yleistasolla hahmotella. Täytyy katsoa josko saisin sen joskus aikaan. Joka tapauksessa en sulje ydinvoimaakaan pois vaihtoehdoista, jos sitä halusit kuulla. Mutta mielestäni ydinvoima ei ole myöskään se ainoa oikea ratkaisu niin kuin jotkut kannattajista näyttää kuvittelevan.
Jottei kukaan syyttäisi sinua olkiukkojen pieksennästä, niin voisitko nimetä tahoja, joiden mielestä ydinvoima on "se ainoa oikea ratkaisu"? Nähäkseni kaikki ydinvoimaa kannattavat tahot tiedostavat, että se on perusvoimaa ja vaatii väistämättä oheen säätövoimaa.
Jos aloittaisin Putkosella... mutta hän ei kyllä ole yksin. Kuvio on kylläkin monimutkaisempi, eli en väitä, että kukaan ajaisi kaikkea muuta energiatuotantoa alas vaan jotkut haluavat uuden kapasiteetin (ja perusvoiman) olevan nimenomaan ja vain ydinvoimaa.
On tietenkin olemassa hihhuleita, jotka ovat sitä mieltä, että uutta perusvoimaa ei tarvita, ja nykyistäkin energiakulusta voidaan supistaa reilusti ilman sen kummempia negatiivisia vaikutuksia yhteiskuntaan. Pitääkö mielestäsi tällaiset ihmiset ottaa tosissaan?
Jos kuitenkin lähdetään siitä, että jo absoluuttisesti perusvoimaa tarvitaan merkittävästi lisää. Jos tavoitteena on, että jossain määrin epävarmaa (ydinvoimalla tuotetun) sähkön itätuontia vähennetään, perusvoiman lisätarve on huutava. Mitä realistisia vaihtoehtoja näet itse ydinvoimalle ja millä perusteilla?
Tämä taas vaatisi aika pitkän kirjoituksen... Periaatteessa kuitenkin kannattaa välttää kaikkien munien laittamsita samaan koriin. Eli itse suosisin hajautettuja pienvoimalaratkaisuja jotka voisivat toimia monellakin eri polttoaineella (myös joissain tapauksissa hakkeella ja jätteellä). Monipuolisuus tasoittaisi yhden tuotantomuodon haittoja (kuten vaikkapa tuulivo epätasaista energiantuotantoa). Voi kuitenkin olla, että järkevästi perusteltavissa olevien pienvoimaloiden määrä ja kapasiteetti ei riittäisi kokonaistarpeen tyydyttämiseen jolloin ydinvoima voisi käydä täydentäväksi ratkaisuksi.
"Eli itse suosisin hajautettuja pienvoimalaratkaisuja jotka voisivat toimia monellakin eri polttoaineella (myös joissain tapauksissa hakkeella ja jätteellä). Monipuolisuus tasoittaisi yhden tuotantomuodon haittoja (kuten vaikkapa tuulivo epätasaista energiantuotantoa)."
Kuulostaa varsin idylliseltä.
Mutta oletko todellakin sitä mieltä, että valtaosta Suomen tarvitsemasta perusvoimasta voitaisiin puristaa suomalaisesta puusta, jätteestä ja tuulesta? Ideanahan olisi, että Suomi selviäisi ilman itäapua niin sähkön kuin puunkin suhteen.
Itse kyllä pyrkisin jalostamaan suomalaista puuta hieman pidemmälle.
Onko Marko Kivelällä energia-asioihin joku kanta, josta voisi valaistua vai kirjoittaako hän lähes pelkkää tajunnanvirtaa?
Maailmassa ydinenergia on jakautunut epätasaisesti. Päiväntasaajalla saa paljon enemmän fuusioenergiaa kuin navoilla ja epätasa-arvoa on näillä väleilläkin.
Elämä perustuu auringon fuusioydinvoimaan, joka on jakautunut epäoikeudenmukaisesti. Epäoikeudenmukaisesta fuusioydivoiman jakautumisesta maailmalla seuraa epäoikeudenmukaisia määriä biomassaa ja ruuantuotannon edellytyksiä.
Tästä puolestaan seuraa, että yhdet elävät kuin saunassa ja toiset joutuvat maksamaan saunan lämmittämisestä tullen syyllistetyksi vielä nelinkertaisesta hiilidioksidijalanjäljestäkin.
Puhdas tuulivoima Tanskassa talvella edellyttää omaa kivihiilen polttamista ja ydinvoiman tuomista Ruotsista. Aurinkopanelivoimaa ei käytetä laajasti edes siellä, missä aurinko paistaa kuumasti eli missä on saatavilla runsaasti aurinkoydinfuusioenergiaa.
Ainoaa energiansäästöä on lapsettomuus tai yksilapsisuus, koska syntymättömistä ihmisistä ei koskaan tule maapalloa tuhoavia kuluttajia.
Tätä Vihreät eivät koskaa paljasta äänestäjilleen, koska menettäisivät heidät sekä lopuksi myös kannattajansa.
Missä on pihvi?
"Jossain määrin energiakeskustelu muistuttaa välillä uskonnollista debattia. On ehdottomia totuuksia ja oikeita mielipiteitä joita ei vahingossakaan aseteta kyseenalaisiksi."
Luulenpa, että energiakeskustelussa asenne on uskonnollinen lähinnä vihreillä. Vai voitko antaa esimerkkejä ydinvoiman "uskonnollisesta" kannatuksesta? Vihreiden irrationaalisuudestahan oli toisessa thredissä juttua vähän aikaa sitten. Pointsit kuitenkin kotiin itsekriittisyydestä oman viiteryhmän puitteissa.
Esimerkiksi keskustan bioenergiainnokkuus johtunee lähinnä siitä, että sitä kautta fyffevirtaa voidaan kääntää enemmän heidän kannattajiensa suuntaan.
Olen kyllä aistivani tiettyä fanaattisuutta myös eräissä ydinvoiman kannattajissa vaikka myönnänkin että enemmän sitä löytyy niissä vastustajissa. Eräiden uusiutuvien energialähteiden vastustamisessakin on oman ennen kaikkea asenteella liikkeellä olevat jotka eivät faktoista aidosti piittaa.
Aurinkosähkö, tuulivoima, feminismi, Apple Computer. Siinä on osa postmoderneja uskontoja, joita ei saisi kuin arvostaa, ei arvostella.
Hyvä kirjoitus. Hiukan rivien välistä voi vaistota, että perussanomaa on jonkin verran "pehmennetty", jotta aivan kaikkia siltoja ei oman puolueen väkeen katkaistaisi.
Ydinvoiman kannatuksen pitäisi itse asiassa olla vihreän liikkeen kantavia ajatuksia. Ainakin, jos vihreä liike mielii keskittää tarmonsa ympäristön suojeluun liittyviin kysymyksiin. Tällä hetkellä kantavana ajatuksena kun kuitenkin "vihreiden massojen" piirissä tuntuu ennemminkin olevan nykyaikaisuuden vastustaminen ja paluu esiteolliseen romantiikkaan. Siinä on se hurmoshenkinen uskonnollinen ulottuvuus. Sellainenhan aiheuttaisi valtavan katastrofin maapallon nykyisellä väestömäärällä. Lisäksi se ei oikeasti soveltuisi lainkaan hemmoteltujen viherurbaaninuorten pullamössöarkeen.
Tuo hiilivoimakysymys tuo myös esille sen tosiasian, että kun Kiinassa valmistuu pelkästään uusia hiilivoimaloita seuraavan viiden vuoden aikana kapasiteetiltaan tuhat kertaa enemmän kuin Suomessa koskaan on kapasiteettia ollutkaan, niin lienee aivan sama mitä me täällä päätämme pikkuriikkisen Helsinkimme tietulleista. Eiks niin?
Ei ihan, kahteen kertaan. Eli en ole erityisesti pehmentänyt, mutta tällainen teksti on pakostakin aika suppea joten en nyt kovin syvälle asiaan pureutunut. Ja toinen on tuo tietullijuttu, eli ei Kiinan päästöt vaikuta meidän tekemisiimme sen enempiä. Liikenteen väheneminen vaikuttaisi paikallisen ilman puhtauteen ja sitä kautta ihmisten terveyteen positiivisesti ja sen aidosti välttämättömän liikenteen sujuvuuteen myöskin positiivisesti. Ei sillä ole eritysen paljoa tekemistä ilmaston ja kiinalaisten kanssa.
Minusta ydinvoima on potentiaalinen ratkaisu tämänhetkiseen energiantuotannon pahimpiin ongelmiin, mutta ei sitä saa puhtaaksi ja haitattomaksi ihan niin helpolla.
"Ei sillä ole eritysen paljoa tekemistä ilmaston ja kiinalaisten kanssa."
Eipä juuri lainkaan.
Mutta otin sen esille, koska tietullihanketta on perusteltu mm. ilmastonmuutoksella. Myönnän kyllä, että vaikutuksia tietullien käyttöön otolla on paikallisesti yllin kyllin. Niihin kuuluu liikenteen ruuhkautuminen kuntarajalla, joutokäynti, kustannustason nousu, ajan tärveltyminen, vain joitakin mainitakseni.
Kumma, mutta olen antanut itseni ymmärtää, että sekä Tukholmassa että Lontoossa on tietullien vaikutus ollut täsmälleen toisensuuntainen kuin väität. Ehkä olen huonosti informoitu vai olisiko sitten olemassa jokin syy miksi juuri Helsingissä moinen ei oikein toimi?
Joka tapauksessa en ole varsinaisesti erityisen paneutunut tietulleihin kun en pidä niitä erityisen kiinnostavina kannaltani.
Reaalielämässä joudutaan valitettavasti tyytymään kompromisseihin. Ideaaliratkaisut vaativat kohtuuttomasti resursseja ja kun niitä ei oikeasti ole, pitää olemassa olevat resurssit allokoida tarkoituksenmukaisemmalla tavalla.
Jos tarkoitus on tuottaa mahdollisimman monelle ihmiselle pitkä ja terve elämä ilman kohtuuttomia kärsimyksiä, kansantaloudellisilla seikoilla on merkitystä. Esimerkiki ydinvoimaloiden vaikutus taloudellisen hyvinvoinnin kasvussa on ollut kiistaton, ja taloudellisen kasvun mahdollistaman hyvinvointipalvelut ovat puolestaan tervehdyttäneet ja pidentäneet ihmisten elämää kehittyneissä maissa.
Opinto- tai työmarkkinatuella tai apurahalla elävä hihhulivihreä ei kuitenkaan osaa yhdistää näitä asioita ja kuvitteleet, että ei se nyt niin kovasti haittaisi, jos energiaintensiivisen teollisuuden siirtyminen Aasiaan paikallista bkt:tä roimasti pudottaisikin.
Onko muuten tehty tutkimusta siitä, kuinka suuri osa vihreiden kannattajista saa elantonsa avoimen sektorin kautta?
Ei Kiinan päästöt vaikuta meidän tekemisiimme sen enempiä.
- Kiinan teollisuuden laajentaminen ja Kiinan kulutustavarateollisuus sekä vapaakauppa vaikuttavat meidän kaikkien elämään muuallakin kuin Hong Kongissa, Tarjoustalossa, Robin Hoodissa jne. Jos Kiinan ei sallittaisi parantaa kiinalaisten elintasoa, mikä on edellytys kansanvallalle ja laajemminlle ihmisoikeuksille Kiinassa, päästörajoituksin niin meidänkin elämämme olisi erilainen.
- Toinen asia on se, että päästörajoitukset ovat virallisesti kansainvälisiä valtiosopimuksia, jolla pyritään vaikuttamaan noin 193 valtion ilmastoon, ei jokaisen maanosan tai maan ilmastoon erikseen ja toisistaan riippumatta.
Olin jo aloittamassa kommenttiani, että energian tuotanto ei ole poliittinen kysymys, mutta onhan se. Yksilönvapaus ja omistusoikeus *ovat* poliittisia kysymyksiä.
Sen sijaan energian tuotanto ei ole kollektiivinen kysymys -- ainakaan sen ei pitäisi olla eikä sen tarvitse olla. Sata vuotta sitten Euroopan suurkaupunkien suurimmat ongelmat tulivat (lämpö)energian tuotannosta kivihiilellä. Tässä kuitenkin unohdetaan se tosiasia, että lämpöenergian tuotanto kivihiilellä ratkaisi terveyttä ja pitkää ikää akuutimman ongelman, nimittäin selviytymisen seuraavan yön yli.
Eikä kaupunkien saastumisen näkyvää ongelmaa ja ihmisten terveyden näkymätöntä ongelmaa ratkaistu silloinkaan kollektiivisella päätöksellä, vaan teknologialla, tuotannolla ja markkinataloudella; ts. kun ihmisillä oli oikeus tavoitella voittoa energiantuotolla, suuryritykset alkoivat tarjota kivihiilen vaihtoehdoksi öljyä, kaasua ja sähköä.
Ongelmanratkaisun suurin este on kyvyttömyys nähdä ongelman kontekstia. Se on niinkin triviaali, kuin yksilön elämä. Ei enempää, ei vähempää. Energian tuotannon konteksti *ei* ole se, mikä menetelmä on "paras Suomen kannalta"; ts. jotain, joka kirvoittaa kollektiivisia ratkaisuja, kuten "Suomi tarvitsee 8 ydinvoimalaa" tai tuulimylly joka talon katolle ja maalämpöpumppu jokaiselle pihalle tai "Saharaan on saatava 100000 neliökilometrin verran aurinkopaneeleja, jotta jokaisella maapallon asukkaalla olisi rajattomasti ilmaista energiaa."
Nyt puhut vailla historiallista pohjaa. Tosiasiassa juuri hiilenpoltosta johtuvat Lontoon (ja muutaman muukin paikan) savusumut saatiin kuntoon yhteiskunnallisin ratkaisuin, ei markkinataloudella.
Tutustu:http://en.wikipedia.org/wiki/Clean_Air_Act_1956
En voi olla samaa mieltä. Poliittisella ratkaisulla ei *luotu* uusia tuotantotapoja; sen sijaan politiikka/hallinto onnistui poikkeuksellisesti tekemään jotain hyödyllistä, eli valvomaan ihmisoikeuksista tärkeintä: oikeutta elämään.
Tämän kääntöpuolella ovat kuitenkin se, aiheuttivatko brittihallinnon poliittiset päätökset ne olosuhteet, joiden seurauksena tarvittiin viime kädessä vuoden 1956 clean air-lakia.
Itse kylläkin epäilen syyksi juuri niitä markkinavoimia. Hiili oli halpaa ja kaikkien saatavilla joten toki kaikki käyttivät sitä. Olisiko sitten ennemmin tai myöhemmin markkinaivoimat heränneet tekemään muutoksen - tiedä häntä.
Hiili oli toki halpaa. Miksi? Voimmeko täydellä varmuudella dekonstruoida koko 1900-luvun vallinneen protektionismin ja Englannin subventoidun hiilikaivosteollisuuden yms. vaikutukset pois? Olivatko markkinat riittävän vapaita vaihtoehtoisille energiamuodoille? Millainen elinkeinovapaus ylipäätänsä oli? Haittasivatko kiinteistöverot, säätykierto tai varainsiirtoverojen kaltaiset tekijät asutuksen liikkuvuutta?
Ehkäpä vertailukohtaa kannattaisi etsiä juurikin sieltä, missä markkinataloutta vähän laajemmin kokeiltiin. New Yorkissa oli jo vuonna 1900 3.5 miljoonaa asukasta. Chicagossa oli 3 miljoonaa asukasta vuonna 30-luvulla. Millaisia ongelmia näissä kaupungeissa oli?
Voidaanko jättää täysin huomiotta Euroopan ja Amerikan ajatushistoriallisten viitekehysten erot? Individualismi ja kapitalismi yhdistettynä voimakkaaseen talouskasvuun ja ennennäkemättömään elintasoon vs. saksalaisen valistusfilosofian kollektivistinen perintö, jossa yksilö nähdään valtioruumiin uhrattavissa olevana soluna ja jossa yksilö saa tehdä voittoa vain, jos valtio antaa luvan?
Yliopistollinen koulutus ja sivistymättömien iltapäivälehtien kolumistien seuraaminen estää tyydyttävänosaista ja hyväosaista näkemästä sitä, että elämässä ja yhteiskuntaelämässä ja politiikassa on kysymys vain ihmisen elämästä.
Ilmeisesti 1800-luvulla ei olisi pitänyt käyttää hiilivoimaa eikä höyrykonetta ja elää 1700-lukula toimeenpanemattoman valistuksen hengessä. Valistusta olisi pitänyt ilmeisesti jatkaa herraskartanoissa 1900-luvulle asti odottaen höyrykoneen ja polttomoottorin sijasta 200 vuotta sähkömoottoria ja ydinvoimaa.
Nykyään hyvinvointi tuhoaa ihmiselämää ylläpitämällä liian korkeaa verotusta ja estämällä elämistä ylenmääräisellä normittamisella.
Tiedätkö sattumalta mitä termi anakronismi tarkoittaa?
Marko Kivelä ja anakronismi: KG - katso Googlesta. En nyt jaksa ruveta esittelemään primitiivisiä näkemyksiäni Jungista.
Suosittelisin Marko Kivelälle kehitysekonomian opintoja tai kierrosta Sid Meieri Civilizationia, jossa voi oppia, miten seuraava kehittyy edellisen päälle. Ellei ole perustaa, ei ole rakennettakaan.
Vihreät vastustavat hiilivoiman parantamista riittämättömänä, koska mukamas vastustavat hiilivoimaa. Jos hiilivoimaa käytetään Tanskassa Suomea enemmän, harhautetaan ja puhutaan Tanska tuulivoimasta. Vihreät vastustavat ydinvoimaa; onhan se vaarallista. Samaan aikaan ydinvoiman kannattajat vetoavat "tuonpuoleiseen" eli fuusiovoimaan, vaikka auringon lisäksi ei muuta luotettavaa ja tuotantomittaista fuusioydinvoimaa ole kyetty kehittämään.
Ydinvoiman kannattajat ja vihreät yhtyvät sähkön osalta - tosin vasta sähkönjakeluverkostossa todeten sähköauton olevan hyvä asia.
Näitä toiveiden tynnyreitä tuulivoimasta aurinkovoimaan ja sähköautoon sekä sähköauton akkuongelman vuoksi vetyvoimaan on olemassa kohta yhtä paljon kuin muitakin herätysliikkeitä, mutta kukaan ei kysy Auran kirkkoherran tapaan, mitä pitäisi tehdä arjessa.
Pappikaan ei uskomusvirkamiehenä elä pelkästään sunnuntaisin kirkossa saamastaan Pyhästä hengestä, vaan pääasiassa ja nimeomaan niistö kirkollisveroista, joita seurakuntalaiset tienaavat maanantaista perjantaihin ja shoppailevat välillisiksi veroiksi yhteiskuntarakenteen ylläpitämiseksi lauantaina.
Suosittelisin nyt näillä pakkasilla jokaisen kysymään itseltään:
- eikö olekin niin, että maailman saastuttaa teollisuuden ja liikenteen sekä asumisen SIJASTA kuluttajat eli jokaisen lapsenlapset? Yhden lapsen järjestelmällä, joka pakottaisi suuren osan naisista elämään vain pääasiassa yhden eikä kolmen tai neljän miehen kanssa elämässään, olisi ekologinen ratkaisu, joka mahdollistaisi energiansäästön kenenkään elämää erityisesti haitallisin veroin ja maksuin vainoamatta;
- eikö olekin niin, ettei nykytekniikalla aurinkovoima ei kannata vielä edes siellä, missä aurinko paistaa;
- eikö olekin niin, että tuulivoiman säätövoimaksi tarvitaan ydinvoima tai kivihiilivoima;
- eikö olekin niin, että on se nyt kerrassaan tyhmää käyttää maakaasu lämmitykseen nyt, olla käyttämättä maakaasua nyt liikennepolttoaineena ja sukupolve päästä säästynyttä kivihiiltä muuttaa liikkennepolttoaineeksi siksi, että maakaasua ei käytetty liikenteeseen kerosiinin, bensiinin ja dieselöljyn RINNALLA;
- eikö olekin niin että nykyvetyvoima ei ole voimaa ensinkään, vaan ainoastaan sähköautojen akkutekniikan puutteiden vuoksi ydinsähköllä hajotettua vettä auton käyttöön;
- eikö olekin niin, että kannattaa keskustela primäärienergiasta eikä energialla huonolla hyötysuhteella tuotetusta energiasta, joka vain välivarastoi alkuperäisen energialähteen energian
- eikö olekin niin, että kivihiilen tuontia kannattaa vähentää, muuttaa suot hiiltä nieleviksi metsiksi ja ensiharventaa metsät hakkeeksi, jotta tukkipuun kasvattaminen olisi mahdollista ja hiilinielu tehokas?
Vastaan joihinkin iltaa odotellessani:
"- eikö olekin niin, ettei nykytekniikalla aurinkovoima ei kannata vielä edes siellä, missä aurinko paistaa;"
Ei. Aurinkovoimaa hyödynnetään jo kaupallisesti myös ilman tukiaisia. Ala on nopeasti kasvava ja sen merkitys tulee lisääntymään nopeasti. Suomeen näitä ratkaisuja ei kuitenkaan kannata tuoda.
"- eikö olekin niin, että tuulivoiman säätövoimaksi tarvitaan ydinvoima tai kivihiilivoima;"
Ei. Ydinvoima ja hiilivoima toimivat perusvoimana, eivät säätövoimana. Tuulivoiman säätövoimaksi tarvitaan joko vesivoimaa tai nopeasti käyttöönotettavia pienvoimaloita. Varavoimaloina toimivat hiilivoimalaitokset eivät nekään reagoi tuulienergian vahteluihin vaan laajempiin tehontarpeen vaihteluihin (mm kova pakkaskausi).
"- eikö olekin niin että nykyvetyvoima ei ole voimaa ensinkään, vaan ainoastaan sähköautojen akkutekniikan puutteiden vuoksi ydinsähköllä hajotettua vettä auton käyttöön;"
Vetytalous tarkoittaisi nyt miltei täysin puuttuvaa tapaa varastoida energiaa ja sitä kautta se tarjoaisi sekä energian tuotannossa että energian kulutuksessa lisää monipuolisuutta ja joustavuutta. Vety ei ole primäärienergialähde.
"- eikö olekin niin, että kannattaa keskustela primäärienergiasta eikä energialla huonolla hyötysuhteella tuotetusta energiasta, joka vain välivarastoi alkuperäisen energialähteen energian"
Ei. mm. tuulen ja aurinkoenergian kannalta läpimurto vetyteknologiassa tarkoittaisi harppausta joka tekisi näistä pitkälti perinteisten energiamuotojen kanssa kilpailukykyisen. Se toimisi mm. maametalliongelman kanssa painiskelevien sähköautojen vaihtoehtona käytännössä saasteettomilla moottoriratkaisuilla toteutetuissa autoissa. Tätä kautta se voisi olla ainakin osaratkaisu myös öljyriippuvuuden vähentämiseen.
"- eikö olekin niin, että kivihiilen tuontia kannattaa vähentää, muuttaa suot hiiltä nieleviksi metsiksi ja ensiharventaa metsät hakkeeksi, jotta tukkipuun kasvattaminen olisi mahdollista ja hiilinielu tehokas?"
Ei, jos puhut turpeen poltosta. Turpeen poltto on käytännössä yhtä haitallista kuin hiilen polttaminen. Turpeen etuna on kuitenkin kotimaisuus. Itse pitäisin turvevarat tiukasti maaperässä ja vasta jos kansainvälinen energiansaanti tyrehtyisi käyttäisin turvetta turvaamaan suomalaisen yhteiskunnan energiansaannin.
Tällaiset kokonaiskuvaa hahmottavat kirjoitukset ovat mielenkiintoisia. Kirjoitusta lukiessa juolahteli mieleen sekalaisia kysymyksiä:
1. Maakaasu löytyi listan häntäpäästä. Espoon Suomenojalle avattiin juuri Fortumin uusi maakaasuvoimala. Yhden kerran olen lehdessä huomannut tiedon, että Fortum aikoisi vaihtaa Suomenojan polttoainetta, ainakin osittain. Miten on?
2. Turun seudullekin kaavailivat maakaasuputkea ja -voimalaa. Taisivat jo luovuttaa?
3. Ennen joulua oli eduskunnan K-infossa demareiden Helsinki- ja energia-aiheinen keskustelu, kokoajana Päivi Lipponen, puhujina Helsingin ja Vantaan Energian edusmiehiä ynnä muita. Helsingin "pakottamista" bioenergiaan (puu ym) pieniltäkään osin pidettiin maailmanloppuna, hirvittävän kalliina, suurena virheenä. Miten Helsinki siis pitäisi lämmittää?
4. Kun Helsinki on kasvatettu hiilen ja maakaasun varaan, niin pitäisikö nyt todeta, että Helsingin ja koko seudun kasvattaminen oli ekologinen rakennevirhe. Miten tämä virhe pitäisi ratkaista? Purkaa koko Helsinki? Vai koota kansa Loviisan ydinputken hukkapäähän?
Itse en olisi mennyt tuohon biovoimaratkaisuun, sillä epäilen sen mielekkyyttä. Olisin korvannut hiilen maakaasulla joka on kuitenkin monta kertaluokkaa parempi vaihtoehto kuin hiili. Samalla olisin luonut periaatepäätöksen, että kaikki voimantuotanto siirretään laitosten vanhentuessa pois Helsingin alueelta. Sähkön- ja lämmöntuotannon ei tarvitse olla pääkaupungissa, jokin kehyskunnista riittäisi vallan mainioisti mm. kaukolämmön suhteen ja sähkön suhteen voimala voisi periaatteessa olla miltei missä päin Suomea tahansa (toki tiettyjä siirto-ongelmia saattaisi syntyä).
"Samalla olisin luonut periaatepäätöksen, että kaikki voimantuotanto siirretään laitosten vanhentuessa pois Helsingin alueelta."
Miksi? Millä tavalla tuo on yhteiskunnan kokonaisedun kannalta positiivinen ratkaisu? Pitäisikö esimerkiksi humanitäärisen oleskeluvan omaaviin soveltaa samansorttista periaatetta?
Käytännön syistä. Energiantuotanto liikenteellisesti vaikeissa paikoissa jotka ovat lisäksi maan kalleinta tonttimaata on kokonaistaloudellisesti vähemmän järkevää.
etuina olisi:
- tonttimaan vapautuminen asumiskäyttöön sieltä missä siitä on eniten pulaa
- asutun ympäristön saastekuorman pieni väheneminen ja sitä kautta terveellisempi ympäristö.
- pienessä mitassa helpotus mm. liikenteeseen mm. työpaikkojen laajemman hajasijoituksen myötä
- mahdollisuus sijoittaa energiantuotantolaitokset lähemmäs raaka-ainelähteitä (tai paremmin ns reitin varrelle).
Noita syitä on muutamia muitakin ;)
Eräitä vastaväitteitä:
Suurten polttovoimaloiden piiput ovat korkeita ja niissä on melkoisen tehokkaat puhdistuslaitteet. Eipä niillä ole kovin kummoista merkitystä paikalliseen ilmanlaatuun. Edes Vantaan jätteenpolttolaitosta ei ole vastustettu sen tuottamien savujen takia.
Kaukolämpöä on järkevä tuottaa siellä missä sähköäkin. Kaukolämpöäkään ei kannata pumpata miten kaukaa tahansa.
Jos polttoaineena on hiili, on järkevää, että polttoaine saadaan suoraan laivasta siiloihin.
Eikö tuo argumenttisi kalliista neliöistä sovi myös asumistuen varassa asuviin eläkeläisiin ja pitkäaikaistyöttömiin?
Tähän saakka tämä oli kovin järkevää jutustelua... "tiettyjä siirto-ongelmia"? Sähköä voi siirtää, siinäkin tosin hävikit eivät ole triviaaleha, lämmön siirtäminen kustannustehokkaasti ei nyt vaan oikein onnistu vähänkään pidempiä matkoja.
Mutta muuten, ihan asiaa. Yleisesti ottaen kuitenkin ongelma varsinkin Suomessa on siinä että polttoaineille on erittäin huonosti suoria substituutteja. Toki hiilellä tuotettua sähköä voi korvata vaikka tuuli- tai ydinvoimalla tuotetulla, mutta kun sitä sähköä ei voi varastoida ja hiiltä voi. Vielä isompi ongelma on se että ensinnäkin polttovoimalat ovat verrattaen halpoja rakentaa, käyttö sitten maksaa, mutta kun toiseksi niitä voi vielä käyttää juuri silloin kun kysyntä on suurin eli energia kalleinta. Eli ne ovat taloudellisesti erittäin kannattavia, katsoo vaikka HELENin tulosta.
Mitään yhtä isoa ratkaisua tähän ei minusta ole. Yksi on että käytetään enemmän maakaasua, tässä on myös semmoinen hyvä puoli että biokaasu on ihan järkevä biopolttoaine. Toinen on päästömaksut. Kolmas, ja minusta Suomessa tärkein, on kysynnän rakenteisiin vaikuttaminen: sähkölämmityksen vähentäminen ja tehostaminen sekä autoliikennemäärien pitäminen edes nykyisellään tulee ekana mieleen, paremmat siirtoyhteydet varmaan auttaisivat kanssa.
Tällaiset kokonaiskuvaa hahmottavat kirjoitukset ovat mielenkiintoisia. Kirjoitusta lukiessa juolahteli mieleen sekalaisia kysymyksiä:
1. Maakaasu löytyi listan häntäpäästä. Espoon Suomenojalle avattiin juuri Fortumin uusi maakaasuvoimala. Yhden kerran olen lehdessä huomannut tiedon, että Fortum aikoisi vaihtaa Suomenojan polttoainetta, ainakin osittain. Miten on?
* Maakasun käyttäminen lämmitykseen on suurta tuhlausta, koska maakaasulla voidaan tehdä typpilannoitteita, kemiateollisuudessa sekä liikennepolttoaineena. Jos liikennepolttoaineena käytettäisiin maakaasua laajasti, loppuisivat kerosiini, bensiini ja dieselöljy sekä petrooli myöhemmin eikä niistä tarvitsisi ruveta puristamaan kivihiilestä eli lämmitykseen suoraan maakaasun sijaan kelpaavasta kiinteästä polttoaineesta. Se, että maakaasu käytetään nyt lämmitykseen aiheuttaa myöhemmin, että liikennepolttoaineita on myöhemmin tuotettava sademetsien paikoilta etanolista tai muista kiinteistä lähteistä erittäin heikolla hyötysuhteella. Maakasua autossaan käyttävä on ekologinen sankari, kun taas maakaasulla vain lämmittävä on ekoterroristi, joka sotkee polttoaineiden luonnollisen käyttöjärjestyksen: kiinteää primäärienergiaa lämmitykseen ja nestemäistä tankkiin.
2. Turun seudullekin kaavailivat maakaasuputkea ja -voimalaa. Taisivat jo luovuttaa?
* Suomessa onneksi otettiin oikea energiaverotuslinja käyttöön. Vaikka Venäjän kauppa ja Neste Oil ovat tärkeitä, ei maakaasua pidä suosia lämmitykseen, koska näin myöhemmäss vaiheessa tarvittavat kiinteän polttoaineen lämmitysratkaisut jäävät kehittymättä. Tätäkään ei päätetty kansanäänestyksellä väärän päätöksen pelossa, vaan sen tekivät kylmät ja nimettömät sosialidemokraatit ja kokoomuslaiset oikeistososialidemokraattita rationalismiaa valtiovaraiministeriössä tavalla, jota ei tyhmempi kansanedustaja usko edes äänestäjien huomaavan.
3. Ennen joulua oli eduskunnan K-infossa demareiden Helsinki- ja energia-aiheinen keskustelu, kokoajana Päivi Lipponen, puhujina Helsingin ja Vantaan Energian edusmiehiä ynnä muita. Helsingin "pakottamista" bioenergiaan (puu ym) pieniltäkään osin pidettiin maailmanloppuna, hirvittävän kalliina, suurena virheenä. Miten Helsinki siis pitäisi lämmittää?
* Päivi Lipponen haluaa sosialidemokraattista hyvinvointia vihreänä, mutta aitokokoomuslaisena maksataisi vihreyden Kehä III:n ulkopuolella kaikilla muilla. Helsinkihän on hiilivoimassaan suomalainen ekokatastrofi. Tuotetaan halpaa energiaa, jotta liikaraha jää kiinteistökuplaksi. Helsingin vihreät, kokoomuslaiset ja sosialidemokraatit saisivat panna kaukolämpöputkensa päästä ekologian ensiksi kuntoon ennen kui tulevat opettamaan pohjoiskarjalalaista saunanlämmittäjää käyttämään raitiovaunua ja metroa soininvaaralaiseen tapaan.
4. Kun Helsinki on kasvatettu hiilen ja maakaasun varaan, niin pitäisikö nyt todeta, että Helsingin ja koko seudun kasvattaminen oli ekologinen rakennevirhe. Miten tämä virhe pitäisi ratkaista? Purkaa koko Helsinki? Vai koota kansa Loviisan ydinputken hukkapäähän?
* Helsinki on suuri ekologinen virhe, joka on oikeistososialidemokraattisen keskittämispolitiikan, kokoomuslaisen gryderoinnin sekä nyt vihreän euromarkkinatalouden tulos. Helsingissä ovat kunnallisvero alhaalla siksi, että asutus on niin tiivistä, koska hujasijoitukseen ei mene rahaa. Liikaraha purkautuu kiinteistöinflaatioon ja epävakaustekijöihin, joita ei voi enää postmoderismissa enemmistön diktatuurilla hallita. Helsingin pitäisi vaihtaa hiili ydivoimaa ja puuhakkeeseen sekä turpeeseen, jota pitäisi voida tuoda myös laivoilla Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalta vesikuljetuksin.
* Helsinki kuitenkin kieltäytyy kaikesta siitä vihreästä politiikasta, jota sen luottamushenkilöt koko muuhun maahan kauppaavat.
Energiantuotannon vaikutuksia voidaan katsoa monesta näkökulmasta. Yksi niistä on oikeudenmukaisuus.
Hiilivoimalla on kaksi merkittävää haittaa - välittömät terveysvaikutukset pienhiukkasten kautta ja pitkäaikaiset vaikutukset kasvihuonekaasujen kautta.
Oikeudenmukaisuusnäkökulmasta pienhiukkaset ovat ongelmattomampia, sillä riskit ja haitat kohdistuvat ajallisesti ja alueellisesti kohtuullisella tarkkuudella niihin ihmisiin, jotka saavat myös tuotetun energian omaan käyttöönsä. Kasvihuonekaasujen riskit ja haitat puolestaan kohdistuvat pääasiassa "viattomiin sivullisiin", eli tuleviin sukupolviin, jotka eivät saa käyttöönsä wattisekunttiakaan energiaa, mutta saavat kuitenkin haitat ja riskit täysmääräisenä.
Ydinvoimalan haitat ja riskit ovat myös hyvin epäoikeudenmukaisia. Ne kohdistuvat hyvin suurelta osalta energiasta kokonaan osattomiksi jääviin ihmisiin. Ydinvoimalahan on oikeastaan tosiasiallisesti ydinjätteen tuotantolaitos, jonka elinkaaren aivan alkuvaiheessa saadaan sivutuotteena hieman sähköä.
Ydinjäte vaikutuksineen on kuitenkin aivan toisella tavoin hallittavissa kuin hiilivoiman tuottamat jätteet jotka peittävät jo tänä päivänä koko pallomme. Ydinvoiman suhteen puhummekin riskeistä, hiilivoiman suhteen oikeastaan krooninen katastrofi olisi oikeampi termi.
Tuo on pääosin totta, vaikka Suomenkin ydinjätteistä osa on levällään pitkin Venäjän aroja. Riskiä on vaikea rinnastaa akuuttiin haittaan, mutta molempien tuottaminen ulkopuolisille olisi kiellettyä, jos eläisimme markkinataloudessa.
Siitä, kuinka hyvin ydinjätteet ja onnettomuudet ovat hallittavissa, voidaan olla perustellusti montaa mieltä. Teknisesti voimalat on suunniteltu niin, että vakavan onnettomuuden riski on 1/10.000 reaktorivuotta kohden (eli nykyisellä reaktorikannalla noin 1/25 vuotta). Tämä arvio jättää kuitenkin huomiotta yhteiskunnalliset riskit, inhimilliset tekijät ja terrorismin.
Suomalaisten ydinvoimaloiden viimeisiä jätteitä hautaillaan joskus 2100-luvun alkuvuosikymmenillä, jos kaikki on mennyt hyvin sinne asti. On jotenkin hullua että joku näin kvartaalitalouden kulta-aikana edes hulluimmissa kuvitelmissaan yrittää ennustaa ydinjäterahaston reaaliarvon kehitystä sadan vuoden periodilla.
Ydinvoiman riskit olisivat jotenkin perusteltavissa, jos niitä rakennettaisi kaikkein köyhimpiin ja alikehittyneimpiin maihin, jolloin ne eivät kasvattaisi maailman elintasoeroja, vaan supistaisivat niitä.
Tai jos esimerkiksi Suomessa niitä rakennettaisi korvaamaan olemassa olevaa hiilivoimaa, eikä lisäämään kulutusta ja säätövoimaksi tarvittavan hiilivoiman määrää.
"Riskiä on vaikea rinnastaa akuuttiin haittaan, mutta molempien tuottaminen ulkopuolisille olisi kiellettyä, jos eläisimme markkinataloudessa."
Onko esimerkiksi kuljetuspalvelujen tuottaminen markkinatalouden sääntöjen mukaista? Ne kun aiheuttavat vuosittain melkoisesti kuolemia ja loukkaantumisia.
Kun kerran riskit kuuluvat reaalimaailmaan, niin eiköhän markkinatalouskin ne hyväksy.
Markkinatalous hyväksyy riskit ja haitat, mutta ei niiden ulkoistamista.
Markkinataloudessa toimijat huolehtivat lähinnä omista riskeistään ja olettavat muiden huolehtivan omistaan. Jos toimija myy tuotteitaan tuotteitaan toiselle liian halvalla, ei jälkimmäinen yleensä varoita konkurssin vaarasta, vaan käyttää tilaisuutta hyväksi. Ei moista käytöstä kutsuta "riskien ulkoistamiseksi". Markkinataloudessa tomija ulkoistaa lain puitteissa mitä vain, jos se vaan lisää voittoja.
Kehittynyt yhteiskunta puolestaan pyrkii säätelemään markkinataloutta tavalla, jossa markkinatalouteen kuuluvaa omanvoitonpyynti suitsittaisiin tuottamaan yhteiskunnalle keskimäärin enemmän hyötyä (esim. verojen kautta) kuin haittaa. Hyötyjen saamiseksi yhteiskuntakin joutuu sietämään tiettyjä riskejä.
Nykyisessä talousjärjestelmässämme jokainen huolehtii lähinnä omista taloudellisista riskeistä. Sen sijaan energiantuotannossa haitoista ja riskeistä ei maksa sen paremmin energian tuottaja kuin kuluttajakaan, vaan esimerkiksi kasvihuonekaasujen tai ydinjätteen riskit kantavat pääosin täysin ulkopuoliset.
Markkinatalouden periaatteet kuitenkin kieltävät yksiselitteisesti tällaisen ulkoistamisen, joten nykyistä talousjärjestelmäämme olisikin syytä kutsua markkinatalouden sijaan vaikka ryöstötaloudeksi.
"Markkinatalouden periaatteet kuitenkin kieltävät yksiselitteisesti tällaisen ulkoistamisen, joten nykyistä talousjärjestelmäämme olisikin syytä kutsua markkinatalouden sijaan vaikka ryöstötaloudeksi."
Missä voisin tutustua tähän "markkinatalouden periaatteeseen"? Ainakaan lyhyissä sanakirjainserteissä tälläista "yksiselitteistä kieltoa" ei löydy.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Markkinatalous
Olen monta kertaa törmännyt markkinauskovaisiin, mutten koskaan samanlaiseen kuin sinä.
Tutustumisen markkinatalouteen voit aloittaa vaikka Adam Smithistä.
Tosin minusta kustannusten ulkoistamiskiellon välttämättömyyden ymmärtämiseen pitäisi riittää aivan normaali maalaisjärki.
Väitän että vain hyvin pieni vähemmistö ei näe ongelmaa kioskiryöstössä, jossa osa kustannuksista ulkoistetaan kioskin pitäjälle.
Tai melko harvan ihmisen mielestä naapuri pihaa saa vapaasti käyttää kaatopaikkana.
Jälkimmäinen periaate on tosin hieman useammalta hukassa ja energiateollisuudessa sitä ei ilmeisesti tunneta ollenkaan, tai ei ainakaan myönnetä että olisi sellaisesta joskus kuultu.
Kioskiryöstössä kyse on selkeä toiminta toisen tahtoa vastaan. Itse en kyllä tarkastele tapahtumaa markkinatalouden, vaan lähinnä lain vastaisena toimintana.
Markkinataloudessa tieto ei ole tasaisesti jakautunut, mistä johtuen transaktiot ovat hyvin usein voimakkaasti yhtä osapuolta suosivia. Jos yksittäiset toimijat onnistuvat lain puitteissa saamaan itselleen hyvän diilin ja toinen osapuoli (esim. yhteiskunta) huonomman, niin eipä siinä mitään markkinatalouden (pyhiä? :-)) lakeja ole rikottu. Jälkimmäisen pitää vain ottaa opiski jatkoa ajatellen.
Sitä paitsi tässä tapauksessahan vain yksi besserwisser on sitä mieltä, että yhteiskuntaa on höynäytetty.
Sinulla on Marko liian pieni hiilinielu ja pakoputki tukossa, jos hiili on sinulle ongelma. Kyllä luontoon hiiltä mahtuu, eikä happikaan ole vielä loppu.
Sinulla on Marko liian pieni hiilinielu ja pakoputki tukossa, jos hiili on sinulle ongelma. Kyllä luontoon hiiltä mahtuu, eikä happikaan ole vielä loppu.
bravoo! Salmisaaresta pannut kylmiksi ja tilalle tuulivoimaa!
Tuoko tämä huudahdus mielestäsi jotain lisää tähän keskusteluun ja jos tuo, niin mitä? Jos ei niin jätetään tällaiset asenteelliset purskahdukset johonkin toiseen blogiin. Sama pätee toiseen postaukseesi. Tavallaan kyllä vahvistit tuon vihreiden energialinjauksen vastaisen kannan vahvan asenneperustan.
Kyllä se tuo keskusteluun koko Jukka-Pekan älyllisen kapasiteetin, joten hieman kunnioitusta, pyydän.
Yritin vain antaa sivustatukea. Mikään ei teille kelpaa.
Sitä paitsi ystäväni pekka raukko vastustaa ydinvoimaa joten minäkin vastustan sitä. En ymmärrä miten joku voi edes olla niin alhainen että lämmittää asuntoaan ydinvoimalla?
Mitä sitten tilalle? Ehdotin että tuuli- ja aaltovoimala kuten sinäkin. Voitaisiinko lisäksi käyttää esim. paristolämmittimiä? Sellaisia vaatteisiin laitettavia? Ei tietenkään koko taloa lämmittäviä.
Mutta ensin olisi lopetettava itsesaastutus -> Salmisaari kylmäksi!
""Ydinvoimalahan on oikeastaan tosiasiallisesti ydinjätteen tuotantolaitos, jonka elinkaaren aivan alkuvaiheessa saadaan sivutuotteena hieman sähköä.""
Joskus olisi tietysti kiva, että tuon jätteen vaarallisuuttakin hieman edes pohdiskeltaisiin. Samoin olisi miellyttävää, että nuo määrät selvitettäisiin.
Tuo periaate, että jätetään roskat tulevien sukupolvien murheeksi on myös erikoinen. Ydinjätteet kun ovat riidattomasti pienimpiä murheita mitä jälkisukupolville jätämme. Sitä paitsi kun poltamme hiiltä ja muita vastaavia päästörikkaita tuotteita niin tuleehan se vedenpaisumuskin jo lähimmän sadan vuoden päästä, joten ydinjätteet eivät tuolloinkaan enää haittaa ketään...
Jätteen vaarallisuutta on toki pohdittukin, ja sen on kiistatta erittäin vaarallista. Myös määrä tunnetaan kohtalaisen hyvin, vaikka kaiken jätteen osalta ei aivan tarkkaan tiedetäkään missä se sijaitsee.
Ydinjätteet eivät ole riidattomasti pienimpiä murheita, mitä tuleville sukupolville jätämme. Tämän olisit voinut riidattomasti päätellä jo siitä, että me kaksi olemme eri mieltä haitan ja riskin suuruudesta.
Hiili on merkittävimpiä ympäristöongelmiamme, mutta se ei poista ydinvoiman ongelmia. Vihreästä näkökulmasta on hyödytöntä vaihtaa yksi ongelma toiseen. Paljon järkevämpää on ratkaista ongelma.
Hiili- vai ydinvoima keskustelu olisi jotenkin relevanttia, jos ne realimaailmassa olisivat aidosti toistensa vaihtoehtoja. Todellisuudessa ne ovat kuin paita ja peppu, ja kulkevat yhdessä.
""Hiili- vai ydinvoima keskustelu olisi jotenkin relevanttia, jos ne realimaailmassa olisivat aidosti toistensa vaihtoehtoja. Todellisuudessa ne ovat kuin paita ja peppu, ja kulkevat yhdessä.""
Vai niin. Tuollaista ajatusta en ole itse ajatellutkaan.
Voisitko hieman tarkentaa miksi ne "kulkevat yhdessä"?
Syitä voi olla mahdotonta yksiselitteisesti osoittaa, mutta yksiselitteistä on, että meillä molempien käyttö on lisääntynyt samanaikaisesti.
Ne siis kulkevat yhdessä, vaikka kukaan ei tietäisi miksi.
Meillä yksi selkeä selittävä syy on vuodenajat, jotka aiheuttavat voimakasta vaihtelua kulutukseen. Koska ydinvoimaa pääomavaltaisena tuotantomuotona ei ole taloudellisesti järkevää rakentaa muuta kuin perusvoimaksi, eli kesäkuukausien kulutusta vastaava määrä, on se talven lämpötilariippuvainen kulutus tuotettava jollain siihen soveltuvalla tuotantomuodolla. Käytännössä fossiilisilla polttoaineilla.
Mitä enemmän meillä on ydinvoimaa, sitä suurempi on kokonaiskulutus ja sitä suurempi on fossiilisen säätövoiman tarve.
"Pekka"
""Meillä yksi selkeä selittävä syy on vuodenajat, jotka aiheuttavat voimakasta vaihtelua kulutukseen.""
Niinpä. Siksi esimerkiksi tuulivoiman rakentaminen Suomeen on hölmöläisten hommaa.
Muuten tuo logiikkasi on erikoinen.
ps. 50 vuoden kuluttua ydinjäte ei ole ongelma, vaan se hyötykäytetään...
Vieras
Tuulivoiman tuotto on keskimääräistä parempaa talvella, kun ilma on "raskaampaa".
On muuten aika tylyä ja itsekästä pantata hallussaan olevaa teknologiaa 50 vuotta.
Kasvihuoneilmiö tuottaa suomalaisille energiaoikeutta. Saamme suuremman osan meille kuuluvasta auringon lämmöstä itsellemme ja hiilidioksidijalanjälkemme vähenee, koska ilmaston lämpeneminen aiheuttaa vähemmän lämmittämistä.
Vihreiden on lähdettävä ratkaisuperustaisesti liikkeelle: Salmisaaresta pannut saatana kylmiksi vaikka kansalaisactivismilla! Hiilivoimaloiden työntekijät ovat 2000 - luvun necromanteja ja niiden kanssa toimittava kuten kuuluu!!1
Nykyajan lumettomat ja leudot talvet eivät vaadi järeitä .177 ratkaisuja vaan esimerkiksi aaltovoimala lämmittäisi Helsingin ihan hyvin. Ainakin minulle riittäisi.
Juuri näin.
Kivelä, Raukko ja orimattilalainen ex-kepuli voisivat perustaa uuden puolueen "Ekovihreät" tms, koska Annikki ja muut ovat korruptoineet Vihreät niin pahasti, ettei niille raunioille saa toimivaa maatilaa enää rakennettua. Soininvaarakin varmaan lähtisi mielellään mukaan.
"3. Biopolttoaineet. Itse pelkään, että nämä osoittautuvat ympäristön kannalta ongelmallisiksi ja nämäkin tulevat omata osaltaan tuottamaan mm. terveydelle vaarallisia pienhiukkasia. Avoimia kysymyksiä tällä saralla on liikaa."
Osaatko Kivelä (tai joku muu) sanoa, että mikä on esimerkiksi energiateollisuuden polttoaineeksi jalostetun kuituhampun elinkaaripäästöt ja mitä muuta voi siinä ohessa tuottaa? Paperia? Etanolia autojen polttoaineeksi?
Hamppuhan kasvaa Suomessakin ja sillä on pitkä historia Suomessakin, mutta kuten Timo Haara on osoittanut, niin kaksinaamainen ja korruptoitunut eduskunta ei hyväksy hamppua viljelykasviksi.
Hamppu on tosiaan vähän hankala pala. Oikein hyödyllinen ja monipuolinen kasvi joka vieläpä kasvaa nopeasti. Pitäisiköhän siitä jalostaa huumausaineeksi huonommin sopiva versio vai olisiko viisainta vain laillistaa se? En tiedä. Nykyratkaisu ei kuitenkaan tunnu kovin viisaalta.
"Pitäisiköhän siitä jalostaa huumausaineeksi huonommin sopiva versio vai olisiko viisainta vain laillistaa se?"
Miksi pitäisi jalostaa huumausaineeksi huonommin sopiva versio kun on jo jalostettu aikoja sitten ja useita eri lajikkeita?
Olisi oikein mielenkiintoista nähdä luotettavia laskelmia siitä, että mikä on lopputulos, jos kasvatettaisiin kuituhamppua ja käytettäisiin tuotoksia mihin kaikkeen niitä voikaan käyttää. Jos ei muuhun, niin ainakin energiateollisuuden polttoaineeksi risujen sijaan.
Hamppuhan muuntaa hiilidioksia hapeksi kasvikunnan yhdellä parhaista hyötysuhteista kun ottaa huomioon, että hamppu kasvaa lähes missä tahansa ja nopeasti. Tuloksena kuituja ja muuta biomassaa.
Luulisi Vihreiden energia-asiantuntijoiden tietävän, että orjalaivojen tervojen lisäksi orjalaivojen köysiäkin valmistettiin Suomessa - hampusta.
Energiamarkkinoille ei kuitenkaan haluta uusia kilpailijoita - siitä pitää korruptoitunut valtiovalta huolen:
Marko Kivelän energiahierarkia ei ole kovin tieteellinen. Yksi ihmiskunnan kaikkien aikojen suurimpia neroja Gottfried Leibniz sanoi aikoinaan, että olennaista ihmiskunnalle on luoda "halpaa tulta". Kivelän parhaaseen A-luokkaan luokittelemat tuuli, aurinko, aaltovoima eivät läpäise Leibnizin vaatimusta. Kivelän "parhaan A-luokan" energiamuodot ovat niin kalliita, että ne nakertavat ihmisen terveyttä muilla tavoin. Esim. terveydenhuoltokustannuksista joudutaan leikkaamaan, jotta nämä energiamuodot voidaan kustantaa.
Kyseinen herra kuoli 14. marraskuuta 1716. Hänen näkemyksensä energiankulutukseen ja tuotantoon ei ole varsinaisesti enää ajankohtainen.
Mitä A-luokan energialähteisiini tulee, niin ovat halpenemassa koko ajan. Paikallisesti ovat jo osin kilpailukykyisiäkin myös hinnalla. Mutta oletko todella sitä mieltä, ettei energiamuotojen haittavaikutuksilla ole mitään väliä, kunhan on halpaa?
"Mutta oletko todella sitä mieltä, ettei energiamuotojen haittavaikutuksilla ole mitään väliä, kunhan on halpaa?"
Kun terveydenhuollossa pohditaan joukkorokotusten ja massaseulonnan järkevyyttä, kustannuksiakin mietitään. Toisin sanoen ei olla valmiita sijoittamaan miljoonia yhden laskennallisen ennenaikaisen kuoleman välttämiseksi. Jo senkin takia, että nuo miljoonat voivat muualle sijoitettuna säästää paljon enemmän ennenaikaisia kuolemia.
Miksei samaa ajattelutapaa voisi soveltaa myös energiatuotannossa?
Leibnizin CV on niin kova, että hän ymmärsi ihmiskunnan ja maailmankaikkeuden dynamiikasta sen verran paljon, että hänen luonehdinta "halvasta tulesta" pätee tieteen kansantajuistamisena edelleen erinomaisesti.
Kuten mainitsin on otettava huomioon hyödyt/haitat kokonaisuuksina, ei keskittyä ainoastaan yhteen haittaa kuten pienhiukkaspäästöihin tai ydinjätteen säilytykseen. Tällä viittasin esimerkkiin, jossa terveydenhuoltokuluja on leikattava, jotta kalliimpi energia voidaan kustantaa.
Käytämme niin paljon energiaa henkeä kohden, että luultavasti ylitämme monin verroin sen mitä herra L kuvitteli villeimmissä unelmissaankaan. Hän ei muistaakseni ollut "lisää, lisää" -miehiä vaikka turhan optimistisen maineessa taisi ollakin.
Mitä turhuuksiin tulee, niin puhtaampi energia ei suinkaan ole ensimmäisiä asioita joista olen valmis luopumaan. Noita suurempia turhuuksia on kyllä pinokaupalla.
Leitnitz oli kaukonäköinen ja samaa mieltä kuin Alvin Toffler 1980-luvulla. Postmoderni elämä perustuu lisäenergian kulutukselle niin kuin sitä ennen moderni eli teollinen elämä ja sitä ennen esimoderni eli agraari elämä.
Luonnollista elämää ilman nuotioita suurempaa energian käyttöä on luolamiehen ja -naisen elämä keräilemällä ja metsästämällä. Eläkepommikaan ei ollut ongelma, koska elinikä oli 35-vuotta - 40-vuotta.
Minusta tosivihreä elämä edellyttää kuolemista aikanaan - noin 35-vuotiaana. Se, että eletään 85-vuotiaaksi on energiankulutuksen syytä ja asiota, koska se mahdollistaa kehittyneemmän talouden ja terveydenhoidon liian pitkän eliniän tueksi.
...tosivihreä...
http://johnpaulus.com/blog/wp-content/uploads/2010/06/56.jpg
A. Goren kotitalo, savupiippuja joka erkkerin kulmassa,niitä suoravetosia jenkkimalleja.
Missä aurinkopaneelit,yhtään paneelia ei näy katolla?Puut kaadettu tontilta jotta CO kakkoset karkaa taivaalle.
Takapihalla useita V8 SUVeja,ovatko toimivia vai romuina kansipahvit palaneina?
Tai mistä hitosta minä sen tiedän,voihan tuo käydä polkupyörällä lähi "siwassa" hakemassa pussikaljansa,
Goren tekemiset tai tekemättäjättämiset eivät kuulu tähän keskusteluun. Suurin osa ympäristöväestä ei suinkaan pidä häntä minään esimerkillisenä ympäristöprofeettana kuin millaisena häntä jostain syystä aina välillä koitetaan markkinoida.
Kivihiilen, turpeen, hakkeen, öljyn ja pellettien polttaminen aiheuttaa pienhiukkaspäästöjä. Kaikista niistä on päästävä vähitellen eroon - ei pelkästään kivihiilestä.
Maakaasun huoltovarmuus Suomessa on nolla, joten senkään käyttöä ei saa ainakaan lisätä.
Vesivoimaa kannattaa Suomeen rakentaa hyvin rajallisesti - Vuotos ja Kollaja:
http://personal.inet.fi/koti/juhani.putkinen/Vesivoima.htm
Tuulivoimalat EIVÄT tuota Suomessa nettona sähköä valtakunnanverkkoon mainita saakka juuri silloin kun Suomessa kulutetaan sähköä eniten:
http://personal.inet.fi/koti/juhani.putkinen/Pakkasella_ei_tuule.htm
Edes tuulisessa Tanskassa tuulivoimaloista ei saada aina merkittävää määrää sähköä ulos. Tässä esimerkiksi 27.12.2010 Tanskan tuulivoimalat tuottivat sähköä noin 2-3% nimellistehosta:
http://jussina.puheenvuoro.uusisuomi.fi/56275-kun-ei-tuule-niin-ei-tuule...
Siten Suomeen pitää rakentaa lisää huomattava määrä ydinvoimaa tuottamaan energiaa ympäristöystävällisesti, halvalla ja ilman tukiaisia.
Turvetta ja haketta pitää polttaa. Jos ei muuten niin energian tuotannon hajauttamiseksi (ja työllisyys). Näillä pakkasilla olisi pelottavaa jos käytännössä koko Suomi lämmitettäisiin muutamalla atomimiilulla.
Itsekin kannatan hajautetumpaa energiantuotantoa, mutta en ole oikein vakuuttunut, että sen takia pitäisi polttaa mm. turvetta. Haketta ehkä, mutta siihenkin suhtaudun epäillen.
kerropa Marko kuinka paljon vähemmän tulee sitä CO2 päästöä kun ne risut mätänee metsään eikä niitä esim. polteta lämmityskattiloissa? Tai ihan mikä vaan biomassa..
Tarkennus, nykyiset turvesuot sama polttaa kaukolämmöksi, uusia ei pidä raivata.
Ja hakettakin vain hajauttamiseksi ja huoltovarmuutta pakkasella kaukolämpöverkoon.
Turvetta ja haketta pitää polttaa, koska näin saadaan ensiharvennushakkuu kannattamaan taloudellisesti ja edellytykset tukkimetsän kansamiselle ainespuuksi koteihin sekä huonekaluihin. Tämä on järkevää siksikin, että kohisten kasvava tukkimetsä on hiilinielu, mitä ei ole tyhjäksi pumpattu öljykenttä, maakaasukenttä eikä tyhjäksi louhittu kivihiilikaivos, jossa ei kasva ruoho eikä metsä.
Puu ja turve uusiutuvat maakaasukenttää nopeammin ja kun turvesuon muuttaa hiilinielumetsäksi, on tulos koko ihmiskunnan kannalta kaikkein paras: biomassa lisääntyy vastaanottamaan hiilidioksidin lisäyksen sitomalla sen itseensä.
Itse asiassa ekologisinta Suomessa olisi istuttaa nurmikoille omenapuita, minkä voisi aloittaa jo peruskouluissa esimerkiksi oppivelvollisille. Ellei tukkimetsän kasvattaminen kiinnosta niin sitte visakoivua.
Kaikki maa tuottamaan! Ihminen on kutsuttu viljelemään ja varjelemaan maata.
Hyvä kirjoitus.
Olen vanhana stadilaisena aina ihmetellyt, että miksi Helsingissäkin poltetaan kivihiiltä keskellä kaupunkia. Voisi kuvitella, että stadin vihreät edes tuohon konkreettiseen asiaan saisivat muutosta aikaiseksi, mutta turhaan. Tärkeempää tuntuu olevan yleismaailmallinen puuhastelu, jossa tuloksia saadaan, jos saadaan, aikaiseksi aikaisintaan sadan vuoden kuluttua...
Kivihiili on /ceestä! Kammottavaa, että Puolasta ajetaan tänne laivalasteittain roskaa, mikä puhalletaan sitten taivaalle keskellä pääkaupunkia!
Kammottavinta on kuitenkin se, että päästökauppapelleilyllä on mahdollista, että paskimman raaka-aineen polttaminen on myös taloudellisesti kannattavinta. Stadin energia kun tuottaa liikevaihdostaan kolmanneksen puhdasta voittoa! Vaikka voisi loogisesti ajatellen luulla, että kivihiilen polttaminen pitäisi olla taloudellisesti kannattamatonta. Osoittaa siis sen, että päästökauppa ei ole toimivaa ja sen logiikkaa on muutettava.
Siksi siis ehdottomasto lisää ydinvoimaa ja poltetaan vaikka noissa kaukolämpövoimaloissa roskia, jotka nyt mädännytetään kaatopaikoilla.
Siksi siellä poltetaan kivihiiltä nyt ja jatkossa koska mikään RATKAISU ei kelpaa virheille tai kokoomus-virheille, ja sitten tulisi aivan sairaan kylmä jos tekee ninkuin minä yllä ehdotin "vihreän" dogmmin mukaisesti: laitetaan Salmisaari kylmäksi. Ja sitten se puotipuksukin alkaisi ajatella itse..
Helsingin kaupunginvaltuusto on ekorikollinen keskittymä. Se kieltäytyy tukemasta ensiharvenusta Suomessa hakkeella, se kieltäytyy tukemasta turvesoiden muuttamista hiilinielumetsiksi polttamalla turvetta.
Helsingin kaupungin politiikka on HOK-Elannon kiinteistökuplaa Helsingin Kokoomuksesta, jonka mannekiinina on Jan Vapaavuori sekä säälimätöntä hiilenpolttoa.
Koska Osmo Soininvaara puuttuu näihin Helsingin Vihreiden suosimiin asevelipolitiikan epäekologisiin piirteisiin?
Miksi Helsinki esittää olevansa metsolla ja raitiovaunulla liikkuva ekopesä, kun se on kivihiilellä lämmitetty törkypesä? Miksi helsinkiläinen vihreys on niin hiilenmustaa ja pataporvarillista?
Miksi Helsingissä ei ole väyrysiä ja pekkarisia, vaan halmeita ja halla-ahoja sekö soininvaaroja? Miksi maalaisliittolaisuus pääkaupunkiseudulla alkaa, ellei nyt aivan Nuuksiosta niin jostain Espoon hiekkateiden ja puhelinlankojen alueelta?
Parasta, mitä Helsingissä voitaisiin tehdä, olisi ottaa Suomenlahtea lämmittävä Loviisan hukkalämpö käyttöönsä. Toiseksi parasta olisi Vuosaaren rantaan ajettu venäläinen ydinvoimalaiva.
"Parasta, mitä Helsingissä voitaisiin tehdä, olisi ottaa Suomenlahtea lämmittävä Loviisan hukkalämpö käyttöönsä. Toiseksi parasta olisi Vuosaaren rantaan ajettu venäläinen ydinvoimalaiva."
Loviisa on aivan liian kaukana. Putkilinjan (tunnelin ja korkeapaineputken) hinta Loviisasta Helsinkiin olisi huima ja sen siirtohäviöt olisivat liian suuret.
(Loviisan voimala -> kaupunki, noin 11 km. Loviisan kaupunki -> Porvoo noin 30 km. Loviisan kaupunki -> Kotka noin 36 km. Jatkolinja Porvoo -> Vuosaari noin 34 km.)
Lisäksi kaukolämmön tuotanto combilaitoksena tarkoittaa että sähköntuotantoteho laskee, kun käytettävissä oleva terminen teho kuljetetaan osittain muualle.
Tähän noin 80 kilometrin linjaan pitää syöttää niin kuumaa vettä, että saapuessaan käyttökohteeseen Vuosaareen sieltä saadaan vielä +125°C. Oletetaan että se onnistuu tekemällä Loviisan voimalaitoksella +150°C kuumaa vettä ja kierrättämällä sitä isolla virtaamalla.
Sähköä tehdään sitten korkeapaineturbiinissa +300°C -> +150°C ja kaukolämmön väliulosoton jälkeen matalapaineturbiinissa jonne toivottavasti saadaan höyryä.
Jos kaukolämmön paluulämpötila on alle +100°C, ei mitään höyryä saada kaukolämmön tuotannon jälkeisestä lämmönvaihtimimesta matalapaineturbiiniin.
Mistäkö tuo +300°C? Loviisa on painevesireaktori joka pysyttelee veden kriittisen lämpötilan alla - lämpötilan jonka ylittäessään vettä ei saa pysymään nesteenä missään paineessa.
Nykyisin Loviisan laitos tuottaa termisestä höyrystä lämpötilaerolla +300°C (noin 570°K) -> +10°C (noin 290°K) eli noin 50% hyötysuhteella turbiiniin pyörimisenergiaa joka saadaan hyödynnettävissä olevaksi sähköksi.
Kaukolämpöä tekemällä sähköä saadaan vain noin 25% reaktorin termisestä tehosta ja kaukolämpöä saadaan ulos korkeintaan 20%. Todennäköisin paluuveden lämpötila Loviisassa asti olisi +80°C, eikä +10°C tai +110°C, jolloin kaukolämpöön saadaan 70°K/570°K = 12%.
Laitoksen tehosta siis 12% jäisi hyödyntämättä nykyiseen nähden.
Vuosaarikin on kovin kaukana pienitehoiselle ydinvoimalaivalle.
Kaapelitehtaan rantaan tuotu ydinvoimalaiva saataisiin kiinnitettyä lämpöverkkoon tehokkaimmin.
Kiinteinä laitoksina olisi jo 1970 luvulla pitänyt rakentaa Granön saareen aiotut reaktorit.
Silloin olisi paluukierron vesi ollut kyllin kuumaa jotta sen jälkeen saadaan vielä matalapainehöyryä ja siitä sähköä.
Insinörtti:"Loviisa on aivan liian kaukana. Putkilinjan (tunnelin ja korkeapaineputken) hinta Loviisasta Helsinkiin olisi huima ja sen siirtohäviöt olisivat liian suuret.
(Loviisan voimala -> kaupunki, noin 11 km. Loviisan kaupunki -> Porvoo noin 30 km. Loviisan kaupunki -> Kotka noin 36 km. Jatkolinja Porvoo -> Vuosaari noin 34 km.)"
Käytännössä tämän vuoksi hanke lienee torpattu niin TEM:n kuin Helsinginkin toimesta.
"Lisäksi kaukolämmön tuotanto combilaitoksena tarkoittaa että sähköntuotantoteho laskee, kun käytettävissä oleva terminen teho kuljetetaan osittain muualle."
Eikö kaukolämpö olekin yhdistelmävoimaloissa sähköntuotannon residuaali? Sähkö voi olla mitä tahansa, myös lämpöä sähkölämmittimissä, kun taas kaukolämpö on "vain" lämpöä.
"Tähän noin 80 kilometrin linjaan pitää syöttää niin kuumaa vettä, että saapuessaan käyttökohteeseen Vuosaareen sieltä saadaan vielä +125°C. Oletetaan että se onnistuu tekemällä Loviisan voimalaitoksella +150°C kuumaa vettä ja kierrättämällä sitä isolla virtaamalla."
Ensin sähkö. Fortum tarvitsi fasadiperustelun Loviisa-3:lle.
"Sähköä tehdään sitten korkeapaineturbiinissa +300°C -> +150°C ja kaukolämmön väliulosoton jälkeen matalapaineturbiinissa jonne toivottavasti saadaan höyryä."
Eikös ensin maksimoida sähköntuotanto ja sitten optimoida sen suhteen lämmöntuotanto?
"Jos kaukolämmön paluulämpötila on alle +100°C, ei mitään höyryä saada kaukolämmön tuotannon jälkeisestä lämmönvaihtimimesta matalapaineturbiiniin."
Eikö sähkö tuoteta ensin?
"Mistäkö tuo +300°C? Loviisa on painevesireaktori joka pysyttelee veden kriittisen lämpötilan alla - lämpötilan jonka ylittäessään vettä ei saa pysymään nesteenä missään paineessa."
"Nykyisin Loviisan laitos tuottaa termisestä höyrystä lämpötilaerolla +300°C (noin 570°K) -> +10°C (noin 290°K) eli noin 50% hyötysuhteella turbiiniin pyörimisenergiaa joka saadaan hyödynnettävissä olevaksi sähköksi."
"Kaukolämpöä tekemällä sähköä saadaan vain noin 25% reaktorin termisestä tehosta ja kaukolämpöä saadaan ulos korkeintaan 20%. Todennäköisin paluuveden lämpötila Loviisassa asti olisi +80°C, eikä +10°C tai +110°C, jolloin kaukolämpöön saadaan 70°K/570°K = 12%. Laitoksen tehosta siis 12% jäisi hyödyntämättä nykyiseen nähden."
=> Niinpä. Loviisa-3:n mainos.
"Vuosaarikin on kovin kaukana pienitehoiselle ydinvoimalaivalle.
Kaapelitehtaan rantaan tuotu ydinvoimalaiva saataisiin kiinnitettyä lämpöverkkoon tehokkaimmin."
"Kiinteinä laitoksina olisi jo 1970 luvulla pitänyt rakentaa Granön saareen aiotut reaktorit. Silloin olisi paluukierron vesi ollut kyllin kuumaa jotta sen jälkeen saadaan vielä matalapainehöyryä ja siitä sähköä."
Ydinvoiman kannattajat eivät luottaneet ydinvoimaan.
Pahkan teesit:
Täällä kurjassa pimeässä ja kylmässä pohjolassa valitettavasti pitää nojautua ydinvoimaan.
Tuuli, aurinko, aalto etc. kannattaa satsata tutkimusmielessä ja myydä ropelleja lämpimänpiin maihin.
Nykyiset turvesuot kannattaa polttaa kaukolämmöksi, uusia suoita ei saa misssään nimessä turmella. Lisäksi hakevoimaloita tarvitaan energiantuotannon hajauttamiseksi.
Öljyn ja maakaasun käyttö tulisi maailmanlaajuisesti rajata kulkupelien käyttövoimaksi. Autoille, laivoille saatikka lentokoneille ei öljyn korvaajaa ole edes unelmissa.
Kivihiilen tuskin tarvitsee sanoa sanaakaan.
Ei ole minkäänlaista teknistä ongelmaa valmistaa turpeesta tai mistä hyvänsä biomassasta lentokoneisiin sopivaa polttoainetta. Suihkuturbiin on itse asiassa paljon vähemän kranttu polttoaineelle kuin ottomoottori. Kaikki ongelmat liittyvät politiikkaan ja nimen omaan siihen että fossiilista saadaan nyhdettyä enemmän veroja.
Tuossa on itse asiassa täsmälleen sama ongelma kuin näiden suhteellisen puhtaiden energiantuotantotapojen käyttöönotossa, eli suurin este tälle on hinta. Biomassasta tai vaikkapa kivihiilestä valmistettu polttoaine tulee paljon kalliimmaksi. Mutta teknologia ei sinällään ole uutta. Esimerkiksi natsi-saksa käytti sitä varsin laajamittaisesti pitääkseen sotakoneensa pyörimässä.
Jotakin mieleen nousseita ajatuksia tuosta blogin avausviestistä.
Marko teki siinä listaa järjestyksessä "meidän kannattaisi käyttää". Listasijalla 1 on niputettu samaan kategoriaan esim vesi ja tuuli ja tämä kategoria saa yhteiseksi ongelmaksi "energiantuotannon ja kulutuksen kohtaamattomuus sekä kallis hinta". Nyt täytyy tunnustaa että en tiedä miksi kallis hinta olisi vesivoiman ominaisuus (eikös se ole varsin halpaa?) ja käsittääkseni ainakin osin myös tuo toinen kohta, tuotannon ja kulutuksen kohtaamattomuus, on ainakin jossakin määrin ratkaistavissa vesivoimalla: pidetään vesimassoja patoluukkujen takana silloin kun energiaa ei tarvita ja lasketaan vettä silloin kuin tarvitaan. Asia ei varmastikaan ole esim niin että vettä voitaisiin varastoida koko kesä ja laskea sitten vain talvella kun energiantarve on suurimmillaan. Koska ei ole tilaa minne varastoida. Mutta siis: vettä voidaan pitää reservissä patoluukkujen takana, tuulta ei voida.
Aurinkoenergia ei taida ainakaan nykyisellään olla edes vaihtoehto vaan vaatii uusia keksintöjä jotta se sitä voisi olla. Tuulivoiman ongelma puolestaan on se, että mitä suurempi osa energiasta tehdään tuulella, sitä enemmän se köyhyyttää yhteiskuntaa. Tämän vaikutus on niin huomattava että edes voimakkain ydinvoima-vastustaja ei voi olla sitä huomiomatta.
Nyt vaalien alla on tehty monia leikkauslistoja, satoja miljoonia pitäisi säästää sieltä sun täältä. Varmaan sellaista vaihtoehtoa ei ole olemassa että puretaan risupaketti, otetaan siitä pois tuulivoima ja sen aiheuttama vuosittainen sähkötariffikulu 200 milj € (jota 6TWh tulee veronmaksajille kustantamaan). Populistisesti olisi houkuttelevaa spekuloida myös tuolla rahasummalla, entäpä jos vastaava energiamäärä tehtäisiinkin ydinvoimalla? Jos noin toimittaisiin, on vaikea kuvitella kenen kansalaisen asema huononisi nykyiseen verrattuna (kuten käytännössä lähes kaikkien muiden leikkausten vaikutuksesta käy). Ydinsähköhän on sikälikin tuulisähköä ongelmattomampaa että voimalat tuottaa energiaa tasaisesti aina ja sen käyttöä on helpompi suunnitella, toisin kuin tuulivoiman.
Minusta yksi taloudellisia mahdollisuuksiamme vaikeuttava seikka on ajatus siitä että Suomi ei voisi olla huomattavampi energiantuottaja myyden energiaa ulkomaille. Tätä mahdollisuutta ei tahdota hyväksyä etenkin jos energia tuotetaan ydinvoimaloissa. En tiedä mitä mahdollisuuksia meillä tällä saralla olisi (josko mitään) mutta aina aika ajoin kaipaisin asiasta käytävää julkista keskustelua. Jota ei ole.
Asia ei tietenkään ole näin yksioikoista, että tuulivoiman käyttö "köyhdyttää yhteiskuntaa". Peukalosääntönä voidaan ennemmin pitää, että kollektivistinen päätöksenteko köyhdyttää, koska vaikka se olisi miten tahansa rationaalista *nyt*, se poistaa voittoaspektin ja siten se invalidisoi kansakunnan tärkeimmän resurssin eli aivokapasiteetin.
Kollektivistinen päätöksenteko saa ihmiset tutkimaan ongelmia ja ratkaisuja, joiden kustannuksia ja voittoja ei kyetä, eikä edes haluta mitata koska kyseisessä ideologiassa ne kuuluvat pahuuden valtakuntaan.
Liiketaloudellisesti mitattuna jonkun on joissain olosuhteissa kannattavaa rakentaa tontilleen esimerkiksi 3 kilowatin tuulivoimala, koska tämä kyseinen voimala ratkaisee joitakin hänen energiantarpeitaan halvemmalla ja paremmin kuin mikään muu vaihtoehto. Kyseinen tuulivoimala voi olla vaikka purettu ja koottu romumetallista ja traktorin osista ja voi olla monta suuruusluokkaa tehottomampi kuin optimaalisimmat tunnetut ratkaisut. Kun yksityishenkilö tekee investoinnin omalla omaisuudellaan, tästä on yhteiskunnallista etua, koska tämänkin tuotannon avulla kyseinen henkilö kykenee osallistumaan tehokkaammin sellaiseen tuotantoon, joka päätyy markkinoille. Tämän tuotannon ei puolestaan tarvitse liittyä mitenkään energiantuotantoon vaan se voi olla vaikka kalanjalostusta.
Vastaavasti kollektivistinen päätöksenteko ei voi mitenkään päätyä lopputulokseen, että Inkeri Kuivalaisen Karttulasta kannattaa porauttaa pihamaalleen 200 metriä syvä maalämpökaivo, mutta että hänen naapurinsa ei kannata.
Vihreät ja sosialibyrokraatit eivät yleensäkään suosi talonpojan, talottomantyttären eivätkä käytännön miehen osaoptimeita siksi, että nämä talonpojat ja talottomat tyttäret eivät kykene kehittämään yhtä oikeaa ja karismaattista eivätkä ekumeenista kokonaisratkaisua koko maailmaan niin kuin messianismi ja universalismi, internatioalistmi, kapitalismi, monetarismi, kommunismi ja sosialismi, islamismi, kristusnianismi ja judaismi edellyttävät.
P Ä Ä O M A N edellytyksenä on O M A N P Ä Ä N käyttö. Ellei ole omaakin päätä, ei ole kohta pääomaakaan, ei perittyä, naitua, varastettua ansaitusta puhumattakaan.
Minusta on upeaa, jos joku kanafarmari tai sikamies tuottaa omaa kaasuvoimaa lietteestä. Juuri sellaista puuhastelua pitäisi suosia pitkin Suomen niemiä, notkoja ja saarelmia.
Oma ajattelu alkaa siitä, että jokainen ostaa oman noitarummunn ja alkaa pohtia omaehtoista etiikkaa maailmanetikoiden rinnalle.
Lista oli pakostakin pelkistetty. Oikeastaan asiaa kannattaa lähestyä useamman listan voimalla. Millä kannattaa kannattaa tuottaa perusvoima, millä säätövoima, millä turvata huoltovarmuus yms.
Mitä aurinkoenergiaan tulee, niin se on kovaa vauhtia ohittamassa tuulen keskeisenä uusiutuvana energialähteenä. Ja siitä on jo runsaasti kaupallisia sovellutuksia. Mutta se ei tule olemaan Suomessa merkittävä tekijä, sillä olosuhteemme eivät ole aurinkoenergian laajamittaiselle käytölle otolliset.
"Asia ei varmastikaan ole esim niin että vettä voitaisiin varastoida koko kesä ja laskea sitten vain talvella kun energiantarve on suurimmillaan. Koska ei ole tilaa minne varastoida. Mutta siis: vettä voidaan pitää reservissä patoluukkujen takana, tuulta ei voida."
Tuulivoima voidaan varastoida vesivoimaksi pumppaamalla padon alapuolista vettä uudelleen padon yläpuolelle.
Onkos kellään tietoa, kuinka paljon ojittamaton suo suhnuttaa metaania taivaalle, eli hajoamista ilman happea? Metaanihan on pahanlaatuinen kasvihuonekaasu, paljonko sitä ylipäätään on ilmakehässä? Vihreillehän on aina soiden suojelu ollut lähellä sydäntä, niin on tosin jossain määrin ollut ittellekkin.
Ojittamaton suo toimii pitkässä juoksussa hiilivarastona, kun taas ojitetun suon hiilivarastot hapettuvat melko nopeasti hiilidioksidiksi.
Juuri ojituksen vuoksi Suomen suot ovat muuttuneet hiilinieluista päästölähteiksi.
http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/turveko-uusiutuvaa-energiaa-vapo...
Juu juu, mutta tarkoitin nimenomaan metaania. Sehän on paljon pahempi kasvihuonekaasu kun CO2, ilmeisesti kuitenkin ajastaan muuntuu sekin CO2:ksi ja vedeksi. Maakaasunkin talteenotossa saattaa aina jonkin verran lipsahtaa harakoille. Metsitetty suo toisaalta varastoi Auringon energiaa paremmin kun suo. Ei pidä käsittää väärin, olenhan karpaloiden ja lakkojen ystävä.
Vaikka metaani on voimakas kasvihuonekaasu, se todellakin hajoaa ilmakehässä noin 9 vuodessa hiilidioksidiksi ja vedeksi. Näin se on saavuttanut jo aikoja sitten suon osalta tasapainotilan, jossa päästöt ja hajoaminen kompensoivat toisensa.
Metaaniahan tulee myös ojitetulta suolta, jossa pinnan hapellisessa osassa turve hajoaa hiilidioksidiksi ja syvemmällä hapettomissa osissa muodostuu metaania.
Vaikka metaani on voimakas kasvihuonekaasu, se todellakin hajoaa ilmakehässä noin 9 vuodessa hiilidioksidiksi ja vedeksi.
=> Metaani on suolistokaasu eli pieru, jonka voi polttaa maakaasun tapaan. Metaanin tuotanto kananlannasta ja sianlannan lietteestä on suositeltavaa. Kasvihuonekaasuista hiilidioksidia ei voida käyttää enää polttoaineena niin kuin metaania, koska se on loppuun palanutta hiiltä. Hiilimonoksidi on vain puoliksi loppuun palanutta hiiltä. Hiiltä ei kannata poltaa hiilimonoksikdiksi, vaan hiilidioksidiksi.
Näin se on saavuttanut jo aikoja sitten suon osalta tasapainotilan, jossa päästöt ja hajoaminen kompensoivat toisensa.
=> Turvesuon ylläpitäminen on tyhmää, koska metsä nielee hiilidioksidia suota tehokkaammin. Turpeen polttaminen on ekoteko verrattuna hiilen polttamiseen, koska hiilen tilalle ei tule hiilidioksia nielevää metsää niin kuin turvesuon tilalle.
Metaaniahan tulee myös ojitetulta suolta, jossa pinnan hapellisessa osassa turve hajoaa hiilidioksidiksi ja syvemmällä hapettomissa osissa muodostuu metaania.
=> Metaania ja butaania pitää tuottaa pienvoimaloissa.
Pekka, vaikka se vapautunut metaani hajoaakin ilmakehässä, jatkaa se yhä kasvihuonekaasuna CO2:na. Samoin sama lämpömäärä vapautuu ilmakehään 9 vuodessa kun jos se poltettaisiin höyrykattilassa. Höyrykattila-kaukolämpö ottaa paraimmillaan talteen sen 90% ja yli tästä energiasta, joskin sinne ilmakehään ja vesistöihin se lopulta eksyy energia tätäkin kautta. Teidän vihreiden pitäisi vähän laajentaa perspektiiviä. Olen kyllä luonnonsuojelija henkeen ja vereen, mutta vihreitä en äänestä kun ehkä kiväärinpiippu ohimolla, jos sittenkään. Tuntuu, että vihreää liittoa ohjaillaan globaalisti ja tosi korkealta.
JLin
Vaikka metaanin hapettumisessa syntyvä hiilidioksidi jää edelleen ilmakehään, niin hiilidioksidin suhteen luonnontilainen suo on nettomääräisesti sitoja. Muutenhan ei soiden sitomia valtavia hiilivarastoja olisi voinut edes syntyä.
Metaanin hapettumisessa syntyvällä lämpömäärällä ei luonnollisestikaan ole ilmaston kannalta mitään merkitystä, kuten ei ole myöskään turpeen poltossa syntyvällä lämmöllä. Ilmastonmuutoksen kannalta olennaista on vain ilmakehän fysikaaliskemiallinen rakenne.
Ennen kuin julistaa hiilivoimalat kelvottomiksi ja suljettaviksi, kannattaisi tutustua reaalimaailman faktoihin. Oleellisin niistä juuri tällä hetkellä on täkäläisen ilmaston kylmenemistrendi. Tämä tarkoittaa lisääntyvää lämmitysenergian tarvetta, jota ei voida korvata millään idealismilla tai dogmatiikalla.
Joten sata tai parisataa tuhatta ennenaikaista kuolemaa ei vaikuta suuntan tai toiseen? Puhumattakaan siitä, että tuon kylmenemistrendisi merkittävyydestä ei ole vielä mitään varsinaista näyttöä. Miten mieleeni hiipuu ajatus, että väität vastaan ihan periaatteesta ja väittäisit sanoisin minä mitä tahansa...
"fankin" kanssa keskustelu on hedelmätöntä, koska tosiasioihin ja uskoon perustuvien näkemysten dialogi on lähtökohtaisesti toimimatonta.
Tieteellisen näkemyksen omaavat voivat keskustella järkevästi keskenään ja uskonnollisesti ajattelevat keskenään. Argumentein tätä rajaa ei voida ylittää.
Mutta mitä tulee niihin hiilivoimaloiden pienhiukkasiin, niin niiden merkitystä liioitellaan. Vaikka voimalat ovat määrällisesti suuri päästölähde, hiukkasista vain hyvin pieni osa joutuu ihmisten keuhkoihin. Liikenteen kokonaishiukkaspäästöt ovat paljon pienemmät, mutta pakoputken ja keuhkojen pieni keskimääräinen etäisyys tarkoittaa että hiukkasista suhteellisesti huomattavasti suurempi osuus joutuu ihmisten keuhkoihin.
Ekosysteemin suhteen pienhiukkaset ovat haitattomia.
Eiköhän vuosi...pari saa itsekunkin vielä tolkuissaan olevan myöntämään kylmenemisen olevan tosiaankin trendi. Siihen saakka saanevat hiilivoimalat pysyä käyttökunnossa?
Juuri noin toimii usko ja siksi maailmamme eivät kohtaa.
Kolme vuotta sitten Helsingin katujen talvikunnossapidon määrärahoja ja kalustoa supistettiin Vihreitten aloitteesta, ilmastonmuutosdogmatiikalla perustellen. Nyt tuosta virheestä maksetaan kallis hinta. Noin se usko "toimii".
Mitähän luonnolle pitäisi tehdä kun se ei toimikaan dogmien mukaisesti?
Kuinka Helsingin aurauskaluston riittävyys liittyy maapallon ilmastonmuutokseen?
Mikä on liioittelua ja mikä vähättelyä? Niin hiilivoiman, tupakoinnin ja vaikka ydinvoiman vaikutukset ovat nähtävissä lähinnä tilastollisella tasolla. Koska muuttujia on lukuisia on aina vaikeaa yhdistää sairautta yksittäiseen syyhyn. Tällä hetkellä on kuitenkin vahvoja viitteitä siitä, että hiilivoiman vaikutukset olisisivat aiempia olettamuksia suuremmat. Eli en kovin kevyesti kumoaisi noita lukuja. Ja se mikä vaikuttaa ihmiseen vaikuttaa kyllä muuhunkin elolliseen luontoon.
"Ja se mikä vaikuttaa ihmiseen vaikuttaa kyllä muuhunkin elolliseen luontoon."
Millä perusteella väität kategorisesti moista? Onhan niitä toki kemikaaleja, jotka keräytyvät ravintoketjun yläpäähän, mutta mitä haitallisia vaikutuksia luontoon on ollut esimerkiksi pienhiukkasilla tai radioisotoopeilla?
Minkäköhän vuoksi luulet, että eläinkokeita käytetään eri aineiden haittavaikutusten testaamisessa? Senkö takia, että on tärkeää tietää miten vaikkapa huulipuna sopii rotille? Vai olisiko syynä se, että aineet jotka ovat haitallisia ihmisille ovat haitallisia myös muille nisäkkäille?
Jääkauden estäminen ei ole halpaa. Monet kuolevat hiilestä, jotta kaikkien ei tarvitsi kuolla jääkaudesta.
Jo lämpömittari todistaa, että jääkausi on todennäköisempi kuin kasvihuoneilmiö.
Ei mahdollista jääkautta kannattaisi hidastaa tupruttamalla hiiltä taivaalle. Jääkauden eteneminen olisi varsin hidas ilmiö joten meillä olisi paljon tehokkaampia ja monipuolisempia keinoja vaikuttaa asiaan kuin nopeahkon kasvihuoneilmiön kanssa.
Ei kannata yrittää vaikuttaa kylmenemiseen, vaan suojautua siltä. Ja siihen tarvitaan lämmitysenergiaa. Paljon.
Kylmyyden aiheuttaa auringon aktiivisuusminimi, joka jo nyt on syvempi kuin edellinen, Daltonin minimi: http://en.wikipedia.org/wiki/Dalton_Minimum
"Minkäköhän vuoksi luulet, että eläinkokeita käytetään eri aineiden haittavaikutusten testaamisessa? Senkö takia, että on tärkeää tietää miten vaikkapa huulipuna sopii rotille? Vai olisiko syynä se, että aineet jotka ovat haitallisia ihmisille ovat haitallisia myös muille nisäkkäille?"
Miten eläinkokeet liittyvät kategoriseen väittämääsi: "mikä on haitaksi ihmiselle, on haitallista myös luonnolle"? Kiinitin huomiota nimenoaan tuohon kategoriseen, mielestäni melkeinpä "viheruskonnolliseen" näkemykseen.
Esimerkiksi monien kasvien ja sienien (ml. homeet) myrkyt ovat ihmiselle haitallisia, mutta ne ovat kuitenkin osa luontoa. _Osa_ ihmisen luontoon sysäämistä kemikaaleista vaikuttaa merkittävästi myös eläinpopulaatioita heikentävästi, mutta esimerkiksi pienhiukkaset ja radioisotoopit eivät tätä tee. Kategorinen taivastelu ei auta ongelman ratkaisussa.
Saivartelet. Ensinnäkin huomio. Ihminen on osa luontoa tunnustamme tämän tai emme. Jos jokin haittaa ihmistä haitta se näin ollen myös luontoa. Mutta edes tätä huomiota ei tarvita, sillä riittää jos tarkastelemme luontoa joko lajitasolla tai yksilötasolla, ei valikoiden sopivinta. Lajitasolla tämä tarkoittaa, että jos jokin vaikuttaa ihmiskuntaan vaikuttaa se myös johonkin tai joihinkin muihin lajeihin. Ja jos jokin vaikuttaa vain satunnaisiin ihmisyksilöihin kuten nämä pienhiukkaset, vaikuttaa se mitä todennäköisimmin myös satunnaisiin muiden lajien edustajiin.
Marko
Pienhiukkaset vaikuttavat "luonnottoman vanhojen", eli reilusti lisääntymisiän ylittäneiden ihmisyksilöiden terveyteen. Ne eivät edes ihmisellä mitenkään rajoita populaation kasvua.
Luonnonvaraisista lajeista käytännöllisesti katsoen kaikki elävät kohtalaisen lyhyen elämän, jonka aikana pienhiukkasten jopa vuosikymmeniä kehittyvät terveysvaikutukset eivät ennätä tulla esiin. Pienhiukkaset eivät siis uhkaa yhdenkään luonnonvaraisen eliölajin kannan terveyttä tai ekosysteemin hyvinvointia. Niiden aiheuttama ongelma on puhtaan inhimillinen.
"Ja jos jokin vaikuttaa vain satunnaisiin ihmisyksilöihin kuten nämä pienhiukkaset, vaikuttaa se mitä todennäköisimmin myös satunnaisiin muiden lajien edustajiin."
SFW? Kuolema on luonnossa mitä arkipäiväisin asia. Sillä, että jäniksellä on jokunen pienhiukkanen enemmän keukoissa ei merkitse mitään siinä vaiheessa kun kettu pistää sen poskeensa. Eikö huolenaiheita ole muutenkin tarpeeksi vai miksi pitäisi olla huolissaan pienhiukkasten vaikutuksesta eläinyksilöihin?
Pekka tuota sinun perusteluasi voitaisiin käyttää myös säteilyn vaikutusten vähättelyyn. Mutta edelleen, voimme tarkastella joko kantoja tai yksilöitä, hyppimällä toisesta toiseen menee koko tarkastelulta mielekkyys. Jos hyväksymme yksilön tärkeyden (minkä hyväksymme vaikkapa eläinsuojelutapauksissa) täytyisi meidän mielestäni olla johdonmukaisia. Eli tarpeetonta kärsimystä ja kuolemaa on vältettävä. JOs mietit asiaa enemmän, huomaat, että myös ihmisyhteisöissä on aina elänyt joukko yksilöitä paljon yli lisääntymisiän (paljon ennen lääketieteen puuttumsita asiaan). Biologialtaan olemme hyvin samankaltaisia muiden nisäkkäiden kanssa, joten olisi aika rohkea oletus, että vain ihmisillä on tällainen ominaisuus. Lisäksi osa lajeista (mm jotkut kilpikonnat) elävät paljon pidempään kuin ihmiset, joten on hyvin mahdollista, että hiilihiukkaset ihan aidosti uhkaavat kannan säilymistä yhtenä huomioon otettavana tekijänä.
"Jos hyväksymme yksilön tärkeyden (minkä hyväksymme vaikkapa eläinsuojelutapauksissa) täytyisi meidän mielestäni olla johdonmukaisia. Eli tarpeetonta kärsimystä ja kuolemaa on vältettävä."
Sanoisin, että eläinyksilöiden hengittämien pienhiukkasista ei kannata väsätä eettistä ongelmaa niin kauan kuin teurastus ja metsästys ovat sallittuja.
Fakta on, että muita kuin lemmikkejä kohdellaan pääsääntöisesti populaatioina, ei yksilöinä. Voihan itse kukin olla halutessaan huolissaan lemmikkien hengittämistä pienhiukkasista, mutta enpä kutsuisi moista luonnonsuojelulliseksi ongelmaksi.
Marko: lienet jo tutustunut tähän artikkeliin, jossa kerrotaan Tsernobylin onnettomuuden katastrofaalisesta vaikutuksesta paikallisiin luontoarvoihin:
http://news.bbc.co.uk/2/hi/europe/4923342.stm
Mikä on haitaksi ihmiselle, on kategorisesti haitaksi myös luonnolle, vai mitä? :-)
Kyllä minä ennen kaikkea olen niistä ihmisistä huolissani, mutta se ei poista sitä, etteikö myös luonto kärsisi toimistamme. Itse pidän vain luonnollisena sitä, että ne kaikki vaikutukset huomioidaan vaikkeivat ne kokonaisuutta ratkaisisi. Ja myönnän auliisti, etten ole murehtija joten en nyt suurta tuskaa ota siitä haitasta mitä nuo pienhiukkaset aiheuttavat, mutta silti minusta on järkevää vastustaa toimintaa joka aiheuttaa haittoja monella tasolla. Tämä varsinkin siksi, että kyseinen teknologia on korvattavissa ja siksi, että haitat ja edut kasaantuvat pitkälti eri tahoille.
Siili, älä leiki tyhmempää kuin olet. Tiedät varsin hyvin, että puhumme eri asioista. Totta kai suurin osa luonnosta hyötyisi jos ihmiskunta tuhoutuisi vaikkapa jonkun supersairauden takia. Se ei kuitenkaan ole se asia mistä kirjoitin.
Mutta laitetaan rautalankaa siltä varalta, ettet todellakaan ymmärrä mistä oli kyse. Ihmisen ja muiden nisäkkäiden, ja osin myös muiden eläinten bilologia on niin pitkälti samankaltainen että miltei poikkeuksetta yhdelle haitallinen aine on haitallinen myös muille. Ja jos siis päästämme taivaalle valtavan määrän ihmisille haitallisia pienhiukkasia, on mitä todennäköisintä, että nämä samaiset hiukkaset ovat haitallisia myös muille eläimille. Mikä siinä on niin vaikeaa?
Ja vielä, se mikä on haitallista yksilöille, ei välttämättä ole merkittävä tekijä kannan kannalta.
"Ja jos siis päästämme taivaalle valtavan määrän ihmisille haitallisia pienhiukkasia, on mitä todennäköisintä, että nämä samaiset hiukkaset ovat haitallisia myös muille eläimille. Mikä siinä on niin vaikeaa?"
Kysymys on siitä, että maailmassa on pilvin pimein eläinyksilöiden terveyttä ja henkeä uhkaavia tekijöitä. Valtaosalle eläinlajeista pienhiukkaset (ja radioisotoopit) ovat täysin merkityksettömiä näiden rinnalla, joten fiksu debatoija ei sotke keskustelua ottamalla asiaa esiin. Mainitut terveysriskit ovat kohtuullisen merkityksettömiä myös sille osalle ihmiskuntaa, jossa tyypillinen kuolinsyy on malaria tai aidsin oheistaudit.
Energiatuotannosta ja sen yhteydessä tapahtuneista onnettoumuuksista vapautuneet pienhiukkaset ja radioistoopit muodostavat merkittävän terveysongelman vain ja ainoastaan sellaiselle ihmispopulaatiolle, joka on onnistunut minimoimaan "luonnolliset" henkeä ja terveyttä uhkaavat tekijät ja elää sen vuoksi luonnottoman pitkään. Mikä tässä on niin vaikeaa?
Marko
Kun sanoin, että pienhiukkasten kohdalla kyse on vain inhimillisestä ongelmasta, en tarkoittanut että sitä tulisi vähätellä. Ihmiselle inhimillisyys on tärkeää ulottuvuus.
Luonnon sovellettuna inhimillistäminen sen sijaan on "epäinhimillistä", ja riittävän pitkälle vietynä johtaa ekokatastrofiin.
Pienhiukkaset ovat aina kuuluneet moniin elinympäristöihin. Pohjoisella havumetsävyöhykkeellä säännöllisesti esiintyneet metsäpalot ovat tuottaneet meilläkin sellaisia pitoisuuksia, joita ei nykyisin tapaa edes pahimpien hiilivoimaloiden ja moottoriteiden läheisyydessä.
Tämä keskustelu pomppoilee energiakysymysten ympärillä ja pureutuu tehokkaasti energiantuoton ja energian saatavuuden problematiikkaan. Onkohan vihreän maailmankatsomuksen parissa koskaan paneuduttu todella asian ytimeen? Siis, miksi tarvitsemme yhä enemmän terawatteja? Miksi ei keskustella todellisesta ongelmasta, energian kulutuksen vähentämisestä tehostamalla eristyksiä olemassa olevassa rakennuskannassa, teollisuudelle asetettavista energiataloudellisista prosesseista, teollisuuden rakennuskannan lämpöeristyksen parantamisesta, teollisuuden ja kaupan hukkaenergian hyötykäyttövelvollisuudesta, liikenteellisistä ratkaisuista teollisuuden ja asutuksen sijoittamisesta toisiinsa nähden, pyörillä olevan liikenteen rationalisoinnista ja maa- sekä lentokuljetuslogistiikan integroinnista yli yritysrajojen muutamia mainitakseni.
Keskustelu pyörii yksittäisten tuotantomuotojen ympärillä mutta villakoiran ytimeen ei kukaan uskalla tarttua. Tämä perintö, jonka vihreät aikovat ydinvoimapolitiikallaan jälkipolville jättää, vieroitti minut poliittisesta vihreästä ideologiasta. Silti elän tämän maallisen taipaleeni luontoa säästäen, vähemmän kuluttaen ja tyytyväisenä nykyiseen "kasvuttomaan" elämääni. En ole Linkola, mutta hänellä oli terveitä ajatuksia tästä kasvunihmeestä ilman cityvihreitä.
Energian säästö kuuluu täsmälleen samaan ongelmakenttään, jonka todelliset ratkaisut eivät ole kollektiivisia vaan yksilöllisiä. Ihmiset eivät käytä energiaa turhaan pelkkää ilkeyttään tai ahneuttaan. Jos ihmiset olisivat ahneita ja omistaisivat suuria määriä "ylimääräistä" energiaa, he myisivät sen halvalla saadakseen voittoa.
Vastaavasti koska energia maksaa, yksikään menestyvä yritys ei tarkoituksella käytä huonompia prosesseja, kuin mihin yrityksen investoinnit ja käytettävissä oleva *aivokapasiteetti* antavat myöden. Yritykselle eikä yhteiskunnalle ole eduksi se, että yritys pakotetaan investoimaan kalliilla teknologiaan, jota se ei ymmärrä. Se johtaa vain yrityksen konkurssiin ja siihen, että investoinnit jäävät käyttämättä mahdollisesti lopullisesti.
Tietyllä tasolla olet oikeassa. Mutta en kylläkään jäisi edes siihen, että tyytyisin pohtimaan energian käytön tehostamista ja energiansäästöä. Nämä energiakeskustelut nojaavat joihinkin premisseihin joiden kyseenalaistamista ei juurikaan harjoiteta. Olennaisia kysymyksiä kaiken taustalla olisivat esimerkiksi:
- Onko runsas energiankäyttö todella ainoa tapa saavuttaa hyvän elämän vaatima aineellinen hyvinvointi?
- Onko talousjärjestelmämme niin mielekäs, että se ottaisi todella käyttöön kokonaisuutemme kannalta parhaat ratkaisut?
- Onko kulttuurimme energian ja materiannälkä muutettavissa kohti aineettomia arvoja?
"Onko runsas energiankäyttö todella ainoa tapa saavuttaa hyvän elämän vaatima aineellinen hyvinvointi?"
Kun katso aineellisen hyvinvoinnin mittareita (esim. BKT) ja energiakulutusta, niin kyllä siinä selvä korrelaatio on. Energian saatavuus on keskeisen tärkeää kaikessa tuotannossa, joten energian saannin varmuus on keskeisellä sijalla kuin yrittäjä tekee pitkän tähtäimen sijoitussuunnitelmia.
"Onko talousjärjestelmämme niin mielekäs, että se ottaisi todella käyttöön kokonaisuutemme kannalta parhaat ratkaisut?"
Ei talousjärjestelmällä ole mitään tahtoa. Se koostuu ihmisistä, jotka ajavat omaa ja lähipiirin etua, yleensä suhteellisen lyhyellä tähtäimellä. On poliittisen järjestelmän kautta toimivien ihmisten vastuulla järjestää asiat niin, että taloudellinen järjestelmä hyödyttää suurempaa joukkoa toimijoita.
"Onko kulttuurimme energian ja materiannälkä muutettavissa kohti aineettomia arvoja?"
Eikö Linkola aikanaan esittänyt tapoja tähän pääsemiseksi? Muistaakseni niitä ei voinut kutsua ainakaan demokraattiseksi ja yksilön tahtoa kunnioittavaksi. Kyllä temppu on onnistunut reaalimaailmassakin:
http://3.bp.blogspot.com/_9RAM9ViM5Vg/SfJX_PCmLeI/AAAAAAAAAA0/CheifdAUyl...
Aineettomat arvot ovat platoninen aivopieru; se on meemi, joka toistaa olematonta sielu-ruumis -dikotomiaa. Todellisessa todellisuudessa ei ole sielua ilman ruumista, eikä (elävää) ihmistä ilman "sielua".
Pinnallisemmalla tasolla kyse on utopiasta, jossa ihmisten välittömät tarpeet, kuten ruoan, vaatteiden ja katon tarve tulee tyydytettyä, kunhan ihmiset vain pitävät toisiaan kädestä ja laulavat laa-laa-laa.
Tai sitten kyseessä on väärinymmärrys Maslowin tarvehierarkkiasta: että kunhan ihmisellä on mikä tahansa katto päänsä päällä, hänen pitäisi alkaa itseaktualisoimaan itseään jossain reaalimaailman ulkopuolisissa sfääreissä niistä faktoista huolimatta, että tietoisuus on tietoisuutta fysikaalisesta todellisuudesta aistien kautta -- ja siihen kuuluu esimerkiksi makuelämys jostain muustakin kuin kylmästä kaurapuurosta.
En tiedä puhummeko samoista asioista kun puhumme aineettomista arvoista. Itse tarkoitan niillä, älyllisen uteliaisuuden tyydyttämistä, tiedollista ja taidollista itseni kehittämistä sekä esimerkiksi kirjallisuudesta, taiteesta ja viihteestä nauttimista yms. Jos et näe niillä mitään arvoa en oikein edes pysty kuvittelemaan millainen elämäsi on ja mistä saat nautintoa.
Vastaus tuohon on, että toitottamasi "aineettomat arvot" ovat mahdollista vain materiaalisen todellisuuden kautta. Ollakseen onnellisia ihmisten täytyy pysähtyä välillä ajattelemaan, mitä ovat itse kunkin arvot ja mikä on se materiaalinen hyvä, jota he tarvitsevat: minkä materiaalisen hyödyn kautta he voivat saavuttaa omat arvonsa.
Mieti vaikka kansojenvälistä tai kansojen sisäistä muuttoliikettä: miksi muuttoliike suuntautuu kohti materiaalista vaurautta, eikä päinvastaiseen suuntaan: maaseudulta kaupunkeihin, etelästä pohjoiseen, idästä länteen? Onko koko maailma seonnut päästään? (Ilmiön korollaarina nähdään nk. downshiftaus, eli muutto kaupungeista maalle, pohjoisesta etelään ja lännestä itään: tämä on *mahdollista* vasta kun ihmiset ovat keränneet "aineettomien arvojen" tavoittelun vaatiman materiaalisen vaurauden ja muuttavat seuduille, joissa eläminen on halvempaa.)
Kuitenkin koko downshiftauksen ja materialistisuuden kieltävä diskurssi käydään irrealistisessa viitekehyksessä: kristinuskon kehyksessä todellinen elämä on elämää taivaassa ilman ruumista, ilman haluja, ilman aisteja. Buddhalaisessa "autuudessa" olemassaolo vain lakkaa. Environmentalistien taivas oli menneisyydessä, jossa ihminen ei ajatellut mitään, eikä tuottanut mitään, eikä omistanut tuotantovälineitä: pähkinät ja hedelmät vain sattuivat putoamaan puusta suoraan suuhun. Jokainen näistä diskursseista kiistää materiaalisen todellisuuden ja jokainen näistä kiistää tietoisuuden materiaalisen todellisuuden piirteenä. Jokainen näistä väittää, että materialiseen todellisuuteen perustuvassa ihmisessä on valuvika -- että parempi ihminen on jossain materiaalisen todellisuuden ulkopuolella. Tehdessään näin, ne promotoivat vain kuolemaa, joko implisiittisesti tai eksplisiittisesti.
Mielestäni lähinnä hämmennät asiaa, et selvennä sitä.
Perusajatuksena downshiftauksessa on, että olemme jo saavuttaneet tai jopa ylittäneet sen aineellisen tason mikä riittää hyvään elämään. Meidän ei siis tule pyrkiä aineellisen potin kasvattamiseen vaan käyttää entistä enemmän resursseistamme tämän hyvän elämän tavoittelemiseen luopumalla aineellisen kasvun tavoittelemisesta.
downshiftaus ei siis tarkoita aineellisesta kieltäytymistä, eikä varsinaisesti mitään henngellistä päämäärää, vaan lausuntoa, että aineellisesti meillä on kaikki tarvittava, nyt on aika keskittyä enemmän ihmiseen ja kulttuuriin. Kasvu ei ole tarpeellista jos sinulla on jo kaikkea tarpeellista, joten tältä osin on vain mielekästä pyrkiä irtautumaan jatkuvan kasvun oravanpyörästä.
Toki asian ympärille voidaan rakentaa mitä erilaisimpia filosofisia ja uskonnollisia oppeja ja perusteluja, mutta pohjimmiltaan koko hommassa ideana on se, että koska nykyinen aineellinen pohja on riittävä, ei ole mitään mieltä käyttää elämää siihen, että yritetään paisuttaa jonkinlaista aineellisen hyvinvoinnin ylijäämää.
Hämmennys tulee suoraan siitä, että downshiftauksen perusajatuksesi on ristiriidassa koko muun todellisuuden kanssa. Filosofia on se tiede, joka kertoo tämän. Ei ole olemassa "meitä", jotka ovat saavuttaneet tai ylittäneet "riittävän" elintason. Puhu suoraan omasta puolestasi. Oletko sinä ylittänyt tason, jonka jälkeen et kaipaa enempää? Vai suljetko jopa itsesi meidän ulkopuolelle?
Kollektivistisesta ja kollegiaalisesta perusajatuksestasi voidaan johtaa noin kaksi politiikkaa: egalitaarinen ja stagnaatio. Egalitaarinen teoria kertoo, että "meidän", jotka omistamme 80% tai 90% maailman omaisuudesta, on downshiftattava oma elintasomme kivikaudelle, mutta että meidän on silti tehtävä työtä, kunnes jokaisella patagonialaisella on jääkaappi, televisio ja ilmastointilaite. Tämä merkitsee siis työtä vuorotta, työtä palkatta, työtä ilman kiitosta, kun muut kuluttavat. Tälle on myös nimi orjuus. Stagnatorinen teoria kertoo, että maailman nykytila on jäädytettävä. Kukaan ei saa tavoitella parempaa työtä, kukaan ei saa erota työstään. Kukaan ei saa muuttaa kulutustottumuksiaan. Yritysten on saatava sama tulos, sama voitto. Uusia keksintöjä ei voida hyväksyä. Mitään uutta ei saa keksiä, koska se korvaisi vanhan ja jättäisi lukuisia ihmisiä työttömäksi. Kumpikin vaihtoehto tuottaa tuhoa ja kuolemaa -- sitä suuremmalla menestyksellä, mitä tiukemmin näihin teeseihin tartutaan.
"Downshiftaus ei siis tarkoita aineellisesta kieltäytymistä, eikä varsinaisesti mitään henngellistä päämäärää, vaan lausuntoa, että aineellisesti meillä on kaikki tarvittava, nyt on aika keskittyä enemmän ihmiseen ja kulttuuriin."
Lausuntosi väistää todellisuuden. Paitsi että se väistää sen faktan, että kaikki tarvittava materiaalinen omaisuu"temme" on peräisin yksilöiden tuotannosta joko orjuudessa tai itsekkäistä lähtökohdista, se väistää sen faktan, että ihmiseen ja kulttuuriin keskittyminen ei ole myöskään aineetonta. Paitsi tietysti, jos tarkoitat tällä jo mainitsemaani irvikuvaa hippiyhteisöstä, joka ajankulukseen pitää vain toisiaan käsistä ja laulaa mantraa. Tuo yhteisö on tosin monelta muultakin osaltaan ristiriita: se on loinen, joka elää muitten työnteolla -- koska, jos nämä ihmiset ansaitsisivat oman elantonsa; ts. jos he kävisivät töissä, he olisivat havainneet tarvitsevansa valitsemaltaan ihmisseuraltaankin jotain muuta, kuin aineetonta ja pyyteetöntä "rakkautta".
Työn teko opettaa ihmiselle vaihtokaupan periaatteen, jota rationaalinen ihminen käyttää myös sosiaalisissa kontakteissaan. Mitä arvoja annat toisille vastineeksi heidän seurastaan? Harrastatko kenties soittamista, laulamista tai tanssia? Kirjoitatko runoja? Katsotteko elokuvia, dokumentteja tai edes tosi-teeveetä? Syöttekö yhdessä? Kuunteletteko musiikkia? Pyrittekö millään tahansa järjestämään tunnelmaa? Mitä tahansa se onkin, se on materiaalista ja jonkun on se tuotettava, ennen kuin se voidaan kuluttaa.
"Toki asian ympärille voidaan rakentaa mitä erilaisimpia filosofisia ja uskonnollisia oppeja ja perusteluja, mutta pohjimmiltaan koko hommassa ideana on se, että koska nykyinen aineellinen pohja on riittävä, ei ole mitään mieltä käyttää elämää siihen, että yritetään paisuttaa jonkinlaista aineellisen hyvinvoinnin ylijäämää."
Kumman esittämistäni vaihtoehdoista siis valitset? Stagnaation vai egalitaarisuuden? Elämä sen sijaan vaatii nimenomaan aineellisen hyvinvoinnin ylijäämää. Jotta on mahdollista kehittyä, jotta on mahdollista tulevaisuudessa selviytyä vähemmällä työllä, jotta köyhimmistäkin köyhimmälläkin olisi tulevaisuudessa varaa tai hyväntekeväisyyden puitteissa mahdollisuus maksuttomaan koulutukseen tai terveydenhoitoon, on jonkun tätä ennen täytynyt tuottaa valtava määrä hyvinvoinnin ylijäämää -- ts. jotain, mitä ei kulutettu saman tien kuin se tuotettiin. Taloustieteessä tätä kutsutaan säästöiksi ja investoinneiksi.
Ehkä tarjoat "kolmatta tietä" ratkaisuksi: ts. hyväksyt sittenkin, että jonkun on tuotettava ylijäämää, mutta kenen?
"When force is the standard, the murderer wins over the pickpocket. And then that society vanishes, in a spread of ruins and slaughter.
"Do you wish to know whether that day is coming? Watch money. Money is the barometer of a society's virtue. When you see that trading is done, not by consent, but by compulsion--when you see that in order to produce, you need to obtain permission from men who produce nothing--when you see that money is flowing to those who deal, not in goods, but in favors--when you see that men get richer by graft and by pull than by work, and your laws don't protect you against them, but protect them against you--when you see corruption being rewarded and honesty becoming a self-sacrifice--you may know that your society is doomed. Money is so noble a medium that is does not compete with guns and it does not make terms with brutality. It will not permit a country to survive as half-property, half-loot. "
Nytpä oikein humoristiksi ryhdyit. Syytätä minua todellisuudesta vieraantuneeksi ja perustelet sitä kahdella vaihtoehtoisella hyvin kaukana todellisuudesta olevalla teorialla. En tiedä kuinka vanha olet, mutta olettaisin sinunkin huomanneen, ettei maailma ole joko/tai paikka. Ei järkevä politiikka noudata egalitaarisia tai stagnaattisia periaatteita. Järkevä politiikka pyrkii löytämään tasapainoa yksilön ja yhteisen hyvän välille ja välttää kaikenmoisa äärisuuntauksia. Vain teini-ikäiset wannabee-älyköt ja yliopiston ensimmäisen vuoden opiskelijat omaavat esittämäsi kaltaisen joko/tai ajattelun.
Vastaukseni kuuluu, siis, että egalitaarinen ja stagnaatio ovat molemmat huonoja, suorastaan surkeita valintoja, joihin uskoo vain aatteeseen hurahtanut yksilö. Ne molemmat ovat kaukana siitä mitä pidän järkevänä ja ne molemmat ovat todella pahasti todellisuudesta vieraantuneita teorioita. Yksikään ihmisyhteisö ei ole koskaan käyttäytynyt puhtaasi kummankaan teorian mukaisesti.
Uskoisin, että monikin ihmisyhteisö on elänyt antamieni kahden vaihtoehdon mukaisesti ja ne ovat nyt historiaa. Antamani kolmas tie, mahdollisuus ylijäämän tuottamiseen, on puolestaan ainoa vastalääke stagnaatiolle ja egalitarismille. Jokainen ikinä elänyt sivilisaatio ja jokainen tuleva sivilisaatio voidaan luokitella sen mukaisesti, mitä näistä kolmesta ideologiasta se tukee. Jokainen mystisismiin, altruismiin ja kollektivismiin takertuva yhteiskunta tulee valinneeksi kombinaation kahdesta esitetystä myrkystä -- ja siinä suhteessa, missä se on rationaalinen ja sallii tuotannon, se voi silti menestyä.
En väitä, että nuo kolme suuntaa olisivat *ainoat* mahdolliset. Rationaalisia vaihtoehtoja on yleensä vähän, irrationaalisia suunnattomasti. Kyseessä on *nopea* kategorisointi, joka silti mielestäni tavoittaa fundamentit. Universaali tai jokin muu utilitarismin varianteista sisältää edelleen nuo kolme kategoriaa. Jos väität suunnittelevasi jotain kokonaishyötyä (mitä ei ole olemassa; matemaattisesti kyseessä on kategoriavirhe: arvofunktioita ei voi yhdistää), joudut politiikassasi väistämättä valitsemaan joko tasauksen tai kiellon. Vero-ohjaus on näiden kahden kombinaatio. Tasaus merkitsee egalitarisuutta: että jokaisella on oikeus samaan lopputulokseen riippumatta yhtään mistään. Kielto merkitsee stagnaatiota sille, joka ilman kieltoa voisi ansaita lisää voittoa -- ja voimme tarkennukseksi jo jättää väliin spekulaatiot selkäänpuukotuksista. Ja jos vero-ohjaus käytetäänkin jonkun jo menestyvän tukemiseen (ts. ylituotantoon), ollaan palattu takaisin tuolle kolmannelle tielle ja lyöty alkuperäisiä ideologioita molemmille poskille.
Yhden lapsen järjestelmä puolittaa kuluttajie määrä ja suuren osan energiankulutuksesta sukupolven aikana.
Erittäin asiallinen kirjoitus.
Minäkin kannatan toki uusiutuvia energioita, ongelmia ovat juuri nuo jotka toit hyvin ilmi eli epävakaus tuotannossa, hinta ja muut tekijät. Varmasti löytyy ihmisiä jotka ovat lukinneet kantansa ydinvoimaan, (lähes) mistään riippumatta, samalla tapaa kuin löytyy heitä jotka ovat lukinneet kantansa ydinvoimaa vastaan, niin ikään (lähes) mistään riippumatta. Tilanne on se mikä se ääripäiden suhteen useimmiten on, että molemmat tarkastelevat laajoja kysymyksiä varsin kapeista lähtökohdista.
Sekin on totta, että ei ole ainakaan ennen fuusiovoimaa sellaista energiamuotoa jonka varaan yksistään voitaisiin rakentaa. Sellainen ajattelu on myös strategisesti ongelmallista, sillä se perustuu sinisilmäiseen oletukseen että mikään taho ei pyrkisi käyttämään yksipuolisista rakenteista johtuvia heikkouksia hyväkseen, vähintäänkin taloudellisesti.
Ongelmana hiilivoimassa on se, että kehitysmaat näkevät sen edullisena energiana jolla länsi on rakentanut hyvinvointinsa. Kun intialainen tai afrikkalainen päättäjä saapuu neuvotteluihin, hän tietää että kotipuoleen pitää viedä lupausta paremmasta, eikä sikäläisiä kiinnosta mikään globaali solidaarisuus vaan elintason nousu. Tämä asettaa hyvinvoivan lännen mielenkiintoiseen asemaan, sillä teollisuuden siirtyminen halvemman energian, työvoiman, vaatimattoman ympäristönsuojelun sekä runsaan korruption maihin on ollut käynnissä jo pitkään. Tiukemmat ympäristöstandardit ja energiamuotojen alasajo johtaa pahimmillaan siihen tilanteeseen jota MEP Eija-Riitta Korhola pelkäsi eli että EU tuo työttömyyttä ja vie saasteita.
Itse olen tämän asian suhteen pessimisti. EN usko, että voimme vältää hiilivoiman uutta kukoistusta, ja uskon, että se tulee aiheuttamaan ennennäkemättömän pahoja ympäristöongelmia. Mutta nämä ongelmat tulevat pitkälti keskittymään Kiinaan ja Intiaan joten on heidän itsensä vallassa minkälaisia ongelmia he rakentavat kotiseudulleen. Tosin kasvihuoneilmiö sitten olisi globaali...
Marko Kivelän kirjoitus on asialinjalla ja siitä paistaa pyrkimys yhteiseen hyvään. Vaikkei taida kommentissani olla keskusteluun mitään lisää, niin ehkä tämmöinen kannustusviestikin sallitaan?
Jos olisin vastaanväittämishaluinen energia-asiantuntija, pyrkisin tuomaan esille kirjoituksessa A-luokkaan nostettujen energiamuotojen ajallisen katkonaisuuden ongelman, lähinnä tuuli- ja aurinkoenergiamuotoissa, mutta jossain määrin myös aaltoenergiassa ja vähiten vesivoimassa. Näitä puutteita voi kompensoida, mutta se vaatii lisää rahaa. A-luokka olisikin ehkä vain luonnon kannalta A-luokka, muttei kuluttajan.
Toisekseen voisin pyrkiä osoittamaan, että kivihiilen hiukkashaitat eivät ole sen pahempia kuin muidenkaan orgaanisperäisten (kiinteiden tai raskaiden) polttoaineidein hiukkashaitat tuotettua energiayksikköä kohti ja että hiukkashaitoille on olemassa teknisiä ratkaisuja, niinkuin CO2-päästöillekin.
Kolmantena seikkana voisin tuoda esille maakaasun ehkä halpenevan hinnan, mikä voisi nostaa sen sijoitusta, kun siitä ei synny hiukkasiakaan.
Mutta kun en ole energia-asiantuntija, niin tuollaisten asioiden esiletuonti on vain maallikon veikkailua lillukanvarsista, jolle ei vakavaa painoa saa. Vähän sama sekin, etten pistäisi niin suurta painoa ilmakehän CO2:n lisääntymisen kuvitelluille haitoille, koska se voi myös aiheuttaa mm. Saharan vihertymistä ja muitakin monien mielestä positiivisia ilmiötä.
Periaatteessa mikä on luonnon kannalta hyväksi on hyväksi myös terveytemme kannalta, mutta on totta, että jos valitsemme puhtaammat tuotantotavat emme saa niitä ilmaiseksi, eli meidän on luovuttava jostain. Joten lompakko saattaa hieman laihtua.
Aurinkoenergiassa on yhä enenevissä määrissä siirrytty termisiin aurinkovoimaloihin, joissa tuo ajallisuus ei ole enää samanlainen ongelma. Aurinkoenergian tuotantoalueilla myös nuo energiantarpeen huiput sijoittuvat energiantuotannon huippujen kanssa aika samanaikaisesti, joten sekään ei ole ongelma. Tuuli on se mikä on suurin ongelma verkolle useammastakin syystä. Tosin vasta kun tuulienergian määrä on kokonaan toisella tasolla kuin millä se on Suomessa tätänykyä.
Kivihiilen hiukkashaitat itse asiassa ovat pahimmasta päästä, eli sekä hiukkasten määrä että ilmeisesti niiden laadun vuoksi (jälkimmäinen on hatara mielikuva, jos asiasta on enemmän tietäviä otan mielelläni oikaisun vastaan).
Maakaasusta myös syntyy hiukkasjäämiä palamisen yhteydessä, mutta määrät ovat huomattavasti pienempiä kuin kiinteällä polttoaineella. Maakaasun ongelma on myös ainakin toistaiseksi riippuvuus yhdestä tuottajasta, mikä voi poliittisten tilanteiden muutosten myötä osoittautua isoksikin riskiksi.
Luonto on meitä vastaan ikävuosinamme 35 vuotta - 85 vuotta, koska ylimääräinen esiteollisen, teollisen ja jälkiteollisen yhteiskunnan mahdollistama lisäelinikä on luonnotonta.
Juuri tämän vuoksi meidä tulee 36 vuotta täytettyämme olla maltillisesti luontoa vastaan.
Kun kerran luokkaristiriita on olemassa, pitäisi sitä hallinnoida taitavasti. Jos halutaan, että isoisovanhemmat ovat samaan aikaan hengissä kuin lapsenlapsenlapset, on tietenkin selvää, että lasten, lastenlasten ja lastanlasten lukumäärästä on tingittävä, jotta samaan aikaan entistä suurempi hengissä pysyvä ja pidettävä väestö ei kuluttaisi energiaa enistä enemmän.
Periaatteessa ei pitäisi synnyttää ketään ennen kuin isoisovanhemmat ovat kuolleet. Radikaalimpaa olisi olla synnyttämättä ketään ennen kuin puolet isovanhemmista on kuollut.
MIKSI sinä Marko ja kaikki muutkin jokseenkin sivuuttavat kotimaisen biokaasutuotannon mahdollisuudet?
"- Suomessa on tarvetta ja tilausta biokaasulaitoksille, mutta hallituksen esittämä syöttötariffi ei valitettavasti ole biokaasuteknologiaa kehittävä ja jätteiden energiakäyttöä edistävä järjestelmä. Lisäksi se voi johtaa kilpailutilanteen vääristymiseen.
Näin sanoo ympäristötieteiden tohtori Juhani Suvilampi ja harmittelee jatkuvaa käymistilaa:
- Valtion tukijärjestelmät ovat pitkään olleet lupauksia, joiden lunastamisen hidas eteneminen on myös viivästyttänyt useita hankkeita. Alalla toimijoiden tietämys on Suomessa jo melko hyvällä tolalla, mutta erityisesti viranomaisten tietämystä tulisi vielä lisätä.
- Tuki- ja tariffipolitiikalla on suuri merkitys biokaasulaitosten kehittämisessä. Viimeisin ehdotus ei mielestäni ole oikean suuntainen, koska:
1) se tukee ainoastaan biokaasulla tuotettua sähköä, mikä ei edistä teknologian kehittämistä Suomessa ja sitä kautta suomen profiloitumista high-tech-maana,
2) se rankaisee niitä laitoksia, joita tähän mennessä on rakennettu, ja jotka ovat ottaneet teknologista ja liiketoiminnallista riskiä, sulkemalla ne tariffin ulkopuolelle.
- Syöttötariffi on muualla Euroopassa luokkaa yli 200 €/MWh, kun se meillä on 83,5-133,5 €/MWh. Tariffin pitäisi sähköntuotantoon olla tuota tasoa, johtaja Kimmo Tuppurainen Watrec Oy:stä sanoo.
Toisaalta, kun biokaasusta tuotetaan liikennekaasua, ei sitä tueta millään tavalla".
Hiilivoimakaan ei ole se ongelma, vaan kehittymätön hiilivoima! Nykyaikaiset laitokset tuottavat hiukkaspäästöjä huomattavasti vähemmän kuin vanhat tai vanhanaikaiset laitokset. Samoin polttoainetehokkuus on huomattavan korkea uusissa laitoksissa. Ja kotimaassamme on paljon laitoksia jotka tekevät samassa prosessissa hiilestä kaukolämpöä ja sähköä (Helsingissä vielä kaukokylmääkin) ja näitä laitoksia ympäristöystävällisempiä saa hakea kaukaa.
Tarkoitan, että kategorisesti hiilivoimankaan demonisoimisella ei oikein osuta maaliin.
Toivot liikaa nykyaikaisilta hiilivoimalaitoksilta. Sekä kaivuun, kuljetuksen että polton yhteydessä vapautuu vieläkin aivan liian paljon haitallisia hiukkasia. Mutta tekniikka toki voi kehittyä niin, että saisimme tämän hiukkasongelman kuriin. Tällä hetkellä se ei kuitenkaan sitä ole.
"Helsingin Energian merkittävimmät ympäristövaikutukset tulevat savukaasupäästöistä. Päästöjen määrät ovat kuitenkin vuosien mittaan vähentyneet merkittävästi suhteellisesti ja absoluuttisesti. Jos päästöt olisivat kasvaneet samassa suhteessa kuin energiantuotanto, niin vuonna 2008 Helsingin Energian rikki-, typenoksidi- ja hiukkaspäästöt Helsingin alueella olisivat olleet 6-7 kertaiset verrattuna parinkymmenen vuoden takaiseen tilanteeseen."
Eli kyllä nykytekniikalla päästään hyviin tuloksiin. Lisäksi täytyy muistaa, että nämäkin ovat jo vanhoja laitoksia. Lisäksi polttoainetehokkuus on 92% kun se erillistuotannossa olevissa kivihiilivoimaloissa on luokkaa 40%.
Eli jos kaikki maailman kivihiilivoimalat saataisiin tälle tasolle olisi ympäristö melkolailla pelastettu.
Asiassa on toki edetty paljonkin, mutta lopun kanssa onkin vaikeampaa. Periaatteessa niin tässä kuin kaikissa puhdistustekniikoissa on se, että mitä paremmin puhdistus on hoidettu, sitä vaikeampaa (ja kalliimpaa) on puhdistusratkaisujen parantaminen.
Asiaa! Vielä, kun saisit puolueen sisällä järjen äänen kuuluviin.
Minkä energiamuodon tutkimista pitäisi mielestäsi tukea eniten?
Fuusiovoiman - mutta tästä on turha odottaa nopeita läpimurtoja. Globaalina kakkosena tulisi aurinkoenergian talteenotto. En myöskään olisi ihan heti valmis luopumaan vetytalouden mahdollisuuksista, vaikkakin sillä saralla näyttää olevan vähän luopumisen henkeä.
Kovin on korkealentoisia tavoitteita, joilla ei itse asiassa nähdäkseni Suomen ongelmia ratkaista. Ydinvoimasta eroon ja heti - tästä ei liene epäselvyyttä. Aurinkoenergiaa kyllä, mutta paljon yksinkertaisemmalla ratkaisulla kuin suunnittelemalla huipputekniikan järjestelmiä, jotka maksavat selvää rahaa ja ovat kauan tulevaisuusmusiikkia ideologien aivoissa. Meillä on käytettävissämme maapinta-alaa metsinä ja pusikoituvina peltoina jokaisen suomalaisen tarpeen verran ja ylikin. Aurinkoenergiaa voi hiilitaloudellisesti sitouttaa puuhun kannaltamme rajattomasti, sitä voi varastoida ajallisesti kauan ja sitä voi käyttää milloin tarvitaan. Puuttuu vain tahtoa käyttää tätä energiamuotoa koska se olisi liian yksinkertaista ja ei toisi yhteiskunnalle nopeaa verotuottoa. Tosin sitäkin on keksitty alkaa verottamaan metsänomistajille määrätyllä ilmoitusvelvollisuudella "omatarpeen" käytöstä. Sinänsä nerokas veto poliitikoilta. Uusin veto on tämä höynääminen pienhiukkasista, jolla halutaan tuhota tämäkin "veronkierto".
Eiköhän siellä, missä näitä pienhiukkasmittauspisteitä ylipäätään on, kyse ole lähinnä dieselkäyttöisten ajoneuvojen noesta ja nastarenkaiden (sinänsä älyttömyys ja vain pohjoismaissa sallittu) tierakenteesta irroittama pöly suurin haitallisten pienhiukkasten lähde, joka vaikuttaa väestöön. Haja-asutusalueella ei kukaan puhu pienhiukkasista. Täällä olisi tilaa elää raikkassa ilmassa, mutta verottajalle on edullisempaa kasata työpaikat ja asukkaat tässä laajassa, tyhjässä maassa mahdollisimman tiiviiseen pakettiin. Rahastus ja verotus pelaavat. Energiansäästö on vain puhetta ja halua pitää ihmiset rauhallisina.
"En myöskään olisi ihan heti valmis luopumaan vetytalouden mahdollisuuksista, vaikkakin sillä saralla näyttää olevan vähän luopumisen henkeä."
Et kai kuulu niihin hörhöihin, joiden mielestä "vetytaloudessa" on kyse jonkun vielä käyttämättömän energialähteen valjastaminen? Siinähän on kyse vain energian varastoimisessa vetynä, kyllä se energia pitää tuottaa siinä missä muissakin "talouksissa".
Fuusiovoimaa, kannatan. Läpimurtojen kannalta monenkirjavat uskot vaan rajoittavat näkökenttää, niinkuin on laita useilla vihreillä. Pulinaa on, varsinkin siihen toiseen suuntaan, mutta pohjalta löytyy se yksi ja sama, FEMinismi, sokea usko jonkun numeerisen solverin piirtämään käppyrään. En ole kertaakaan telkkarissa nähnyt, kun osoitetaan että solveri ei pysy eksaktin ratkaisun mukana, mutta näin on asianlaita. FEMinismi tuhoaa aivosoluja, tutkijat kysyvät, tietokone vastaa ja havaittavissa on etteivät kohta osaa edes kysellä olennaista, niin ne ajat muuttuu. Haiskahtaapa lisäksi kartellikommunismi, kun opetetaan insinöörit ainoastaan käyttämään jotain jättisoftia, joihin pienemmillä firmoilla ei ole varaa.
Siili tiedän varsin hyvin missä vetytaloudessa on kyse. Kyse on toki muustakin kuin varastoimisesta, kyse on energian muuttamisesta muodosta toiseen joka mahdollistaa monipuolisemman energiankäytön.
"En myöskään olisi ihan heti valmis luopumaan vetytalouden mahdollisuuksista, vaikkakin sillä saralla näyttää olevan vähän luopumisen henkeä."
Mitään vetytaloutta ei toki ole olemassakaan, koska poltettava vety tuotetaan jo kerran poltetusta vedystä, divetyoksidista eli vedestä hajottamalla sitä ydinsähköllä.
Aurinkoenergian tulevaisuuden puolesta puhunee tällainen tekninen edistysaskel:
Aurinkoenergian tulevaisuuden puolesta puhunee tällainen edistysaskel:
Mainittakoon vielä, että ydinvoiman alkuperäinen tarkoitushan ei ollut tuottaa energiaa vaan pommiplutoniumia. Kaiken kaikkiaan arkaluontoinen asia yhä, kun on näitä "terroristivaltioita" kuten Irani. Saattaa olla , että aikoinaan kaikkein edistksellisimmästä tieteestä on tullut kaikkein takapajuisin.
Hörhöttelystä on tuskin kyse vetytaloudessa mikäli siirrytään fossiilisista lähteistä tulevalla energialla tuotetusta vedystä aurinkoenergialla tuotettuun vetyyn. Fossiilisiin turvautuvassa vetyautoilussakin on ollut juuri kyse tästä vanhasta tekniikasta tähän mennessä eli on kulutettu enemmän resursseja kuin hyöty on ollut. Valitettavasti tämän päivän maat, joissa suurimittainen aurinkoenergian hyödyntäminen olisi mahdollista, ovat poliittisesti niin epävakaita, että hankkeiden käynnistäminen karkoittaa mahdollisia investoivia tahoja. Alku on jo saavutettu Gibraltarin salmen toiselle puolelle rakennettavilla aurinkosähkölaitoksilla, joihin eurooppalaiset toimijat ovatkin sijoittaneet sähköntuotannon turvaamiseksi.
Samoilla sähkölaitoksilla voidaan hajoittaa vettä hapeksi ja vedyksi, joita molempia voidaan käyttää inhimillisesti katsoen rajattomasti. Spekulointina voin kuvitella, että sähkö tuotetaan Afrikan puolella ja samalla sähköllä vetylaitokset pyörisivät Euroopan puolella, jolloin laitoksiin kohdistuva terrorivaarakin olisi pienempi.
Vety sinänsä on erittäin ympäristöystävällinen polttoaine ja suurin osa polttoon soveltuvien laitteiden teknisistä ongelmista on jo ratkaistu. Kyse on lähinnä poliittisesta tahdosta ottaa tämä lähde käyttöön sekä liikenteessä että myös lämpöenergian tuotossa. Tankkerit kulkevat mantereelta toiselle ja liikenteeseen soveltuvat agregaatit voivat myös sähköistää omakotitalotkin. Kennoautolla ajetaan töihin ja takaisin. Lepoaikana energia syötetään autosta taloon tai sähköverkkoon. Tekniikasta se ei enää ole kiinni.
Huomauttaisin vain, että maat joista nykyinen polttaine, eli öljy tulee ovat vähintään yhtä epävakaita.
Öljyriippuvuudesta tulisikin päästä eroon, mutta ei nykyisenlaisella kuoliaaksiverottamismentaliteelilla. Parempi olisi kai työtätekevän kansan välttämättömät energiakulut (liikenne + lämmittys + sähkö) järkevän hintaisina, että työpaikkamme säilyvät kotimaassa ja tuovat sitä vaurautta ja valuuttaa, jolla voidaan kehittää teknologista osaamista tällä saralla.
Suomen kannattaisi pienenä kansakuntana keskittyä omien, käytettävissä olevien energiavarojensa, tehokkaalla, mutta egologisesti kestävällä tavalla. Verorahoilla höystetty rekkojen risuralli lämpövoimaloihin kymmenien kilometrien säteellä on älytön! Siinä sheikki kiittää ja kepulainen risufarmari kumartaa...
Jatketaan tästä ensi vuonna!
Tämä onkin toinen teema, josta voisi keskustella maailman napaan saakka. Onneksi öljyntuotantoa on muuallakin kuin arabimaailmassa, jos näin ei olisi maksaisimme öljystä erittäin katkeran hinnan. Vetyteesilläni tarkoitan lähinnä Euroopan saavutettavissa olevia aavikoita, joilta sähkönsiirto on vielä rationaalisesti toteutettavissa. Onneksi tässä suhteessa projektit ovat jo toteutusvaiheessa. Mitä idemmäs ja etelämmäksi siirrytään sitä arvaamattomammaksi poliittinen ilmapiiri siellä muuttuu.
Öljyn suhteen voimme olla huoleti. Se tulee kohtuuhintaisena lähitulevaisuudessa loppumaan ja siirtyy "apteekkitavaraksi" jona se markkinoille tulikin. Siksi täytyy järkevästi toimien siirtyä siitä pois ja käyttää vielä oleva aika hyväksi. Itse en käytä öljypohjaisia polttoaineita 300 litraa enempää vuodessa ja niitäkin sen takia, että valtiovalta viisaudessaan on katsonut parhaaksi keskittää väestön maaseudulta pois ja vauhdittanut tätä karsimalla lähestulkoon kaikki julkiset kulkuvälineet. Taksiseteleiden käyttöön olen liian nuori ja vielä täytyy jotakin puuhata.
Öljyriippuvuudesta tulisikin päästä eroon, mutta ei nykyisenlaisella kuoliaaksiverottamismentaliteelilla.
* Mitä muuta ilmastopoliittiset asiantuntijat, kuten Oras Tynkkynen, voi innovoida energiatekniikan alalla kuin kuoliaaksiverottamista? Lopetetaan nykyinen moraalittomana ennen kuin mitään uutta on kehitetty tilalle. Näin maksimoituvat verot, kaikenlaiset tarkastajien työpaikat ja hallinto ja ihmisen osa on entistä ankeampi.
Parempi olisi kai työtätekevän kansan välttämättömät energiakulut (liikenne + lämmittys + sähkö) järkevän hintaisina, että työpaikkamme säilyvät kotimaassa ja tuovat sitä vaurautta ja valuuttaa, jolla voidaan kehittää teknologista osaamista tällä saralla.
* Työttömyys on ekologiaa, koska rahattomuus estää kuluttamasta. Työttömyyslisäverot puolestaan estävät naapureitakin kuluttamasta, koska pitää maksaa työttömien, varhaiseläkeläisten ja eläkeläisten elämä. Lama ja työttömyys on siis ekologiaa, minkä Anni Sinnemäkikin on jo huomannut. Työllisyys lisää kulutusta ja tuotantoa. Perustuloinen on ekologisempi kuin keskituloinen tai ansiosidonnaistuloinen. Loinen on ekologinen.
Suomen kannattaisi pienenä kansakuntana keskittyä omien, käytettävissä olevien energiavarojensa, tehokkaalla, mutta egologisesti kestävällä tavalla.
* Tämä ei onnistu niin kauan kuin vallassa on kokoomusliberaaleja, eurososialidemokraatteja ja keskustaliberaaleja, jotka halveksivat junttiutena kaikkea pyhää ja isänmaallista. Yleensä liberaalit hajottavat ja lahottavat kaiken niin kuin bakteerit. Jos Suomessa olisi enemmän mauripekkarisia, paavoväyrysiä ja perussuomalaisia, ei helsinkiläisekään tarvitisisi tuhota maailmaa hiilellä helvetintuskista kärsien, vaan hän voisi lämmittää turpeella ja hakkeella, jota tulisi rakkarallitta ekologisesti pientonnistolla pitkin Pohjanlahtea puolalaisen hiilikasan rinnalle. On suorastaan epäesteettistä se, että ei käytetä haketta enemmän, jolloin ryteikkömetsistäkin tulisi siistejä ulkoilu- ja perhemetsiä.
Verorahoilla höystetty rekkojen risuralli lämpövoimaloihin kymmenien kilometrien säteellä on älytön! Siinä sheikki kiittää ja kepulainen risufarmari kumartaa...
* Yhden perussuomalaisen ja keskustalaisen tai kokdem-perikunnan metsässä häärii metsäkoneella monta hyvää sosialidemokraattia, jotka maksavat veronsa ja elättävät perheensä. Se AKT-läinen autonkuljettajakin, joka ajaa hakkeen metsästä on hyvä NATO:a kannattava ja Euroopan unionia ihaileva hyvä sosialisdemokraatti. Stadin eurososialidemokraatti vihaa iltapäivälehtien ja Aarno Laitisen kansanryhmää kohtaan osoittamasta kiihotuksesta koko maaseutua niin paljon, että moni kansallinen sosialidemokraatti jää ilman toimeentuloa maakunnissa Koskenkorvan ja vaimonhakkaamisen varaan suruissaan. Yksi keskustalainen ja perussuomalainen metsänomistaja tai kokdem-perikunta voi työllistää metsätaoudessa oman lukunsa maakuntasosialidemokraatteja ja jonkin kauluspaitaisen kokoomuslaisen toimistopäällikönkin, kunhan energiapolitiikkaa pekkaroidaan sellaiseksi, että saadaan Suomen kaikki sotaveteraanien taistelemat metsähehtaarit isänmaallisten käyttöön.
Jatketaan tästä ensi vuonna!
* Jatketaa, jos Jumala suo. Jääkautta vastaan pitää ruveta taistelemaan panemalla kaikki palamaan. Ensin kuitenkin on poltettavat suot metsiksi.
Mites me saadaan Kiina rajoittamaan hiilen käyttöä?
Muistelen juuri lukeneeni, että hiilen käyttö Kiinassa lisäntyi 160 % vuodessa.
Maailman luonnon kannalta Kiinan taloudellinen nousu on tainnut olla yksi niitä haitallisimpia asioita?
"Mites me saadaan Kiina rajoittamaan hiilen käyttöä?"
Jätetään kaikki Kiinassa tuotetut tavarat ostamatta. Näin ollen peruste Kiinan lisäteollistumiselle lakkaa.
Kiinan hiilenkäyttöä voi rajoittaa vain olemalla ostamatta kiinalaisia halpatuotteita. Kiinan "talouskasvu" luonnon järjettömällä hyväksikäytöllä rahoitetaan vain perinteisten teollisuusmaiden ostamalla kulutustavaralla. Niin kauan kuin kauppa käy pyörivät kiinalaiset tehtaat vääjäämättä.
Kiinan väestö ahtautuu suurkaupunkeihin ja perinteinen maaseutu autioitetaan kuten meilläkin on käynyt. Autoistuminen on erittäin pitkällä ja sama tilanne on Intiassakin. Intian väestön ennustetaan lukumäärältään ohittavan lähimmän parin vuoden sisällä Kiinan. Sielläkin on autoistuminen ja fossiilisten polttoaineiden kulutus kiihtymässä. Odottelen mielenkiinnolla mistä nämä kaikki uudet maapallolaiset, Afrikka mukaan lukien, saavat särpimen pöytään ja kahdet autot perhettä kohti kuten läntisissä maissa...
Olenko väärässä kun muistelen et hiilivoimalat päästää ympäristöön myös radioaktiivista säteilyä toisin kuin ydinvoimalat. Hiili louhitaan maaperästä ja kivihiilessä on myös mukana radioaktiivisia aineita jotka sit leviää pienhiukkasten mukana laajalle alueelle. Tätä ei moni ihminen edes ajattele.
...he he.. ja uraanisauvat haetaan suoraan kaupasta ja viedään voimalaan...
tosi siistiä...
Kyllä hiilivoimalat päästävät myös radioaktiivista säteilyä ympäristöön. Toisaalta hiili, joka on joskus ollut kasveissa eli maanpinnalla, sisältää vähemmän säteilyä kuin muut kaivannaiset keskimäärin. Silti tämäkin säteilymäärä on suurempi kuin se määrä, joka pääsee ulos ydinenergian tuotannon vaikutuksesta, ja voi vain ihmetellä, miksi ydinvoimaloita vastustetaan.
Olen iloisesti yllättynyt että minulle entuudestaan tuntematon vihreiden edustaja on valmis hyväksymään järkeviä perusteluita. Nimittäin jos tarkastellaan vihreän liikkeen saavutuksia Suomessa, niin se on hiilen musta. Vihreät onnistuivat kaatamaan parikymmentä vuotta sitten lisäydinvoiman rakentamisen ja sen seurauksena rakennettiin Suomen suurin hiilivoimalaitos Meriporiin. Vihreä liike onnistui myös Helsingissä sabotoimaan useita vuosikymmeniä kaikki pyrkimykset jätteiden hyödyntämiseksi energian tuotannossa ja sen seurauksena jätteet viedään Ämmässuolle ja kaivetaan maahan, mikä tuottaa huomattavat metaanipäästöt ja aiheuttaa suuremman ilmastonlämpenemisefektin kuin poltto aiheuttaisi.
Ongelmat ovat:
a. liikaa ihmisiä
b. energiantuotanto saastuttaa ja lämmittää palloamme
c. luonnonvarojen käyttö on liiallista ja epätasaisesti jakautunutta
Ratkaisut:
a. vähennetään ihmisiä radikaalisti kieltämällä lastensaanti viideksitoista vuodeksi - pakkoabortointi WHO:n toimesta kieltoaikana, toisesta kerrasta pakkosterilointi
b. kaikki kaupallinen energia kortille, eli kukin saa ostaa vain määrätyn määrän - tarvitsemattomat voivat myydä kuponkinsa
c. kulutus-, talletus- ja varainsiirtovero niin korkeaksi, että kulutus vähenee sopivalle tasolle
Ongelmat ovat todellisia, ratkaisut eivät toimi. Maailma jossa mikään johto voi noin räikeästi sanella miten ihmiset elävät ja vaikkapa lisääntyvät ei välttämättä ole elämisen arvoinen.
Marko Kivelä:"Maailma jossa mikään johto voi noin räikeästi sanella miten ihmiset elävät ja vaikkapa lisääntyvät ei välttämättä ole elämisen arvoinen."
Onneksi eläminen on vapaaehtoista, mitä ei voi sanoa syntymisestä. Elämässä ei ole pakko kuin kuolla ja sitäkin vain kerran. Muutoin elämä on täysin vapaaehtoista.
Ongelmat ovat:
a. liikaa ihmisiä
* Kansanvalta ja markkinatalous eivät ole ekologisesti neutraaleja yhteiskuntajärjestyksiä, vaan jokaisella on oikeus tuottaa enemmän lapsia, pehmopaperia, pilttiruokia, pivähoitopalveluita, koulupalveluita, uskonnollisia palveluita jne. eli koko talous on viritetty väkiluvun kasvuun, vaikka puhutaan järkevästä uudesta taloudesta, joka perustuu pääasiassa Iltalehden ja MTV3:n kaltaisiin perversioihin, kun sosialidemokratiasta, luterilaisuudesta ja kansallisuskosta on muka vapauduttu. Jokainen sairaanhoitaja, lääkäri, pappi, poliitikko sekä opettaja ja kulutustavaran markkinoija haluaa lisää väkeä, jotta olisi enemmän helppoja veronmaksajia ja kuluttajia kuin hankalia rahapussin päällä istuvia vanhuksia. Japanilaiset ovat ratkaisseet ongelmiaan suurella 200%:n valtionvelalla ja tarkalla sääntelyllä, vaikka asialla eivät ole olleet kommunistit ja sosialidemokraatit, vaan keskustalaiset demokraatit ja kokoomuslaiset liberaalit Japanin korruptoituneessa Liberaali-demokraatttisessa liikkeessä. Nollakorkoinen talous on tosiasia kypsään ikään ehtineissä talouksissa. Japanilaiset eivät enää pyri valtaamaan Kiinaa elintilakseen ja orjuuttaaksen kiinalaisia, koska kiinalaiset pitää halvessa työssä kansallisin ehdoin Kansallinen Kokoomus eli Kiinan kommunistinen puolue. Japanilaiset järkevöidyttyään vähentävät väkilukuaa puolessa vuosikymmenessä 120 miljoonasta 80 miljoonaa tuomatta maahan uutta työvoimaa sotkemaan kulttuuria. Japanissa älykkyysosamäärä on 102:n - 103:n tasoa, Suomess 98, Israelissa 96 niin kuin Romaniassakin. Koreoissa älkkyysosamärä on 103-104, joten pohjoiskorealainekin käsittää, ettei näin voi jatkua.
Aasiassa on järkeviä ja hyvin kasvatettujakin ihmisiä, jotka ymmärtävät Yhdysvaltain tolkuttomuuden ja markkinatalouden mahdottomuuden.
b. energiantuotanto saastuttaa ja lämmittää palloamme
* Päiväntasaajalta Suomeen tuotu ihminen kuluttaa energiaa yli nelinkertaisesti. Ekologian sankari on alle dollarilla elävä päiväntasaajan asukas, ei lappilainen kunnanjohtaja, joka tienaa 5000 euroa - 7000 euroa ja kuluttaa henkilösivukulutkin. Kokoomustuloinen lappilainen, joka vielä käyttääkin rahansa on ekologinen kauhistus päinvastoin kuin harmiton metroilija Soininvaara silloin kun hän juo porevettä ja syö ituja.
c. luonnonvarojen käyttö on liiallista ja epätasaisesti jakautunutta
* Suomella on puuta, mutta Suomessa sotaveteraanien puolustamien metsähehtaarien hyötykäyttö on vihreiden liberaalien ja eurososialidemokraattien ympäristöministeriön tuhoamaa. Hakaniemessä kiiluvasilmäiset keskittäjät harmittelevat sitä, että maaseudun tyhjentäminen Suomessa on Ruotsista 500 000 ihmistä jäljessä. Osmo Soininvaarankin mielestä tästä keskittämisestä onnistuu 400 000 lähivuosina. Tälle koko hankkeelle vain hankitaan vihreitä ja liberaalikokoomuslaisia esiliinoja ja harhaanjohdettuja arialsioita. Ei Jukka Väisänen ole feministisessä keskittämispolitiikassa ainoa nenästä vedetty eikä Jukka Ralander ja Jyrki Kasvi ainoa viekastelija. Suomen ainoa järkevä politiikka on käyttää haketta ja tehdä harvennushakkuuut kannattavaiksi, jotta metsä kasvaa komeaa tukkia eikä ole ryteikköä niin, ettei raitiovaunuilija pääse edes nappaskengillä sieneen, vaan tarvitaa raivaussaappaat. Kaiken maailman höpöttäjät, jotka vastustavat yli jäävän sellupuun käyttöä lämmöksi kirjoittavat vanhaa demutarinaa rekkasallista ja pienhiukkasista. Kyllä turve kulkee laivalla niin kuin hiilikin. Suomen yleishaitallisin ministeriö on ympäristöministeriö, koska se vainoaa suomalaisia ja heikentää heidän elinmahdollisuuksiaan, mitä puolustusvoimien on puolustettava sekä edustaa eurostovaltaa normein joka niemessä, saarelmassa ja notkelmassa. Kuitenkin jostain syystä naisten äänioikeudesta johtuen ympäristöministeri keikkuu mielipidetiedustelujen kärjessä.
Ratkaisut:
a. vähennetään ihmisiä radikaalisti kieltämällä lastensaanti viideksitoista vuodeksi - pakkoabortointi WHO:n toimesta kieltoaikana, toisesta kerrasta pakkosterilointi
* Tehdään lisääntymislisenssi pakolliseksi. Ensimmäinen lisääntymislisenssi mahsuton, mutta toisesta voisi maksaa jo Volvon hinnan ja kolmannesta Mercedes-Benzin hinnan.
b. kaikki kaupallinen energia kortille, eli kukin saa ostaa vain määrätyn määrän - tarvitsemattomat voivat myydä kuponkinsa
* Oikein! Kaikille - tupakoitsemattomillekin - annetiin sodan aikana tupakat, jotka sitten fiksuimmat myivät.
c. kulutus-, talletus- ja varainsiirtovero niin korkeaksi, että kulutus vähenee sopivalle tasolle
* Maksetaan investointipalkkoita lisäarvonlisäverolla.
"c. kulutus-, talletus- ja varainsiirtovero niin korkeaksi, että kulutus vähenee sopivalle tasolle
* Maksetaan investointipalkkoita lisäarvonlisäverolla."
En ole aivan varma ymmärsinkö tätä, voisitko tarkentaa. Jos kulutusta halutaan pienentää minkälaisia investointeja tuettaisiin?
Täyskielto 15 vuodeksi on teknisenä ratkaisuna monessakin mielessä huono.
Yhden (tai puolikkaan) sukupolven väliin jättämistä parempi ratkaisu olisi hillitä syntyvyyttä tasaisemmin ja pitemmän aikaa. Esimerkiksi yhden lapsen politiikka olisi parempi vaihtoehto. Eikä sekään ehdottomana pakkona, vaan erittäin voimakkailla taloudellisilla kannustimilla - sekä kepillä, että porkkanoilla.
"Täyskielto 15 vuodeksi on teknisenä ratkaisuna monessakin mielessä huono."
Tottakai se on huono. Jotakin olisi kuitenkin syytä tehdä - ja nopeasti. Huonokin ratkaisu on helpommin hyväksyttävissä jos se koskee tasaisesti kaikkia.
Keppi ja porkkanaratkaisu on aina valikoiva, aiheuttaa korruptiota ja entistä suurempaa epäoikeudenmukaisuutta, eikä ole riittävän nopeavaikutteinen.
Eikö ole vielä epäoikeudenmukaisempaa, jos valitaan tietty ikäluokka, joka ei saa lisääntyä ollenkaan, mutta sitä ennen ja sen jälkeen lisääntymisikään tulleet saavat lisääntyä ilman rajoituksia?
"Eikö ole vielä epäoikeudenmukaisempaa, jos valitaan tietty ikäluokka, joka ei saa lisääntyä ollenkaan, mutta sitä ennen ja sen jälkeen lisääntymisikään tulleet saavat lisääntyä ilman rajoituksia?"
Menneisyyteen vetoaminen ei ole oikein, eikä järkevää, muuttuvassa maailmassa. Tulevaisuutta emme voi tietää, toimikaamme siis niin kuin järkevältä näyttää NYT.
Kaikkein epäoikeudenmukaisin vaihtoehto on turmella tulevaisuuden elinolosuhteet suuressa osassa maapalloa kuten nykymenolla näyttäisi käyvän.
Viidentoista vuoden lisääntymättömyysjakso ei tarkoita lapsettomuutta. Miehet voivat jatkaa sukuaan helposti 75-vuotiaaksi, naisten hedelmällinen aika on n. 15 - 45 vuotiaana eli 30 elinvuotta - siitä jää vielä 15 vuotta aikaa lapsensaannille. Kyseessä olisi lähinnä hengähdys- ja miettimistauko maapallon pelastamiseksi.
Eli tavoitteesi näyttääkin olevan paikallinen kavennus demokrafiseen kuvaajaan, eli vähän kurvia ja muhkeampia muotoja väestöpyramidiin?
Tavoite väestökehityksen kääntämiseksi laskuun on minustakin ainoa oikea, mutta kannattaa ehdottomasti uhrata muutama hetki sen miettimiseen, kuinka se olisi järkevää toteuttaa.
"Eli tavoitteesi näyttääkin olevan paikallinen kavennus demokrafiseen kuvaajaan, eli vähän kurvia ja muhkeampia muotoja väestöpyramidiin?"
En ole niin matemaatikko, että tavoitteena olisi kaunis kuvaaja, vaan pikemminkin sen pienempi pinta-ala.
Kuvaaja säilyisi kauniin muotoisena jos juustohöylättäisiin sitä tasaisesti, mutta se on moraalisesti kestämätön tapa.
"Tavoite väestökehityksen kääntämiseksi laskuun on minustakin ainoa oikea, mutta kannattaa ehdottomasti uhrata muutama hetki sen miettimiseen, kuinka se olisi järkevää toteuttaa."
Väestökehitys on saatava laskuun - sitä kai tässä pohditaankin. Millainen keppi ja porkkana olisi mielestäsi toimiva?
Vaikka käyttäisimme sinun ehdottamaa kieltopolitiikkaa, niin täydellistä määräaikaista lisääntymiskielto parempi ja oikeudenmukaisempi olisi toistaiseksi voimassa oleva ehdoton kielto tehdä enemmän kuin yksi lapsi.
Jos päädytään vähemmän totalitaariseen malliin, niin erilaiset taloudelliset sanktiot useamman lapsen tekemisestä olisivat helpoimpia ja kivuttomimpia. Vapaaehtoisesta lapsettomuudesta voisi puolestaan tarjota selviä etuja. Esimerkiksi lapsettomina vapaaehtoisesti ja pysyvästi steriloidut voisivat saada yhteiskunnan maksamaa lapsettomuuslisää, joka olisi sitä korkeampi, mitä nuorempana sterilointi tapahtuisi.
"Esimerkiksi lapsettomina vapaaehtoisesti ja pysyvästi steriloidut voisivat saada yhteiskunnan maksamaa lapsettomuuslisää, joka olisi sitä korkeampi, mitä nuorempana sterilointi tapahtuisi."
Steriloidut tuskin tyytyisivät Intiassakaan enää transistoriradioihin, kuten aikanaan, joten kyseessä olisi ainakin länsimaissa huomattava tulonsiirto, joka menisi suoraan kulutukseen nopeuttaen pallomme tuhoutumista.
Tulonsiirrot eivät nimensä mukaisesti lisää tuloja, ja siten kulutusta, vaan ainoastaan siirtävät niitä.
"Tulonsiirrot eivät nimensä mukaisesti lisää tuloja, ja siten kulutusta, vaan ainoastaan siirtävät niitä"
Eli kerätään varoja niiltä joilla sitä on säästettäväksi tai investointeihin ja annetaan se niille jotka haluavat lasten sijasta vaikka avoauton tai mönkijän. Kyllä se mielestäni lisää kulutusta mutta toisaalta vähentää investointeja.
Avoauto tai mönkijä on suorastaan ekoteko, jos sitä verrataan lapseen.
Esimerkiksi keskimääräinen suomalainen kasvattaa hiilijalanjälkeä avoautolla tai mönkijällä vain muutamia prosentteja, mutta lapsella hän kaksinkertaistaa sen.
Vaikka lapsettomille sallittaisi (kustannettaisi) vuosittainen lomamatka Thaimaahan, niin pitkässä juoksussa sekin olisi erittäin ekologista.
Parhaat hiilivarat on jo käytetty. Jäljellä olevasta huonolaatuisesta määrästä pääosa on kuuden maan hallussa: Venäjä, Intia, USA, Australia, Etelä-Afrikka, Kiina. Muiden varannoilla ei ole globaalia merkitystä - määrät liian pieniä.
Kiina tarvitsee omansa ja tuo hiiltä Australiasta. Intian hiili on huonolaatuisinta kaikesta ja sekin menee kotimaahan. USAsta tuskin tulee hiilen viejää siitäkään; pula maassa on pien huutava. Etelä-Afrikka on meidän kannaltamme liian kaukana ja sen varat pienimmät kuusikosta. Vain Venäjä jäljellä Euroopan näkökulmasta - ja pääosa sen hiilestä on vaikeasti hyödynnnettävissä paikoissa Siperiassa. Rautateihin pitäisi investoida käsittämättömiä summia -
Sen jälkeen kun peak oil pahentaa energiapulan tosikriisiksi - jäljellä on vain hiili ja maakaasu. Hiilen tilanne on kuvattu yllä. Sitä on poltettu vuosisatoja ja laadukkain hiili on jo loppunut. Jäljellä olevan osalta lasketaan että PEAK COAL on noin vuonna 2030. Eikä Eurooppa siis voi laskea hiilen varaan paljonkaan - peak oilin jälkeen Euroopan omat hiilivarat käytetään nopeasti loppuun, ja tuonti muualta on (kts yllä) hankalaa.
On kyseenalaista ehtiikö hiilestä tulla ilmasto.ongelmaa. Kuka pystyisi laskemaan? Ehkä prof Kjell Aleklett. Olen seurannut äijän toimia 10 vuotta. Ennusti raaka-öljyn kallistumisen jne.
Jos kaikki maailman maakaasu ja öljyhiekka käytetään on kai luultavaa että ilmasto kärsii todella?
Mutta öljyhiekka-tehdas on kallis systeemi, johon menee melkein yhtä paljon energiaa kuin saadaan ulos? Näkyy niin vaihtelevia arvioita tästä. ---- Ainoa jokeri - Venäjän metaani?
Tilanne juuri nyt on se, ettei öljyn tuotantoa enää pystytä nostamaan. Mutta kysyntä nousee... Liian arka asia poliitikoille? Siis : olemme jo nyt keskellä peak oilia - siksi myös etanolia sotketaan bensaan - yritetään ostaa aikaa -
Energian loppuminen on ajallisesti lähempänä kuin ilmastomuutoksen kiihtyminen. Seuraukset ovat mullistavia. Mutta kukapa jaksaisi ajatella huomista nykyään -
Ehkä kiinalaiset? Siellä on tavaton satsaus ns vaihtoehtoisiin energialähteisiin menossa.
"Mutta öljyhiekka-tehdas on kallis systeemi, johon menee melkein yhtä paljon energiaa kuin saadaan ulos? Näkyy niin vaihtelevia arvioita tästä. ---- Ainoa jokeri - Venäjän metaani?"
Miksi biojätekaasua ei arvosteta Suomessa?
http://www.tekes.fi/fi/gateway/PTARGS_0_201_403_994_2095_43/http%3B/teke...
Tuo on osin poliittinen päätös ja osin kyse on siitä, että biojätekaasu on pakostakin suhteellisen marginaalinen energiamuoto.
Se poliittinen osuus on siinä, että ollaan valittu tie jossa ennen kaikkea yritetään ehkäistä jätteen syntymistä ja toissijaisesti pyritään hyödyntämään tätä kierrättämällä jätettä. Tavallaan pelätään, että jos jätettä aletaan enenevissä määrin käyttämään energiaksi lisääntyy sekä jätemateriaalin tuotanto että kierrätyssysteemit kuihtuvat. Vaikka ajatuksessa on tietty järki, itse en niinkään vastusta jätteen energiahyötykäyttöä kunhan se tehdään riittävän laadukkaissa laitoksissa.
Biojätteistä saatavalla metaanilla on arvioitu voitavan kattaa Euroopassa 15% liikenteen polttoainetarpeesta nykyisellä kulutuksella. Onko se marginaalista vai ei, on tietysti makuasia.
Jätteestä tehty biokaasu on kuitenkin uusiutuvistakin energiamuodoista energiataseeltaan aivan ylivoimainen. Se on sitä, vaikka käytettäisi neitseellistäkin raaka-ainetta.
Tämä on asia, johon vihreiden pitäisi tarttua nykyistä paljon päättäväisemmin. Energiaveron uudistus meni tältä osin täysin väärään suuntaa.
Markolle,
olen samaa mieltä kuin Pekka.
Olkoonkin tuo 15% "marginaalinen", niin monella perusteella jätteet hyödyntävä ja puhdistava biokaasu on minun järkeni mukaan se ENSIMMÄISEKSI hyödynnettävä energiamuoto.
Ensin pitää tehdä kaikki, mikä on kokonaisuuden kannalta parasta ja sitten valita muut täydennykseksi.
Parempi valita hyvät marginaaliset investoinnit ensin ja sitten huonot mutta suuret investoinnit.
Suomessa on kaikessa liian yksisilmäinen suuren ihannointi. Tässä pienessä maassa!
Pienituotantoisxesta biokaasu- ja muusta biosähköstähän tulee nyt kai verotonta, mutta se ei riittäne.
Vanha keino parempi kuin pussillinen uusia. Kameleontti pärjää parhaiten, ei ainoastaan sopeutua vaan pitää opetella matkimaan myös.
"Mites me saadaan Kiina rajoittamaan hiilen käyttöä? Muistelen juuri lukeneeni, että hiilen käyttö Kiinassa lisäntyi 160 % vuodessa.
Maailman luonnon kannalta Kiinan taloudellinen nousu on tainnut olla yksi niitä haitallisimpia asioita?"
Luin, että Kiina käynnistää 1-3 uutta hiilivoimalaa per VIIKKO, joten vaikka me romuttaisimme omamme, alta kuukauden on "vajaus" täytetty.
Ihmisen osuus CO2-päästöistä on vain 5%..7%, joten niihin EI tule tuijottaa liikaa. Haitat tulevat muista saasteista.
Kiina toimii toisaalta laboratoriona. Heillä hiilen käyttöön liittyvät haitat ( alkaen kaivoskuolemista päätyen ilman nokeen yms haitallisiin pienhiukkasiin ) jo nykyisellään aiheuttavat sairauksia ja ennenaikaisia kuolemia, joihin on pakko puuttua. Samoin myös Pekingin täyttyminen lentohiekalla jne.
Eli: Meidän ei kannata leikkiä mallioppilasta. Kiina ei meistä mallia ota, enintään voimme kaupata heille leijupetikattiloita ja savukaasujen puhdistuslaitteistoja ( jotka he kopioivat ja tekevät sitten itse halvemmalla...)
Kiinalaisten päästöt/henki ovat n.1/4 meidän päästöistämme.
Miten voimme vaatia kiinalaisia tyytymään neljäsosaan siitä, mitä itse tuotamme?
Mitä muuten tarkoittaa, että ihmisen osuus päästöistä olisi vain 5-7%.
Hiilidioksidipitoisuuden kasvu ilmakehässä on käytännössä kokonaan ihmisen aikaan saannosta.
Pekan sanomaa täydentäen. Kyse on systeemin tilan muutoksesta. Aemmin systeemi oli tasapainossa, eli siihen tuli hiiltä likimain yhtä paljon kuin poistuikin. Nyt tilanne on muuttunut ihmisen toimesta.
Kuvittele vaikkapa vesisäiliö, sinne lasketaan normaalisti litra vettä tunnissa ja sieltä lasketaan pois saman verran. Säiliö ei pääse koskaan valumaan yli. Nyt säiliöön lasketaan tuon normaalin litran lisäksi nokkelan naapurin toimesta desi ylimääräistä tunnissa. Ei kestä pitkään ennen kun säiliö valuu yli vaikka naapurin osuus noista lasketuista vesistä onkin vain alle 10%.
Lukakaa Tom Blees' n kirja "Prescription for the planet". Esittää kiinnostavalla tyylillä konkreettisia toimenpideajatuksia maapallon pelastamiseksi, hiilettömään energiatalouteen siirtymistä ja valtiollisia sopimuksia. Keskeisenä teknisenä tekijänä on uuden sukupolven ydinenergia (Integral Fast Reactor). Selviää myös mikä oli se historiallinen mokapäätös, joka esti uuden tekniikan laajamittaisen käyttöönoton, vaikka se oli mahdollista jo 90-luvulla.
Hyvää Uutta Vuotta!
Kun ei sitä kirjaa nyt tässä ole, niin voisit kyllä vähän valottaa enemmän...
Löytyy kirjan esittelyvideo ja muuta taustatietoa täältä
http://www.thesciencecouncil.com/index.php/prescription-for-the-planet
Lisää energiatietoa ja linkkejä myös täältä
http://bravenewclimate.com/
Itse tilasin Blees'in kirjan Amazonilta.
Täytyisi varmaan lailla säätää ettei tulivuoret saisi purkaantua ja maat järistä. Siitähän härmäläiset pitäisivät kun oikein laki niin kertoo ja sanoo.
Yksi tussahdus vaikkapa Indonesian Krakataulla tuottaa niin paljon paskaa taivaalle ettei koko ihmiskunta siihen pysty vaikka parhaansa yrittävätkin.
Marko Kivelä kirjoittaa asiaa harvinaisen kiihkottomasti taustaansa nähten. Vihreään puolueena on (taustansa vuoksi) suhtauduttava varovasti. Energia sopii äärimmäisen huonosti vaali/gallup -pelin aseeksi:
http://www.ydinreaktioita.fi/vieraskirjoitus/kuuluuko-ydinvoima-historiaan
Jokainen joka hiemankin seuraa maailman menoa joutuu pakostakin toteamaan (FAO esim.) että ydinvoima on oltava pääroolissa. Biodiversiteetin ja ruuantuotannon yhteys on käynyt selväksi.
Tuulivoima voi olla paikallisesti ja/tai avomerellä hyvä ratkaisu vaikka tähän mennessä juuri tuulimyllymaat polttavat eniten fossiileja Euroopassa. http://energinet.dk/Flash/Forside/index.html
Vetyteknologia on törmäämässä ennakiotuihin ongelmiinsa:
http://www.hubbertpeak.com/hydrogen/crea.htm
Alkoholipolttokennot hintaansa ja biotaustaansa. kts. Wiki. Ainoaksi liikennepolttoaineeksi jää sähkö/akku - raideliikenne ja johdinautot.
Joten sähkön tuotantotapa määrää tahdin jolla maapalloa autioitetaan.
Helposti saatavaa uraania nykyisen tyyppisiin voimaloihin lienee vain alle tuhanneksi vuodeksi. Jos sivuutetaan 4G, fuusio ja torium, joudutaan uraania etsimään hyvin syvältä maakuoresta. Mikä puolestaan avaa uusia mahdollisuuksia geotermisen energian käytölle. Kaksi kärpästä . . .
Loppupelissä - kun kyseessä on välitön valinta eloojäämisestä, hinta on sivuseikka. Nykyinen biotuhon vauhti ei jätä eloon ketään. Sori vaan.
Uudet 4 polven nopeat ydinreaktorit tarvitsevat sata kertaa vähemmän raaka-ainetta, pystyy käyttämään kevytvesireaktoreiden jätteet sekä käyttävät monipuolisemmin raaka-aineita hyväksi kuin nykyiset ja sen ydinjätteen ongelma poistuu jo muutamassa sadassa vuodessa, joten ydinvoima tulee olemaan täysin turvallista ja kannattavaa.
Suomen tulisi moninkertaistaa ydinenergian tuotanto. Yli oman tarpeen jäävä energia voidaan myydä hyvällä katteella, vaikka ei se oikeasti näin mene, koska energiaa myydään kansainvälisille markkinoilla.
Jos fantasiat hyväksytään energiapoliittisiksi ratkaisuiksi, niin itse ehdottaisi siirtymistä suoraan 5 tai 6 polven ydinreaktoreihin, jotka käyttävät raaka-aineena antimateriaa ja tuottavat rajattomasti energiaa ilman jätettä.
"energiaa myydään kansainvälisille markkinoilla" Näinhän se menee - kaikista kokeiluista huolimatta MARKKINATALOUS on osoittanut toimivuutensa miljoonia vuosia. Toipunut rankoista häiriöistä, erilaisten uskontojen pirullisista juonista, monopoleista, sodista, asteroidien törmäilyistä, keisareista ja kommareista.
On markkinalakien mukaista että kun fossiilit on ensin saatu välttämättömyyshyödykkeen asemaan niin niiden hinta nousee ja kilpailijoiden aseman heikentämiseksi tehdään kaikki mitä voidaan. Vain raaka isonrahan ääni vetää unisoonoaan. Hyväntahtoiset typerykset hyrisevät mukana kaupaten rihkamaansa.
Kauppa käy ja raha käy pyydykseen ns. "Päättäjiä" valitessa.
Neljännen sukupolven ydinreaktoreita kannattaa käyttää vasta sitten, kun niistä on olemassa tuotantokäyttöinen versio.
17:18 T.O.N - Sama juttu kuin ilmailussa, hallintalaitteet kootaan moneen kertaan maassa käytetyistä komponenteista kaksi-kolmekertaisin varmistuksin. Lisäksi kone suunnitellaan vakaaksi ja itseoikenevaksi.
Amerikkalaiset 4G:t olisivat jo laajasti kaupallisessa käytössä, ellei Clinton ja "big oil" olisi pysäyttänyt siihen asti menestyksekkään valtiojohtoisen IFR- projektin n. kuusitoista vuotta sitten. Nyt vain venäläisillä on toimiva 4G tekniikkaa sähkötuotannossa. Aasialaiset ovat Venäjän avulla tulossa ydinvoimamarkkinoille hyvää vauhtia. Tietämättömät jenkit, joita on paljon, kärsivät vielä atomikammosta.
Nopea reaktori on kohdannut kummalliselta taantumuksellisen liittouman taholta kovia hyökkäyksiä mm. pres. Clintonin aikana yhdysvalloissa sen kehittäminen laitettiin jäihin. Taustalla on öljyn ja hiilen tuottajasuuryritykset ja sitten kommunistit, punavihreät, vihreät ja muu roskasakki mitä niitä nyt on. Se olisi kuulemma liian kova isku monille kehitys ja kehittyville maille mm. Venezuela, arabit ja useampi Afrikan maa, niin nyyh kaikille raukoille.
Ydinvoimalla on hyvätkin puolensa, mutta Suomessa järjestelmällisesti näytetään unohdettavan suurin siihen liittyvä ongelma: korkea-aktiivinen ydijäte.
Suomessa on vuosikymmenien ajan tehty jatkuvaa kampanjointia ydinvoiman puolesta ja aktiivisina toimijoina ovat luonnollisesti olleet ydinvoimayhtiöt Fortum (entinen IVO) ja TVO. Nyt mukaan on tullut E.ON.-johtoinen suomalaiskansalliselta kalskahtava Fennovoima. Ydinvoiman vastustus on ollut aina kansalaisjärjestöjen pyörittämää vapaaehtoisten palkatonta työtä paljon pienemmin resurssein.
Geologian professori ja entinen GTK:n tutkimusjohtaja Matti Saarnisto on julkisesti kritisoinut TVO:n ja Fortumin oman ydinjäteyhtiö Posivan kaavailuja ydinjätteen sijoittamiseksi Olkiluotoon: http://www.youtube.com/watch?v=SC4ZAGbpL1U
Korkea-aktiivisen ydinjätteen määrä on suuri, sillä jo nyt Olkiluodossa on jopa 1200 tonnia kuumaa ydinjätettä välivarastossa meren rannassa. Ja lähivuosina ydinjätteen määrän kasvu nopeutuu paljon kun Suomeen valmistuu peräti 3 suurta ydinvoimalaa (tämä lisäydinvoima vastaa noin 45% Suomen koko sähkönkulutuksesta).
Toistaiseksi välivarastointi on ollut "ratkaisu" ydinjäteongelmaan, eikä Posivan ajama loppusijoitushanke Olkiluodon rikkonaiseen kallioon ole sekään Saarniston esitykseen perustuen mitään muuta kuin "hyväksi maskattu yritys". Minusta näyttää siltä, että Posivan pääasiallinen tehtävä on saada suomalaiset vakuuttuneeksi siitä, että ongelmaa ei ole. Toissijaisesti ydinjäte on saatava peittoon, niin kauaksi aikaa, että siitä ei voi olla ikäviä seuraamuksia omistajayhtiöille.
Saksassa Assen suolakaivokseen loppusijoitettuja ydinjätteitä on alettu tyhjentää, koska jätteet ovat alkaneet levitä kaivoksen ympäristöön. Projektin kustannukset ovat miljardeja.
Hiilimafian korruptiorahastot toki ovat mahtavammat kuin suomalaisen ydinjätteen käsittelyyn varatut tekniset ja taloudelliset resurssit -vaikka ne ovat kallein osa ydinvoiman käytössä.
Yritys selvitä vanhentuvien saksalaisten voimaloiden saneerauksesta konkurssikypsän tuulienergian velkaannuttaman valtion lisävelalla onkin toivotonta. Ratkaisu on suomalainen peruskallio kun ensiksi kaytetään niihin jääneet 95% energiasta !
Hörhöpeloittelu ei toimi enää. Se vain paljastaa mistä kana pissii.
Miljardeja se maksaa Onkalokin:
"Kuinka paljon loppusijoitus tulee maksamaan ja kuka vastaa kustannuksista?
Nykyisten ydinvoimalaitosyksiköiden ja rakenteilla olevan OL3-yksikön käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus maksaa v. 2009 tehdyn arvion mukaan noin 3,3 miljardia euroa. Kustannuksista suurimman osan, runsaat kaksi miljardia, aiheuttaa loppusijoituslaitoksen noin sata vuotta kestävä käyttö.
Loppusijoituksen kustannuksista vastaavat ydinvoimayhtiöt. Ydinjätehuollon kustannukset on huomioitu ydinsähkön hinnassa".
Ja toinen Onkalo Suomeen joudutaan vielä rakentamaan meidän päivien päätöksillä.
Juu - numeroillakaan ei voi nää rakennella kauhukuvia:
http://www.fingrid.fi/portal/suomeksi/sahkomarkkinat/voimajarjestelman_t...
Sähkön kulutus on lähellä minimiään nyt.
Kuluneen tunnin aikana Suomessa kulutettiin sähköä 730 000 euron arvosta. Vuodessa lienee n. 8600 tuntia. 3 - 4 Mjrd alkaa näyttä pikkurahalta.
Kaikki ei ole tosin ydinsähköä nelisen Gigaa - 1/3 osa on fossiilisähköä jonka saasteiden siivoaminen maksaisi vähintään 25 % tuotosta; suodin, sähkösuodin, emäspesu, pesu, CO2 nesteytys ja pumppaaminen vanhoihin kaasutaskuihin tai mereen. Se voi sieltä joskus purkautuessaan tehdä emännille paljon häijympää kuin tuhat Tshernobyliä.
Ilmaisia lounaita ei Mummokaan tarjoile! Hiilmafian tarjoukset maksaa messinkiä.
"Riippumatta siitä halutaanko suojella ihmisten terveyttä, halutaanko estää kasvihuoneilmiö tai halutaanko suojella luontoa, on selvää, että se ensimmäisin ja suurin parannus tilanteeseen saadaan luopumalla hiilivoimasta."
Jos halutaan tehdä sähköä ja lämpöä yhdessä kivihiili toimii oikein hyvin. Ja riittää sadoiksi vuosiksi.
Otatko sitä huomioon?
Otin toki. Kyse on vain siitä, että mielestäni hiilen tuotannon ja polton haittavaikutukset ovat selkeästi merkittävämmät kuin sen edut. Se että jokin on helppoa ja halpaa ei tarkoita, että se olisi järkevää.
"Otin toki. Kyse on vain siitä, että mielestäni hiilen tuotannon ja polton haittavaikutukset ovat selkeästi merkittävämmät kuin sen edut. Se että jokin on helppoa ja halpaa ei tarkoita, että se olisi järkevää."
Se että joku on helppoa ja halpaa tarkoittaa että se on taloudellisesti järkevää.
Meidän pitäisi hankkia sellaista energiaa johon meillä tämä pohjoinen sijaintimme huomioon ottaen meillä on varaa.
Jos meillä ei ole varaa energiaan täällä kuolee pakkaseen.
Kuoleminen on iso terveyshaitta.
Otatko sitä huomioon?
Että jopa sellainen viisasten laitos kuin IPCC on kääntämässä kelkkaansa; pilvisyys onkin suurin säätekijä, eikä sää tee piviä vaan pilvisyys tekee SÄÄN !
Erik Svensmarkin ryhmä Kööpenhaminan yliopistossa johtaa tutkimusta -koejärjestelyitä. Itsestään selvä seikka jokaiselle maanjussille muuttaa radikaalisti käsitystä pienhiukkasten osuudesta säätekijänä.
YLE on tarkoituksella jättänyt uutisoimatta asian. Pienhiukkaspitoisuus yläilmakehässä on nähtävästi suurin syy rankkasateisiin ja poikkeusilmiöihin. Samaan tulokseen tullaan myös säähistoriaa ja merenkulkijain lokikirjoja vertaamalla niitä suurten vulkaanisten pölypurkausten aikoihin.
Hiilimafia estää moisen asian julkistamisen kun se tarkoittaisi tupruttamisen pakkolopettamista HETI; CO2 -hömppä on luotu varsinaisen ongelman pimittämiseksi jottei hyvä bisnes häriinny ainakaan muutamaan kvrttaaliin. Se pudottaisi mm. autotehtaiden, myyjien ja korjaamoiden tuloja radikaalisti. Kumipyöräliikenne nostaa bitumi ja nokipölyä. Dieselit moninkerroin bensavehkeisiin verrattuna.
Voimaloiden palokaasujen typpiyhdisteet reagoivat eri säteilylajien kanssa yläilmakehässä muodostaen osaltaan lisää aerosoleja joita ilman sadetta ei synny. Luulisi että sankka huolestuneiden kommentaatoreiden joukko vaivatuisi hankkimaan "varmojen" tietojensa tueksi jotain.
No pelkoa ylläpidetään tahallaan ja tieto vain lisää tuskaa ??
Hiilivoiman aiheuttamat kuolemantapaukset on kai suhteutettava moniin muihin ennenaikaisten kuolemien syihin. Taudit, myrkytykset, nälkä, köyhyys jne. tappavat tehokkaasti yhä edelleen.
Hiilivoima on nykyisellään tehokas ja vähäpäästöinen energian tuotantoteknologia. Kaivosteollisuuden valitettavat onnettomuudeet korreloivat suoraan yhteiskunnan vaurauden ja kehitystason kanssa. Myös perikapitalistinen voitonhimo ja ahneus kuuluvat syylistan kärkeen.
Voisi tietenkin asettaa perustavan kysymyksen raivo(puna)vihreiden tai muotivihreiden tapaan koko tähänastisesta kehityksestä. Elintasomme perustuu energian kasvavaan käyttöön. Se oli ja on edelleen monin paikoin maailmassa hiilen eri lajien varassa jopa niinkin kehittyneessä teollisuusmaassa, kuin EU:n talousveturi Saksa.
Plus vai miinus -merkki tähänastiselle historialle?
Hiilidioksidin rooli ilmastotekijänä on todistamaton hypoteesi. Monien tajunnassa se nojaa vielä fysikaalisesti mahdottomaan kasvihuonemetaforaan myytteineen. Sen sijaan kyseisen kaasun valtava merkitys elämän monipuolisille prosesseille on todistettu fakta.
"Hiilivoiman aiheuttamat kuolemantapaukset on kai suhteutettava moniin muihin ennenaikaisten kuolemien syihin. Taudit, myrkytykset, nälkä, köyhyys jne. tappavat tehokkaasti yhä edelleen."
Jos nämä kuolemat ovat estettävissä, niin miksi hyväksyä ne? On tavallaan hassua, ettei kukaan protestoi autojen turvallisuuden lisäämistä, sillä ne lisäävät useimmissa tapauksissa myös autojen hintaa, mutta energiantuotannon turvallisuuden lisäämistä vastustetaan pitkälti juuri tuolla hintapointilla.
Eihän mitään terveydellistä haittaa tarvitse sinänsä _hyväksyä_, mutta niitä vastaan taistellessa on fiksua asettaa prioriteetteja, kun resursseja kaikkien korjaamiseen ei ole, ainakaan kerralla. Kyllä liikennekuolematkin voitaisiin pudottaa murto-osaan valtavilla yhteiskunnallisilla satsauksilla, mutta se veisi resursseja, jotka muualla tuottavat enemmän terveyttä. Vaikutukset terveyteen tapahtuvat monen mutkan kautta. Vuosikymmenten aikana koettu liikenneturvan paraneminen on saavutettu loppujen lopuksi varsin kohtuullisilla sijoituksilla.
Taloudelliset satsaukset vaikuttavat terveyteen monia epäsuoria reittejä pitkin. Esimerkiksi koulutustason nousun on havaittu parantavaan ihmisten terveyttäkin huomattavasti. Korkean elintason vaikutus elinikään lienee sinullekin selvä, joten taloudellisesta kasvusta tinkiminen ei välttämättä ole mikään terveysteko.
Minusta terveyden heikentymistä ennalta ehkäisevissä toimenpiteissä olisi hyvä aina miettiä estetyn kuoleman hintaa tai säästetyn elinvuoden hintaa. Epävarmuustekijöiden takia moiset arviot eivät tietenkään ole huipputarkkoja, mutta perustelujen antaminen kylmillä numeroilla olisi kuitenkin parempi kuin nykyään erityisesti vihreille ominainen mutuhörhöily.
Marko sanoo: "Jos nämä kuolemat ovat estettävissä, niin miksi hyväksyä ne?"
Emmehän me hyväksykään. Kuten jo totesin, monet eri syyt aiheuttavat hiilikaivoksissa ja tuotantoketjuissa onnettomuusriskejä varsinkin köyhissä tai kehittymättömissä maissa.
Jos sinä ja joku muu hävittäisitte hiiltä käyttävän energiteknologian maailmasta, seuraukset olisivat katastrofaaliset. Energian tuotannossa ja käytössä pätee sama sääntö kuin muissakin materiaa hyödyntävissä prosesseissa: Tavoitteena tulisi olla teknologinen ja taloudellinen optimi, ei ideologinen maksimi.
Terveydenhuoltoonhan voidaan käytännössä upottaa loputtomasti rahaa. Ostettava uusi tekniikka ja lääkkeet eivät kesken lopu. Jossain vaiheessa tulee kuvaan aina priorisointi, eikä se useinkaan tapahdu rationaalisin perustein.
Ode kirjoitti joskus pelastushelikopterista. Se ylläpitokustannuksilla saataisi vähemmän "seksikkääseen" toimintaan sijoitettuna säästettyä vähintään kymmenkertainen määrä ihmishenkiä, mutta näissä asioissa ei toimita rationaalisen harkinnan, vaan sankarillisten mielikuvien ohjaamana.
Enkä itsekään tiedä, onko se lopulta huono asia.
Eutanasia on lopullisen ratkaisun toinen nimi.
Tänään viimeksi uutiset kertoivat, miten paljon ihmisiä jo työskentelee hoiva-alalla. Eihän sellaista mikään yhteiskunta kestä. Eihän?
Vanhukset eivät enää ole kuntoutettavissa työvoimaksi. Joutavat mennä. Eikö niin? Myös tämä kuuluu vihreään ideologiaan.
Olet ymmärtänyt vihreiden linjan asiassa aika pieleen, mutta eutanasia ei kuulu energiakeskusteluun, eli pysytään asiassa.
Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Tämä on hyvä myös vihreiden pitää mielessä.
Energiantarvetta joudutaan miettimään myös silloin, kun tehdään päätöksiä elämästä ja kuolemasta. Olenpahan vain ollut panevani merkille, että vihreiden elämän suojelu ei aina ulotu ihmiseen asti. Vallankaan köyhään ihmiseen asti.
Kaikki vaikuttaa kaikkeen voi päteä tiettyyn rajaan saakka, mutta useinmiten se vaikutus on niin pieni, ettei sillä ole merkitystä kokonaiskuviota tarkastellessa. Ei ole yksinkertaisesti mielekästä pohtia eutanasiaa tai vaikkapa mansikanpoimintaa kun puhutaan energiantuotannosta.
Mitä eutanasiaan tulee, niin kuulostaa vähän siltä, että olet ymmärtänyt sen tyystin väärin. Eutanasia ei ole vanhojen hyödyttömien ihmisten poistamista kuvioista, vaan kannanotto sen puolesta, että vaikkapa parantumattomasti sairas, jatkuvasti vaikeita kipuja kokeva ihminen voi itse päättää haluaako hän elää vaiko ei - ja jos vastaus on ei, niin hän saisi apua päätöksensä toteuttamiseksi. Ketään ei pitäisi pitää väkisin hengissä elämän pyhyyden nimissä. Mutta kaikissa tapauksissa ihmisellä tulee olla itsellään viimeinen sana asiaan.
Sinäpä ketterästi sivuutit tärkeimmän: köyhät ihmiset. Heidän elintasonsa kohottaminen ei ole verrattavissa mansikanpoimintaan muutoin kuin, että siinä köyhät orjuutetaan kaikkein tehokkaimmin.
Fariseuksilla on ollut tapana aina kuorruttaa oma julmuutensa hyväntekeväisyydellä: Sinun parastasihan minä vain ajattelen.
Lintujen joukkokuolemat:
Säikähdys sekundäärinen syy - hapenoton riittämättömyys saastunessa
hengitysjärjestelmässä primäärinen syy.
WIKI: "Linnun keuhkot laajenevat vain hyvin vähän ja ilmapussien ansiosta
keuhkoissa kulkee hengitysilma vain yhteen suuntaan."
Siis kuten suihkumoottorissa. Kaasujenvaihto tilttaa stressitilanteesa
- seurauksena verenpaineen nousu yli kalvojen kestokyvyn.
Sisäisiä verenvuotoja on myönnetty löytyneen.
Viralliselle "Ilmastotieteelle" liian vaikea pala.
Aika hassua jos minun ainoana pitää tuo oivaltaa ja julkistaa (LOL) !
Kari Arvola (nimimerkkille):
Fossiileilla olisi järkevämpääkin käyttöä kuin raaka polttaminen. Muoviraaka-aineina vaikka. Polttoarvokin vain parnisi näin. Ellei eräs uskonnollinen suuntaus vaatisi muovijätteen läjäämistä suuriin kasoihin lahoavan jätteen seassa.
Kari Arvola (nimimerkki) on oikeassa CO2;n suhteen mutta palokaasujen puhdistus pitäisi olla selviö KAIKESSA polttamisessa. Se on jopa kvartaalitalouden laskelmissa kannattavaa. Typpi- ja fosforiyhdisteiden sekä lämmön talteenotto pesurissa korvaa hyvin investointi- ja käyttökulut. Tästä on kokemusta Tukholman jätteenpolttajilla.
Puhdistimilla varustettu hiilivoimala sopii hyvin huippuvoimaksi esim. tavikuukausien pakkasjaksoilla kun/jos se saa pyöriä lähellä nimellistehollaan yli kuukauden jaksoissa jotka ovat ennakoitavissa. Esimerkkinä Myllypuron voimala.
Tuulimyllyjen varavoimaksi hiili ei sovi. Nopeissa kuormanvaihteluissa palamisprosessia ei voida pitää optimaalisena ja puhdistimet tukketuvat. Kylmästä käynnistyminen vie pahimmillaan viikkoja.
Tuuli/hiili -yhdistelmä on näyttänyt Tanskassa ja Saksassa älyttömyytensä; tuulen ollessa suotuisa ylituotanto myydään ydinsähköstä "luopuville" maille pörssihintaan koska hiilipannuja ei voi sammuttaa joka tuulenpuuskaan.
http://energinet.dk/Flash/Forside/index.html
Jouko sanoo: "Tuuli/hiili -yhdistelmä on näyttänyt Tanskassa ja Saksassa älyttömyytensä; tuulen ollessa suotuisa ylituotanto myydään ydinsähköstä "luopuville" maille pörssihintaan koska hiilipannuja ei voi sammuttaa joka tuulenpuuskaan."
Saksaa ja Tanskaa on vähän vaikea rinnastaa niiden erilaisen talousrakenteen ja energiankäytön vuoksi. Saksa on Euroopan johtava teollisuusmaa, Tanska taas, niin mikä se suurin taloussektori olikaan?
Tuulivoiman tehollinen käyttöaste jää keskimäärin niin pieneksi, että kyseinen energiateknologia on Saksassa ekologistista ylellisyyttä ja silmänlumetta. Tuulivoima on varavoimaa, hiili perusvoimaa ydinvoiman tavoin. Jos jossain vaiheessa kehitetään todellinen energian varastointiteknikka, niin tuulisähköllä voi olla reaalisia ja taloudellisia kasvumahdollisuuksia.
Asia aletaan vähitellen siellä ymmärtää, eikä kummankaan hiililajin käyttö ruskohiilen heikommasta energiasisällöstä huolimatta tule loppumaan.
Käytössä oleva hiilivoimala saadaan ajetuksi suhteellisen nopeasti täyteen vauhtiin (4-6 tuntia).
Luonnollisesti fossiilihiilellä on moninaisia ja tärkeitä käyttömuotoja mm. kemianteollisuudessa. Pointti ei tässä olekaan. Kun puhumme energiapolitiikasta, niin jostain syystä vihreällä väellä globaali ymmärrys loppuu hetkessä.
Hiili on monien köyhien maiden lähes ainoa tehoenergian lähde. Onneksi sitä riittää vielä kauan. Ongelmana on energiankäytön nopea kasvu ja pääomapula. Nykyvauhdilla nk. kehitysmaat ajavat energiankäytössä ohitsemme ehkä jo tulevalla vuosikymmenellä. Silloin ollaan tosipaikan edessä.
Uhkana ei siis ole ilmasto tai energian liikakäyttö, vaan yksinkertaisesti energiapula. Se ei jätä meitä suomalaisiakaan sijaintimme vuoksi koskettamatta, niin EU:ssa kuin olemmekin. Hyvin lähellä maatamme on väestä rikkaita maita, joissa infra on huono, pääomia vähän ja energian puute arkipäivää. Kriisejä on siis pelättävissä.
Lyhyesti: energiapoliittiseen seikkailupolitiikkaan ei ole varaa ja EU:n hiilenvastaisen taistelun etujoukkoon ei suomalaisten pitäisi kiirehtiä.
Justiisa nii . . . 30 asteen pakkasella on todennäköisemppää että hiilivoimala ei läde käyntiin ennekuin ulkolämpötila on ollut viikon plussan puolella. Kaasunpesurit ehkä vasta kesällä - LOL!
Sieltä yhdennentoista (11.) kerroksen kulmahuoneesta on liian pitkä matka kuonatuupperin ohjaamoon.
"Lyhyesti: energiapoliittiseen seikkailupolitiikkaan ei ole varaa ja EU:n hiilenvastaisen taistelun etujoukkoon ei suomalaisten pitäisi kiirehtiä"
Tässä olet oikeassa. Ympäristöjärjestöjen energiapolitiikka on pitkä lista virhearvauksia ja suoraa tietoista valehtelua.
Olen Marko Kivelän kanssa samaa mieltä, että hiilivoimasta olisi päästävä eroon mahdollisimman pitkälle. On monia energian tuotantomuotoja joilla voimme korvata poistetun hiilienergian. Vesivoiman vaikutukset luontoon ovat myös haitallisia, tuulivoima sopii paikallisesti, ei perustuotantoon, suunnitellut 15 000 tullivoimalaa tekee 20m välein 300km eli kyllä ne tuottavat oman haitansa ja useammallakin tavalla. Turve on tällä(kin)hetkellä huonoin vaihtoehto ja öljy ei taida olla paljoa hiiltä parempi. Aurinkovoiman tekniikka kehittyy jatkuvasti ja on nyt jo kustannustehokas jopa Suomessa esim. kesämökeillä. Aurinkoa on mm. Afrikassa Saharan erämaassa ja sen hyödyntämiseen on olemassa jo suunnitelmia, jotka voivat toimia ihan hyvin. Geotermistä energiaa käytetään nykyäänkin lisääntyvässä määrin ja muut tekniikat kuten lämpöpumput valtaavat alaa.
Kehittyvä ydinvoima on ehkä kuitenkin paras ja sopivin energian tuotantotapa korvaamaan hiilen, öljyn ja turpeen, joiden kaikkien käyttöä tulisi ainakin vähentää.
"Kehittyvä ydinvoima on ehkä kuitenkin paras ja sopivin energian tuotantotapa korvaamaan hiilen, öljyn ja turpeen, joiden kaikkien käyttöä tulisi ainakin vähentää."
Sitten jää enää se ongelma että Vihreät äänestävät poikkeuksetta ydinvoimaa vastaan sekä vastustavat sitä kaikin tavoin.
Kannattaa tukea poliitikkoja jotka myös äänestävät järkevien päätösten puolesta.
"Vihreät äänestävät poikkeuksetta ydinvoimaa vastaan . . "
Vihreiden vallankumousaate on niin läpininäkyvää yhteiskunnanvastaista terroria että sen menestys vaaleissa ei ole todennäköistä. Popula ajattellee sentään itsekin. Ilmapiiri alkaa olla selainen että kaikki vihreiden ehdotukset luetaan takaperin kuten taistolaisten ohjeet aikanaan: Parempi tehdä juuri päinvastoin.
Pekkarisen pekkarointi - siltarummut ja risusavotat - ne vaarantavat oikeasti sekä markkinan/talouden/työllisyyden että yhteiskuntarauhan.
Pari kysymystä.
Kun täällä Suomessa päätetään tietääkseni vain näistä omista asioista niin:
a missä ihan tarkkaan ottaen se Helsingin savusumu ja smog on kun en ole sellaista nähnyt
b missä ovat hiilivoimalaitoksen uhrit
Muualla Suomessa tätä ongelmaa ei ole edes leikisti kuten kirjoittajakin varmaan myöntää.
Voisiko näistä toimittaa vaikka kuvan ja jonkun tilaston.
Kun epäilykseni on vahva että tämä on taas yksi Vihreiden maailmalta suomeen tuottama "ongelma" jota ei Suomessa ole olemassakaan.
Lainataampa Tiede-lehteä
"Meitä kaikkia uhkaavat savukaasujen rikki- ja typpiyhdisteet, otsoni, bentso(a)pyreeni ja muut töhkät. Päästöt leviävät tuhansia kilometrejä ja aiheuttavat tai pahentavat syöpiä, sydäntauteja, bronkiittia, astmaa, unihäiriöitä ja verenpainetta.
Tutkijoiden keräämien tietojen mukaan sähkön tuottaminen kivihiilellä aiheuttaa Euroopassa yhtä terawattituntia kohti keskimäärin 225 vakavaa sairaustapausta ja 24,5 kuolemaa."
Linkki on tuossa blogikirjoitukseni lopussa. Teksti löytyy keltasen palkin toisen osuuden loppupuolelta.
Linkin löysin.
Eli kerro missä olet törmännyt rikkiin, otsoniin ja muuhun töhkään Suomessa.
Eurooppa on iso maanosa.
Pitäisikö kivihiilen polttotekniikkaa kehittää eikä luopua halvasta ja hyvästä energiamuodosta.
Kyllä niitä on kaikkialla, toisaalla enemmän kuin tosaalla. Pienhiukkasten yksi piirre on, että ne ovat aisteillemme liian pieniä havaittavaksi, mutta kudosvaurioita esimerkiksi keuhkoihin ne voivat silti aiheuttaa.
Joopa joo - ihminen kuvittelee olevansa niin pirun kyvykäs ja tärkeä - noin pyöristettynä keskimäärin Jumalasta seuraava YLÖSPÄIN ! Vaikka ei näe edes bakteeria. Saati virusta tai nanohiukkasta kuolleessa keuhkorakkulassa.
Kivelä, hiilivoiman aiheuttamat ongelmat ovat vakavia, mutta samansuuntaisia ovat myös ydinvoiman vaikutukset jos (kun) radioaktiivisuus leviää aikaa myöten elinympäristöön.
Ihminen ei ole tiedääkseni tehnyt ikinä yhtään asiaa, joka olisi säilynyt ehjänä esim. vain 10000 vuotta. Siten en usko siihenkään, että ydinjätekapselit olisivat ikuisia kalliossa kivimassojen puristuksessa.
Hiilivoiman vaikutukset ovat oletettavasti lyhytaikaisempia ja lyhyen ajanjakson kuluessa vakavampia kuin radioaktiivisten aineiden vaikutukset. Pitää kuitenkin muistaa, että radioaktiiviset aineet pysyvät vaarallisina vähintään kymmenien tuhansien vuosien ajan.
Säteilevien aineiden aiheuttamat kuolemantapaukset ja muut vaikutukset (syövät, kehityshäiriöt ym.) pitää laskea tämän hyvin pitkän ajanjakson aikana. Ymmärtämättömät ihmiset pitävät ydinvoimaa turvallisena, koska esim. uraanipolttoainetta voi pitää hetken kädessä vaaratta. Pitempiaikainen "näkymätön" altistus on kuitenkin paljon merkittävämpi vaara kuin esim. äkkinäinen säteilysairaus. Jos radioaktiivisia aineita on ympäristössä, niin ne joutuvat väistämättä elimistöön sisälle.
Vaikka säteilyn riskit ovat toki todellisia, puhumme kuitenkin sekä pistemäisistä vaikutusalueista että pelkästään potentiaalisista riskeistä. Siitä mitä tapahtuu jos riittävän moni asia menee pieleen. Hiilipölyn suhteen puhumme koko ajan akuutisti tapahtuvasta ilmiöstä joka kattaa pohjimmiltaan koko pallomme, vaikkakin pitoisuusvaihtelut ovat hurjia. Itse olen sitä mieltä että tapahtumassa oleva onnettomuus on se mihin pitää kiinnittää erityistä huomioita, ei niinkään siihen onnettomuuteen joka voi tapahtua jos riittävän moni asia menee väärin.
Meitä uhkaa nyt ihan oikea sähköpula, aluehinta hipoo satasta:
Sähkön tekemisestä luopuva Ruotsi ostaa tshernosähköä Suomen kautta kaiken mitä irti saa, Tanskasta ja Saksasta hiilisähköä parin Gigan teholla.
Pelkkiin siirtohäviöihn kuluu yhden ydivoimalan tuotto.
Altaiden vesitilanne on heikko kun sade tuli lumena ja hesa ajaa senkin sulamaan mereen.
Asterix ja Obelix pelkäävät että taivas putoaa niskaamme. :)
Olin siinä luulossa että he ovat satuolentoja.
_____________________________
Satusetiä ja tätejä piisaa; Puhutaan hajautetusta ja tosiaankin - haalitaan esim. mallimamma Ruotsille sähköä linjalta Ural - Hohn (Saksa).
Itketään (muka) uraanin loppumista mutta ei olla näkevinään polttamisen välittömiä seurauksia; papusopan keittäminen avotulella kuluttaa "uusiutuvia" (!) liki 100 kertaa enemmän kuin mikrouuni. Sama koskee liikennettä.
Hiilenmusta Vihreä energiapolitiikka on tekaissut uuden myytin "uusiutuvista" - samaa huijausta kuin edellisetkin. Siitä on vihreys kaukana kun poltetaan fosfori laskeutumana merien pohjalle. Typpiyhdisteet aerosoleiksi stratosfääriin varmistamaan sääilmiöt niin äärimmäisiksi että rakkaat tuulimyllyt vain seisovat minareetteina.
::::::::::::::::...
Markkinatalous on niin hirveetä että se pitää korvata MONOPOLILLA - temppu tehdään lupapolitiikalla. Yksinkertaisinkaan näkymä ei järkytä vihreää talousneroa; Kun tuotantoa rajoitetaan, sillä pyritään tietoisesti hinnan nostoon. Onhan tuo sanottu ääneenkin.
Kun hinta on ssatu sietorajalle niin se onkin MARKKINAN vika !!!
;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;,
Areva ja puolalaiset voi olla hiukan myöhässä, ydinvoimala- prototyypin rakentaminen tiedetään hitaammaksi. Vastaavan tuulitehon rakentaminen kestää 3 - 4 kertaa pidempään. Miksei niitä ole tehty jo silloin kun Vanhanen ja vihreät torppasivat luvat ydinvoimalle?
No koska haluttiin "hajautettua" Venäjältä.
- - - - - - - - - - -
"Löytyi paljon laittomuuksia" Ai että mitä? Ja millaisia?
Joitain kirjaamissekaannuksia ja päällekkäisyyksiä. Polakit jotka olivat olleet muuallakin töissä kehuivat että oli/on paras paikka.
Parituhannen tuulimyllyn työmaa tietenkin olisi paratiisi. Huppupalkat eikä ainuttakaan tapaturmaa - ainakaan julkisuudessa.
Sähköpulalla ei itse asiassa ole kovinkaan paljon tekemistä energian tuotantomuotojen kanssa vaan ennenkaikkea Olkiluodon myöhästyminen on se pääsyy. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että toteutuneet tuotantokapasiteetit ovat paljon vähäisempiä kuin ennakoitu tarve.
Riippumatta siitä millä tuotamme energian, on tärkeää että pidämme huolta siitä, että energiantuottokapasiteetti vastaa energian tarvetta. Olkiluodon myöhästyminen on samalla hyvä muistutus suurlaitoksiin keskittyvän strategian vaaroista. Tämä on osasyy miksi itse toivoisin enemmän pienepiä laitoksia ja vähemmän tällaisia jättejä.
"...itse toivoisin enemmän pienepiä laitoksia ja vähemmän tällaisia jättejä."
Nimenomaan. Jos Suomeen tehtäisiin pienempiä energian tuotantolaitoksia, niin ne olisivat hyviä sähkön käyttäjien kannalta, sillä pienemmät tuotantolaitokset voidaan sijoittaa lähemmäs kuluttajia ja ne myöskin estävät tehokkaasti monopolisoitumista (ja hintojen nousua), mikä liittyy väistämättä valtaviin tuotantoyksiköihin.
Eduskunnan tekemien päätösten mukaan tulevaisuudessa Suomen sähköstä peräti 50% tuotetaan uskomattoman pienellä alueella Olkiluodossa ja se alue on yhden yksityisen yhtiön omistuksessa.
Jo nyt TVO katsoo, että se on valtio valtiossa ja voi siten käyttää edullista harmaan talouden työvoimaa OL3:n työmaalla. Tämä näkyi hyvin taannoin kun viranomaiset pyrkivät työmaalle tarkastamaan ulkomaisten firmojen toimintaa; tarkastus estettiin osittain ja sitä viivytettiin tahallisesti. Siitä huolimatta löytyi paljon laittomuuksia. Mikä on tilanne sitten kun TVO:lla on valtakunnan sähköntuotannon monopoli käsissään?
"Kyllä niitä on kaikkialla, toisaalla enemmän kuin toisaalla."
Kyllä näin varmasti.
Tiheästi asutuilla alueilla paljon ja muualla vähemmän.
Onko nämä hiukkaset hiukan kuin tuo ilmaston lämpeneminen?
Että niitä ei oikein Helsingissä näe eikä mittareilla löydy?
Pitäisikö kivihiilen polttotekniikkaa kehittää.
Kun meillä nyt on täällä kylmä ja jollakin edullisella sekä tehokkaalla tavalla pitäisi sitä sähköä ja lämpöä tehdä.
Kyllä ne mittareilla löytää sieltä missä niitä mitataan. Helsingissä välillä näkyy savua, mutta yleensä kyseessä on enemmänkin venäjän palot tai seisovan ilman ja liikenteen aiheuttama tilanne. Voimalaitosten päästöt ovat vain yksi tekijä kokonaiskuviossa.
"Helsingissä venäjän palot tai seisovan ilman ja liikenteen aiheuttama tilanne"
Pitäisikö puuttua sitten Venäjän paloihin? Niitä on aina kerran vuosikymmenessä.
Mutta miksi ihmeessä nimeät tuon kivihiilen ykkösviholliseksesi kun se ei Helsingissä ole ongelma?
Ensinnäkin Venäjän palot ovat ajoittainen ongelma, kivihiilen poltto jatkuva. Toiseksi kivihiilen polttaminen suomessa on meidän päätettävissämme, Venäjän palot eivät ole. Kolmanneksi kivihiilen poltto on päätetty tapa toimia, Venäjän palot enemmän tai vähemmän onnettomuuksia. Neljänneksi se että jokin ei ole näkyvä ongelma ei tarkoita sitä etteikö se olisi todellinen ongelma.
Lisäksi huomauttaisin, että Venäjän paloista näyttää muodostuneen pikemminkin jokakesäinen ilmiö, ei kyse ole kerran vuosikymmenessä tapahtuvasta jutusta.
Hesan ilmanlaatu on parantunut muutamassa vuosikymmenessä paljon. Täällä kuitenkin on myös huonoja hetkiä kuten TVn tiedotteista voi nähdä. Oli aika joloin tuossa Myllypuron voimalan ympäristössä voinut kuivata pyykkiä ulkona. Tai miksei jos pesi heti taas uudestaan.
On kyse elämän LAADUSTA: Korkea piippu, suodattimet ja kaukolämpö ovat olleet tarpeen. Keskustassa tuulettomalla säällä lapset ovat todellisessa vaarassa. Ilma tuossa alle metrin korkeudessa on joskus todella sakeaa. Aivan silminnähden.
Elämänlaatu voi pudota paljonkin eikä populaatio siitä vaarannu. Tyttöjen kuukautiset alkavat entistä aikaisemmin mikä on ehkä evoluution varautumista eliniän lyhenemiseen. Pari lasta 15 ikävuoteen tullessa riittää ylimäärin.
Se mrkitsisi älyllistä taantumista koska kognitiiviset kyvyt eivät ehtisi kehittyä/siirtyä sukupolvelta toiselle. Mikä auttaisi yksilöä näkemään itsensä entistä mahtavampana ympäristön hallitsijana. Pelkkä knowhow ei pitkälle riitä.
Hyvä ja asiallinen kannanotto Kivelältä.Olen jokseenkin samaa mieltä mutta joitakin asioita olen ihmetellyt.
1.Rakennusten lämmöneristyksen osuutta keskustelussa (Tuleeko liikaa haajaannmusta keskusteluun)
2:Rakennusten sähkötaloutta.
Minulla on talon perusta eristetty koko betonin osuudelta.Eli kesäisin perusta kerää lämpöä ja pitää makuuhuoneet viileinä Talvella perusta luovuttaa kesä lämmön eikä alakerran makuuhuoneissa ole kylmää.
Talossa suora sähkölämmitys joka reakoi heti uunien lämpötilan nostoon.
3 Asia.
Talo voitaisiin laittaa omaan itsenäiseen sähköverkkoon,maalämpö ,akusto ja http://www.windside.com/finnish/index.html tuulivoimala jolla ei ole ns.maximi tuulen rajoitusta. Näin toimien ei ole mahdollista kuten nyt Venäjällä on kymmenien kylien sähkökatkos jäätävästä sateesta johtuen.
Mahdollisuus kehittää kylmäkaappeja talvisiisa olosuhteissa pienellä sähköteholla toimien etc.
Pienvoimalat on erinomainen ratkaisu koska niiden vlvonta ja hoito olisi pitkälle automatisoituna helppoa ja ihmisystävällistä.
Suomessa on hirveän vaikea saada eteenpäin ratkaisuja, joiden voidaan kuvitella vähentävän kahden suuren, Nesteen ja Fortumin, tulosta osakkeenomistajilleen.
Olen eri mieltä joistakin kohdan 1 sähkön tuotantotavoista:
- Tuulivoiman ympäristövaikutuksia ei mielestäni ole koskaan selvitetty todenmukaisesti. Kukaan ei tiedä mikä vaikutus tuulivoimalalla on mikroilmastoon, tai paikalliseen floraan ja faunaan. Sen lisäksi se kuluttaa ankarasti maapinta-alaa. Samaan paikkaan mihin EI saa rakentaa punaista saunatupaa saa rakentaa vaikka kuinka monta tuulivoimalaa. Kumpi häiritsee maisemaa enemmän?
- Vesivoima on kyllä "saasteetonta" mutta kaikki varmasti hyväksyvät väitteeni että se tuhoaa jokiluontoa, usein jopa peruuttamattomasti.
- Aalto- tai vuorovesivoiman käytöstä ei ole kokemuksia, joten meillä ei ole mitään tietoa siitä miten se tulee vaikuttamaan merenalaiseen floraan ja faunaan. Riskit ovat valtavat. Ainakin vuorovesivoimalat tulevat tuhoamaan rantojensa herkän tasapainon. Tosin useimpia "eläinten-" ja "luonnonsuojelijoita" kiinnostavatkin vain Disneyn piirretyissä esiintyneet söpöt eläimet, muut saakin tuhota turhina.
Mielestäni Kivelän juttu on muuten hyvä, mutta hänkään ei näe mitään muuta näkökulmaa kuin ihmisen, ja siitäkin vain välittömät vaikutukset.
On selvää, ettei mikään energiantuotantotapa ole täysin vailla haittoja. Mutta joillakin tuotantomuodoilla haitat ovat vain niin paljon laajemmat kuin toisilla.
Halusin sanoa, että me emme edes tiedä tuuli- tai aaltovoimaloiden ympäristövaikutuksia, silti niitä ajetaan voimakkaasti ympäristön nimissä. Entä jos ne osoittautuvatkin vahingollisemmiksi kuin vaikkapa hiilivoimalat ympäristötaseen (ei pelkkien ilmakehäpäästöjen) näkökulmasta?
Mikään asia elämässä ei ole täysin turvallista. Tiedämme kuitenkin niistä suurista ongelmista joita nykymeno aiheuttaa ja parhaan tämänhetkisen tiedon mukaan nämä tarjotut vaihtehdot ovat huomattavasti parempia vaihtoehtoja niin ihmisten kuin luonnonkin kannalta. Mutta on toki totta, että osoittautuu tulevaisuudessa, että olimme joltain osin väärässä. Kuitenkin meidän täytyy tehdä päätöksemme tämän hetken tiedon perusteella, sillä se on ainoa tieto mitä meillä on.
Tuolla argumentilla on aina perusteltu kaikkein typerimmätkin jutut kuten esim. "energiansäästölamppu", biobensa jne.
Jos me nyt tuhoamme luodot ja merenlahdet me emme saa niitä ikinä takaisin. Varsinkin kun meillä olisi käytettävissä käytännössä rajaton energialähde, geoterminen energia, maalämpö jne.
Ainakin Saksassa tuulimyllyalueilla ovat ketut lisääntyneet, kun niille tippuu kuolleita lintuja myllyjen siivistä suoraan suuhun. Kettujen mukana leviää marjoihin tauti, joka tuhoaa ihmisten maksat.
Tuulimyllyjen meteli meressä aiheuttaa sen, että esimerkiksi valaat, jotka ovat kuulleet 900 kilommetrin päähän toisiaan eivät enää voi kommunikoida kuin lähietäisyydellä, koska meressä on niin valtava melu, jonka aiheuttajia ovat tietysti muutkin kuin tuulimyllyt.
Sellaista ihmisen keksintöä ei olekaan, mikä ei vaikuttaisi luontoon.
Meille tietysti uskotellaan kaikenlaista ihan siitä riippuen kenen lehmä kulloinkin ojan pohjalla makaa.
Kummatkin väitteet kuulostavat pikkuisen oudoilta, voistiko kertoa lähteitä mistä nuo tiedot ovat peräisin? Esimerkiksi merten meteli on kyllä tuttu asia, mutta ensimmäisen kerran kuulin väitettävän syylliseksi juuri tuulivoimaa.
Kyllä varmasti kaikki väitteet joista ei löydy tutkimustuloksia puoleen eikä toiseen vaikuttavat oudoilta, ainakin oman aatteen kannalta epäilyttäviltä.
Itse kannatan asioista tehtävää vakavaa tutkimusta eikä pelkkiä tuuleen heittoja puolesta tai vastaan. Tosin, se ei taida olla poliittisesti korrektia joten siihen ei varmasti saa tutkimusvaroja. Viimeistään viherpipertäjät torppaavat ne.
Marko, puheenvuorosi perusteella en pidä sinua ihan viherpipertäjänä. Kykenet selvästi asialliseen keskusteluun huuhailun sijasta. Toivottavasti otat sanavarastoosi termin "ympäristötase". Itse tutustuin siihen erään kukkaviljelijän kautta joka totesi että luomuvilejlyn ympäristötase on huonompi kuin tehomaatalouden johtuen kuljetuksista jotka ovat epätaloudellisempia. Syön silti mieluimmin luomua.
Minä olen vanha ihminen, mutta en kyllä mikään kävelevä tietosanakirja. Muistan vain tuon tiedon jostain saaneeni. Enkä minä suinkaan väittänyt, että merten meluun olisivat syypäitä yksin tuulimyllyt.
Oma arvioni on, että 70-80% kaikista väitteistä joita näissä keskusteluissa esitetään on enemmän tai vähemmän virheellisiä. Ihmiset muistavat väärin, ovat ehkä ymmärtäneet uutisen väärin tai suorastaan vääristelevät faktoja. Puhumattakaan siitä, että media itse tekee samankaltaisia virheitä tämän tästä. Joten tuosta syystä haluan uuden ja vähääkään oudolta kuulostavan väitteen osalta saada tietoja siitä mistä väite oikein on peräisin. Iman näitä tietoja väitteen alkuperästä en oikein voi suhtautua väitteeseen kovin vakavasti.
Olen huomannut ihan saman asian, että täällä kaikenlaista väitetään. Tuo mitä sanoit koskee luonnollisesti myös itseäsi. Kukaan ei ole täydellinen. Ja taas mitä minuun tulee, minulle on ihan sama, mitä sinä uskot tai luulet:))
Näillä Kaijan väitteillä ei ole todellisuuspohjaa.
Merissä suurta melua aiheuttavat sotilastekniikan erittäin suuritehoiset kaikuluotaimet, millä etsitään mm. sukellusveneitä.
Suomi on historiansa pahimissa talousvaikeuksissa eläköitymisen ja julkisen sektorin mammuttitaudin kanssa tulevalla vuosikymmenellä.
Sekä elää keskellä kylmimpiä talvia vuosikymmeniin ja lumisimpia lähes sataan vuoteen.
Ja samaan aikaan Vihreät kikkailevat listoja joissa miettivät että olisi kiva jos nykyiset energiaratkaisut puretaan, junailevat nelinkertaisia veronkorotuksia energianhintoihin. Tämä samaan aikaan kun tavalliset kuolevaiset kamppailevat lähes 10% todellisen inflaation kanssa.
vesivoima, tuuli, aurinko, geoterminen voima sekä aaltovoima; mistään näistä ei ole Helsingin energiaratkaisuksi ja varaa näihin on vielä vähemmän.
Haluat siis rakentaa uuden ydinvoimalan Helsingille ja maakaasuvoimaloita kehyskuntiin.
Hienoa.
Puolueesi kuitenkin vastustaa molempia katkeraan loppuun asti.
Ei meillä ole täällä pohjoisessa varaa leikkiä näillä asioilla.
Sitä sähköä ja lämpöä on oltava ja sellaiseen hintaan että köyhimmälläkin on siihen varaa.
Muuten täällä kuolee pakkaseen.
Luet vähän miten haluat, et kuitenkaan mitä minä olen kirjoittanut.
"Luet vähän miten haluat, et kuitenkaan mitä minä olen kirjoittanut"
Globaalista energiankäytöstä puhut ilmeisesti lämpimiksesi.
Täällä Suomessa kannattaa huolehtia sellaisista asioista joihin voi vaikuttaa.
Helsinkiin ydinvoimaa ja maakaasukaukolämpöä.
- oletko sellaisen kannalla vai et?
vesivoima, tuuli, aurinko, geoterminen voima sekä aaltovoima.
- näihin meillä ei ole varaa ja niillä ei Helsinkiä lämmitetä ja pidetä sähköissä. Kuinka paljon harrasteverorahaa ajattelit näiden pystyttämiseen käyttää?
Nämä ovat tärkeitä kysymyksiä.
Vihreät ovat sisäistäneet markkinatalouden loistavasti. Vastustamaalla ydinsähköä saadaan sähkön hinta nousuun. Myyjille kannattavaksi.
Suosimalla biopolttoa saadaan viljelymaan hinta ylös. Onhan heillä tarjolla tuottoisa vijelykasvi: HAMPPU !
Siitä voi osan polttaa energiaksi ja lehtien viennillä maksaa sähköt, velat, mummojen vaipat ja Pekkarisen siltarummut. Vielä pidellä pikkukivaa itsekin . . .
Enegia- , järjenkäyttötilanne ehkä tänä vuonna vielä kehnompi
Kun tuo suora linkki ei näköjään toimi niin kopsaan tähän:
Fingrid Oyj Pörssitiedote 28.4.2010 klo 11.00 EET Fingrid konsernin osavuosikatsaus 1.1. - 31.3.2010
Nord Poolin spot-markkinoiden keskihinta (systeemihinta) oli 59,78 ?/MWh ja Suomen aluehinta oli 71,57 ?/MWh vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Kylmä sää koetteli alkuvuodesta kaikkia Pohjoismaita, mikä näkyi tukkusähkön hintapiikkeinä ja toi esiin sähkönkulutuksen jouston merkityksen sähkömarkkinoilla. Nord Poolin spot-markkinoiden keskihinnan ja Suomen aluehinnan välinen ero oli selvästi edellisvuotta suurempi. Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä siirtoverkon pullonkaulat rajoittivat sähkökauppaa Suomen ja Ruotsin rajalla 14 % ajasta. Siirtoa jouduttiin rajoittamaan, sillä siirtokapasiteetti ei riittänyt vastaamaan suurta vientikysyntää Ruotsiin.
Teksteistäsi ymmärrän, että et anna mitään arvoa sellaisille hajautetun tuotannon ratkaisuille, joita muun muassa Ruotsissa ja Saksassa menestyksellisesti käytetään.
Elämän suuriin kysymyksiin ei ole vain yksi tai kaksi ratkaisua, vaan ratkaisuja on viisasta käyttää ja kehittää useita.
Tulevaisuudesta ei ole muuta varmaa kuin se, että raakaöljyn hinta nousee ihmiselämänkin mitassa nopeasti ja sen mukana kaikki muukin. KUN raakaoljyn hinta nousee, tulee tilaa sellaisille energiantuotantoratkaisuille, jotka ennen olivat liian kalliita vaan eivät enää.
Kiitos ymmärtämisestä! Menee hiukan överiksi mutta yritys palkittakoon ystävällisellä vastauksella.
Saksan ja Tanskan "menestystä" voisi tosin seurataa ilman minun kyseesalaisia tulkintojani:
http://energinet.dk/Flash/Forside/index.html
Vindmöller = tuulivoima. Nyt 122MW ! Alle 5% nimellistehostaan. Kaikki 17 fossiilivomalaa kuumana.
Laine ja Aurinkovoimaa Suomeen pitäisi tuoda sieltä missä paistaa edes muutaman tunnin per vrk. Lainevoimaa sieltä missä on niitä lainehtivia vuorovesiä.
Tuulivoimalla on etunsa kuten olen monasti huomauttanut. Sillä olisi muutakin käyytöä kuin erään uskonnollispoliittisen järjestön keppihevosena kompastelu.
Siirtokustannus estää moiset haaveilut:
http://porssi.arvopaperi.fi/arvopaperi/site/newsdetail.page?
"Fingridin kantaverkon häviöt nousivat 13.1. ennätyssuuriksi 353 MWh/h:iin. Kyseisellä tunnilla koronahäviöiden osuus kokonaishäviöistä oli arviolta noin 150 MWh/h. Suuret koronahäviöt aiheutuvat kuurasta, jota muodostuu runsaasti johtimien pinnoille. Tammi-maaliskuussa kantaverkon häviösähkövolyymi oli noin 33 prosenttia edellisvuoden vastaavaa ajankohtaa suurempi."
Vastaava lukema tänään on rahassa noin 32 000 euroa tunnissa. Kesällä koronahäviö puolittuu mutta ei katoa kokonaan vaikka sähköä ei edes käytettäisi. Muut hävikkimuodot riippuvat pääosin virrasta = kulutuksesta.
Tuo summa kerrotuna vuoden tunneilla ??? !
Tieto lisää tuskaa - vai onko tämä parempi: "Tieto on valtaa" ?
Joudun kertaamaan ehkä jo aikaisemmin esittämäni kysymyksen: Eikö maan energiapolitiikka tulisi edes yrittää rakentaa rationaalisesti niissä puitteissa, jotka sähkömarkkinat, EU-lainsäädäntö ja oma resurssimme mahdollistavat? Kyse on siis optimoinnista, jossa myös sosiaaliseet näkökohdat tulee ottaa huomioon.
Keskustelussa joillakin tuntuu olevan sellainen käsitys, ettei valittavan teknologian kustannuksilla olisi mitään väliä tai että verovaroin tuettu energiantuotanto olisi jotenkin kestävää.
Kansantalous on siitä erikoinen systeemi, ettei siinä jaettavaa ole kuin sen verran, mitä kyetään luomaan tai lainoittamaan. Lainatie on nähdäkseni Suomenkin osalta hyvin pitkälle kuljettu. Siksi kaikki energiahankkeet tulisi punnita kannattavuuskriteereillä, ennenkuin astutaan yhtään askelta eteenpäin.
Nykyhallituksen hosumisen ja poliittisten jyvitysten seuraukset näkyvät parhaillaan mm. siinä, että suuret hakevoimalat vaihtavat turpeeseen tai kivihiileen, kun tukiaisvirta on EU-kontrollin vuoksi katkennut. Miten näitä investointeja tulisi arvioida?
Eurooppalaiset markkinat tuovat oman mausteensa energiakeittoon. Järjestelmän pitää täällä olla sellainen, että se kykenee tuottamaan pääosan omasta energiantarpeesta sellaisin kustannuksin, ettei ajoittainen sähkön osto vie kokonaistasetta pakkasen puolelle.
Globaalimpi näkökulma merkitsee varautumista yleiseen energiapulaan jo tulevalla vuosikymmenellä. Sen aiheuttaa osittain öljyn hinnan nousu, mutta vielä suuremmalla painolla heikon infran ja puutteellisen voimalaitoskapasiteetin omaavien kehittyvien tai heikosti kehittyvien maiden energiantarpeen kasvu. Näitä maita löytyy itärajan takaa koko joukko, vaikka Eurooppaankin lasketaan. Lisääntyvä kysyntä tarkoittaa teknologian vientimahdollisuuksia, mutta myös yleisen energian hinnan ja saatavuuden ylämäkeä.
Yhteenvetona todettakoon, että vapauden rajat energiapolitiikassa ovat erittäin ahtaat. Minkäänlainen haaskaus ja ylimielisyys, tai pyrkimys eturivin ilmastonsuojeluun ei ole tästä maailmasta.
Tästä keskustelusta puuttuu kokonaan keskeinen lohko eli liikennepolttoaineet. Se on ilmeisesti niin hankala kysymys, ettei maan hallituksellakaan ole siihen oikein mitään ohjelmallista sanottavaa.
Se ON hankala kysymys !
Alkaa haisemaan - olisiko mukana eteläisessä Euroopassa konkurssin partaalla horjuvien jättien tarve tuhota potentiaalinen kilpailija. Alkaen tietenkin pienimmästä - kilteimmästä mallioppilaasta.
Ajettuaan oman kansansa sossuluukuille ja velkakierteeseen täysin epärealistisilla energiapäätöksillä laitetaan käyntiin propakandamylly ydinvoimaa vastaan. Kun oma teollisuus jyrää hiilellä.
Järkivihreä valitsee ydinvoiman sähkön ja lämmön tuottoon. Liikenteeseen turpeesta FT-menetelmällä nestepolttoaineet joita tarvitaan Saksasta tuotujen museoautojen liikuttamiseen kunnes kumipyöräliikenne siirtyy sähköön.
Polttonesteitä voi käyttää lentoliikenteessä senkin jälkeen. FT-prosessi tehostuu huomattavasti VEDYLLÄ, jonka tuottamiseen ydinreaktori on omiaan.
Kannattavuuskriteerit eivät kuitenkaan ole aivan yksiselitteinen asia. Perinteisesti kannattavuuslaskelmissa on otettu lähinnä huomioon vain suoraan taloudellisuuteen liittyvät asiat, mutta ulkoistettu lähes täysin epäsuorat vahingot kuten ympäristön saastuminen ja vaikkapa nuo sairastumiset ja kuolemat tavallisille ihmisille.
En vastusta kannattavuuskriteerien käyttöä jos niistä otetaan täyspainoisesti huomioon myös terveys ja ympäristövaikutukset. Tuolloin voimalavalinnan hyödyllisyys koko yhteiskunnan kannalta korostuu ja lopputulos on yhteiskunnan kannalta parempi.
Toinen mikä kannattavuuskriteerisen suhteen pitää ottaa huomioon on huoltovarmuus, eli energiantuotannon varmuus poikkeustilanteissa. Miten sitä painotetaan on toki poliittinen valinta.
En tiedä mistä perinteestä M.K. puhut. Meillä päätöksiä joudutaan tekemään voimassaolevan lainsäädännön ja EU:n antamien käskyjen puitteissa. Näiden ohella joudutaan ottamaan huomioon taloudellinen kilpailutilanne, sikäli kuin poliitikkoja huvittaa.
Taloudellinen laskenta on tietenkin perusta, mutta sekin on vaikeaa. Esimerkiksi vihreiden myötävaikutuksella kirjoitettu energia- ja ilmastopoliittinen ohjelma sisältää sellaisia laskelmia, jotka ministeriön virkamiesten mukaan ovat selvästi vajavaisia.
Kaiken energiapolitiikan pohjana tulisi olla fysiikan lämpöopista lähtöisin oleva tarkastelu. Se ei kuitenkaan sovi poliittisesti, koska pelistä putoaisivat pois välittömästi heikoimman "hyötysuhteen" antamat tekniikat.
Siksi meillä onkin nyt poliittinen energiastrategia, jossa puu on jyvitetty kepulle, ydinvoima kokoomukselle ja tuulimyllyt vihreille.
Onhan tämä vähän surkea asetelma, jos asiaa tarkastellaan kansakunnan kokonaisedun ja maksajien kannalta.
Kompromissihan tuo ohjelma on, eikä edes kovin hyvä sellainen. Mutta mitä tulee lämpöoppiin niin näyttäisi siltä, että edelleen haluat unohtaa energiantuotannon sivuvaikutukset. Kun teemme energiaa (tai mitä tahansa muuta) on viisainta ottaa kaikki vaikutukset huomioon, ei pelkästään esimerkiksi välitöntä polttotapahtumaa. Itse asiassa kaikenmoinen ympäristö- ja terveysvaikutusten huomioiminen on kohtalaisen uusi asia ja edelleen se halutaan sivuuttaa. Mitä siitä, että joidenkin laskelmien mukaan 170.000 ihmistä kuolee vuosittain maailmassa hiilenpolton aiheuttamiin seurauksiin? Vasta kun nämä kaikki vaikutukset huomioidaan voidaan tehdä aidosti oikeita päätöksiä.
Ne jotka ylikorostavat taloutta haluavat yleensä yksityiset voitot ja sosialisoidut haitat. Se on pidemmän päälle kestämätön tie.
Tämä on hyvä kirjoitus. Hiilenpolton lopettaminen ja polttamiseen perustuvasta energiantuotannosta luopuminen muutenkin olisi hyvin monesta syystä hyvä tavoite.
Erityisen hyvin sanottu, että hiilivoima on jatkuva hiljainen katastrofi, siinä missä ydinenergiassa monen asian täytyisi yhtä aikaa mennä pahasti vikaan ennen kuin mitään merkittävämpää häiriötä sattuu. Hyväksymme hiilivoiman lähinnä siksi, ettemme osaa nähdä sen tupruttavan saasteensa ilmaan ja jätetuhkaan. Tässä joku muistikin, että hiilivoimalat itse asiassa sekä säteilevät ydinvoimaloita enemmän, että tuottavat biosfääriin merkittävästi ydinvoimaloita enemmän säteilyä hiilen epäpuhtauksien mukana. Samalla ne ovat mm. maailman suurimpia elohopean, tuon ikävän ja biokumuloituvan hermomyrkyn, lähteitä. Lähde esim. ORNL Review 1993, http://www.ornl.gov/ornlreview/rev26-34/text/colmain.html
Ettei totuus unohtuisi, tässä Suomen vuoden 2009 (tuorein tilastovuosi) energiankulutus ja muutamia huomioita eri vaihtoehtojen potentiaalista. Lähteenä Tilastokeskus ja tekstissä mainitut lähteet.
Suomessa tarvittiin viime vuonna energiaa 368,4 terawattituntia (TWh). Tässä luvussa ovat mukana liikennepolttoaineet. Yksin kaikkein vaarallisin energianlähde - hiili - oli vastuussa 42,2 TWh:sta (11,5 %). Kasvua vuoteen 2008 oli 7%.
Esimerkiksi VTT (Holttinen/VTT 2007: Tuulivoiman sijoittelu) arvioi Suomen tuulivoimapotentiaaliksi noin 19 TWh, sillä oletuksella, että aivan kaikkia kansallispuistoja ja tuntureita ei raiskata. Tästä noin 15 TWh on kallista, ulkomerelle rakennettavaa tuulivoimaa. Noin 10 % sähkönkulutuksesta voitaisiin nyt vaihtaa tuulivoimaksi ilman tarvetta säätöteholle; yleensä laskelmissa oletetaankin, että pitkällä aikavälillä tuulivoimaa rakennetaan Suomessa noin 8 TWh. Arvio lienee uskottava, sillä tuulivoiman mallimaassa Tanskassa tuotetaan tuulella nyt noin 6-7 TWh vuodessa.
Entä muut vaihtoehdot? Vesivoimalla tuotetaan nyt noin 10-17 TWh vuoden vetisyydestä riippuen. Vuotoksen allas lisäisi noin 0,35 TWh; muuta merkittävää lisäystä ei liene kannattavaa odotella.
Metsäbiomassan teoreettinen maksimipotentiaali Suomessa on noin 170 TWh, kun puun hakkuupotentiaali on noin 70 miljoonaa kuutiometriä á 2 MWh/kuutiometri, ja metsähakkeen korjuupotentiaali on Metlan mukaan noin 32 TWh. (Tarkemmat laskelmat ja lähteet täällä: http://planeetta.wordpress.com/2010/06/24/metsabiomassan-energiapotentia... ) Lukuun ei sisälly häviöitä, esim. metsän ravinneköyhtymistä tai korjuun vaatimia polttoaineita. Lisäksi äskettäinen tutkimus osoitti, että metsähakkeen hiilidioksidipäästöt vastaavat ensimmäisen 20 vuoden ajan kivihiiltä - eli ilmastoa niillä ei pelasteta, lähinnä metsänomistajien kukkaroita. (Lähde: http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=365796&lan=fi )
Peltobiomassasta voisimme saada optimististen olosuhteiden vallitessa noin 60 TWh lämpöenergiaa, jos koko Suomen peltopinta-ala laitettaisiin ruokohelvelle. Lukuun ei sisälly häviöitä, esim. lannoituksen ja traktoreiden polttoaineiden jne. tarvetta. (Lähde: peltopinta-ala Tilastokeskuksen mukaan 2 177 000 hehtaaria; ruokohelven energiasisältö enintään 30 MWh/hehtaari; http://wwwb.mmm.fi/julkaisut/tyoryhmamuistiot/2004/trm2004_11.pdf)
Biokaasua on usein ehdoteltu vaihtoehdoksi maakaasulle, ja siinä onkin itua. Tekninen potentiaali sille lienee noin 14 TWh (Lampinen, A. 2003: Jätteiden liikennekäyttöpotentiaali Suomessa, Kuntatekniikka 1/2003).
Aurinkosähkö ei Suomessa ole kovin järkevää, koska kulutushuiput osuvat pimeään aikaan. TEKESin tilaama tutkimus "Aurinkoenergia Suomen olosuhteissa ja sen potentiaali ilmastonmuutoksen torjunnassa" antaa aurinkosähkölle vuoteen 2050 mennessä maksimiksi noin 4 TWh ja aurinkolämmölle enintään 10 TWh. (esim. http://www.kolumbus.fi/solpros/reports/3rdeport_final.PDF ) En löydä maalämpöpumpuille nyt vastaavia lukuja, mutta arviona 10 TWh maksimi lienee oikeansuuntainen.
Eli jos siis hakkaisimme kaiken kasvavan puun energiaksi, keräisimme kaiken metsähakkeen, rakentaisimme kaiken tuulivoiman ja kaiken vesivoiman, vaihtaisimme koko Suomen pellot biomassan viljelyyn, ja edistäisimme merkittävästi biokaasun, aurinkoenergian ja maalämmön käyttöä, voisimme tuottaa Suomessa energiaa noin 300 TWh. Tämä luku ei suinkaan kerro koko totuutta, sillä aurinkopaneeleita, vesivoimaa ja tuulivoimaa lukuunottamatta tämä energia olisi lämpöenergiaa, mikä ei ole ollenkaan yhtä hyödyllistä kuin sähkö. Jos haluaisimme käyttää sähköä suunnilleen nykyiseen malliin (ilmaston ja ympäristön kannalta sähköenergiassa on monia hyviä puolia), ja jos lämpöenergiaa muutettaisiin sähköksi hyvällä hyötysuhteella (n. 40 %), saisimme tuotettua noin 250 TWh energiaa. Päästöt eivät suinkaan vähenisi nollaan, esimerkiksi siksi, että metsähake saastuttaisi alkuvaiheessa saman verran kuin kivihiili.
Vertailun vuoksi, yksin OL3-reaktori - yksi ydinreaktori suuremmassa voimalaitoksessa - tuottaa vuodessa noin 13 TWh käytännössä hiilidioksidivapaata sähköenergiaa. Kyllä, kaksi kertaa enemmän kuin Tanskan koko vuotuinen tuulivoiman tuotanto.
Ydinvoimaa JA fossiilisia korvaavat vaihtoehdot tarkoittaisivat siis optimistisissakin laskelmissa energiankulutuksen merkittävää leikkaamista samalla kun metsät kaadettaisiin kokonaan polttopuuksi ja ruoankasvatus lopetettaisiin. En puutu nyt enempää tähän kulutuksen vähentämiseen, mutta sanottakoon, että se ei ole millään tavalla yksinkertaista eikä merkittävästä kulutuksen vähentämisestä ole missään toimivaa mallia, sodat ja katastrofit poislukien.
Näistä syistä taidan kuulua tuohon ydinvoimaa tietyllä fanaattisuudella kannattavien joukkoon :). Mitä tulee ydinvoiman ongelmiin, olen niitä käsitellyt jo lyhyesti esim. täällä:
http://yyyy.puheenvuoro.uusisuomi.fi/55253-greenpeacen-vaitteita-ydinvoi...
J.M.Korhosen kirjoituksessa en näe muuta ongelmaa, kuin nimenomaan hiilenkäyttöön liittyvä totaalinen vieraus kansainvälisen energiankäytön ja -tarpeiden tulevaisuudelle.
Onko kyseessä satunnainen näkökulman vääristymä vai tietoinen tarkoitushakuisuus, joka vaivaa sitkeästi lähes koko vihreäksi itsensä ymmärtävää poliittista kenttää?
Kun fossiilihiileen perustuvasta energiataloudesta keskustellaan, on turhaa käyttää subjektia "me", ellei todella tarkoiteta vain suomalaisia. Ja me olemme todella pieni tekijä kansainvälisessä energiatodellisuudessa, myös EU:ssa. Tämä huomautus koskee myös sitä hypoteettista "säteilylisää", jonka ilmakehään aiheutamme.
Muuta maailmaa katsottaessa hiili eri muodoissaan tulee olemaan tärkein energian lähde vielä pitkään, kymmeniä, ellei satoja vuosia. Syy on aika yksinkertainen, kun katsoo karttaa ja kunkin maan energiantarpeen kasvua. Lisäksi hiili tulee toimimaan jatkossakin kemianteollisuuden raaka-aineena. Se tarkoittaa myös nestemäisten polttoaineiden tuotantoa hiilestä.
Kun ns. kehittyvät kansantaloudet eli teollistuvat kehitysmaat energiankäytössä ajavat lähivuosina vanhojen teollisuusmaiden ohi, se samalla merkitsee myös hiilenkäytön väistämätöntä kasvua. En kaiva tähän tilastotietoa tai käppyröitä, mutta ne ovat olemassa.
Eli jos puhe on Suomesta, hiili voitaneen ehkä jollain aikavälillä pyyhkiä pois sähköntuotannosta. Mutta tämä ei toimi enää puhuttaessa koko EU-alueesta, ulkopuolista Itä-Eurooppaa edes mainitsematta. Esimerkiksi Puolassa ja Saksassa hiili on jatkossakin yksi sähköntuotannon peruskiviä. Yhdentyvillä sähkömarkkinoilla me suomalaisetkin tulemme lähivuosikymmeninä käyttämään aika ajoin myös hiilisähköä tuontisähkön muodossa.
Osittain kivi-ja ruskohiilen käyttöä tulee lähivuosina korvaamaan lisääntyvä kaasunporaus, joka uuden tekniikan avulla kokee renesanssin myös osissa Eurooppaa.
"J.M.Korhosen kirjoituksessa en näe muuta ongelmaa, kuin nimenomaan hiilenkäyttöön liittyvä totaalinen vieraus kansainvälisen energiankäytön ja -tarpeiden tulevaisuudelle.
Onko kyseessä satunnainen näkökulman vääristymä vai tietoinen tarkoitushakuisuus, joka vaivaa sitkeästi lähes koko vihreäksi itsensä ymmärtävää poliittista kenttää?"
Heh, itsehän kun en edes koe itseäni vihreäksi :). Koen kyllä itseni ympäristön- ja ihmistensuojelusta kiinnostuneeksi.
Olen erittäin hyvin tietoinen hiilen roolista menneisyydessä, nykyisyydessä ja todennäköisissä tulevaisuuksissa. Henkilökohtaisesti pidän hiilen tappamista hyvänä ja iskevänä ideaalina, vaikka siihen ei täydellisesti koskaan tullakaan pääsemään.
Suomessa hiilivoiman tappamiseen liittyy myös huoli energiaturvallisuudesta. Meillähän ei hiiltä maaperästä löydy. Helposti saatavilla olevan, hyvälaatuisen hiilen varannot eivät suinkaan ole loppumattomat, ja esimerkiksi Kiinassa onkin herätty jo asiaan. Vaikka hiilen kulutus todennäköisesti kasvaakin, en ole lainkaan varma, toteutuvatko esimerkiksi IEA:n ennustukset 40% lisäyksestä.
J.M.K,en kyllä tuota henkilökohtaista vihreyttäsi tarkoittanutkaan. Siitä huolimatta pidän ideologiaksi muodostunutta kiivailua hiiltä vastaan perusteettomana. Se johtaa EU-Euroopan hankalaan tilanteeseen, pahimmillaan eristäytymiseen.
EU-maiden hiilenvähentämisponnisteluilla ei ole laskennallisesti, IPCC:n malleja noudattaen, ilmakehän lämpötilaan käytännössä mitään vaikutusta. Sen sijaan taloudelliseen kehitykseen suoneniskulla on vaikutus ja se on kielteinen.
Ilmastosta tässä yhteydessä ei kannattaisi puhua mitään. Keskilämpötilahan on vain konstruktio, jolla ei alueellisten sääolosuhteiden pitkäaikaisten muutosten kannalta ole mitään merkitystä.
Marko sanot näin: "Itse asiassa kaikenmoinen ympäristö- ja terveysvaikutusten huomioiminen on kohtalaisen uusi asia ja edelleen se halutaan sivuuttaa. Mitä siitä, että joidenkin laskelmien mukaan 170.000 ihmistä kuolee vuosittain maailmassa hiilenpolton aiheuttamiin seurauksiin? Vasta kun nämä kaikki vaikutukset huomioidaan voidaan tehdä aidosti oikeita päätöksiä."
Kun itse olen seurannut aika ajoin aktiivisestikin ympäristöhallinnon ja ympäristöön liittyvän erilaisen kehittämis- ja suojelutyön kehitystä aina ympäristöhallinnon alkutaipaleelta 1970-luvulta lähtien, en mitenkään jaksa ymmärtää enkä hyväksyä tuota väitettäsi. Se ei ole tosi.
Väitteeseen sisältyy vaatimukseksi muunnettu moraalis-eettinen utopia 100-prosenttisesta varmuudesta ja turvallisuudesta. Reaalimaailmassa sellaista ei ole eikä tule. Kaikkea kehittämistyötä tehdään kunkin maan ja valtion konkreettisessa taloudellisessa, poliittisessa ja sosiaalisessa kontekstissa. Ekologia on yksi päätöksenteossa vaikuttava tekijä. Mitä rikkaampi ja kehittyneempi yhteiskunta, sitä enemmän se voi (ja haluaa) kustantaa itselleen ekologisia "ylellisyyksiä".
Ei siis ole niin, että ekologia vihreiden ymmärtämässä muodossa ekologismina voisi toimia yhteiskunnassa ylihistoriallisesti keskeisenä ja ainoana ohjenuorana. Se on ideologiaa sanan perinteisessä mielessä, "väärää tietoisuutta".
Itse asiassa ei sisällä. Ymmärrän hyvin, ettei maailmasta saa riskitöntä. Se mitä ajan takaa, on todellisten haittojen huomiointi ratkaisuissa, ja sen vastustaminen, että nämä haitat sosialisoidaan.
On selvää, että ongelmia on ja haittoja syntyy, mutta ne täytyy ottaa ratkaisuissa kokonaisvaltaisesti huomioon. Energian osalta tätä haittojen kompensointia ei edelleenkään todellisuudessa tapahdu vaikkakin energiaverot ovat olleet askel siihen suuntaan. Esimerkkinä tästä käykööt hiilen ja kaasun verokohtelu, jossa selkeästi vähemmän haittoja aiheuttanut ratkaisu on ollut suuremman verotuksen kohteena.
Kirjoita uusi kommentti
Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja
Kommentoi 279 kommenttia