Järjen käyttö on sallittua Vihreisiin päin kallellaan olevia kommentteja yhteiskuntaamme

Toimia demokratian vahvistamiseksi

Rinteen hallitus on tehnyt kautensa aluksi kaksi pientä mutta kauaskantavaa päätöstä, joista kumpaakin on kritisoitu nähdäkseni sen takia, ettei päätösten laatua ja merkitystä kunnolla ymmärretä. Kummallakin näistä päätöksistä on kuitenkin demokratiaa ja ennen kaikkea puoluedemokratiaa vahvistavia ominaisuuksia. Nämä päätökset ovat valtiosihteerien ja ministereiden avustajien määrän lisääminen sekä puoluetuen korottaminen. Valtion budjetin kannalta näillä ratkaisuilla ei ole suurtakaan merkitystä, mutta päätöksenteon ja ylipäätään poliittisen toiminnan laatuun ja siihen, että demokraattinen päätöksenteko  pääsee pureutumaan entistä paremmin virkamiesvalmisteluun, näillä voi olla suurtakin merkitystä.

Valtiosihteerien ja ministereiden avustajien määrän lisääminen

Demokratiassamme virkamiesvalmistelulla on valtava merkitys. Käytännössä se määrittää ne lähtökohdat, joista poliittinen debatti alkaa kunkin lakiesityksen tai budjettiesityksen suhteen.  Virkamiehet siis valmistelevat esitykset, joka toimii pohjana sille kaikelle poliittiselle väännölle, jota kussakin asiassa käydään. Poliittinen päätöksenteko on pääosin pienempien rakenteellisten muutosten, sanamuotojen ja lisäyksien sekä poistojen tekoa, mutta runko on virkamiesten käsialaa – toki poliittisen toimeksiannon mukaan tehtyä. Tämä luo tilanteen, jossa virkamiehillä on tavattomasti valtaa. Jos demokratiaa halutaan vahvistaa, on yksi keino luoda vastuuministereille poliittisin perustein valittu esikunta, jossa on riittävästi väkeä siihen, että esikunnasta joku voi osallistua jatkuvasti kunkin lakihankkeen valmisteluun (tai tärkeimpien lakihankkeiden), tuoda valmistelijoille ministerin tahtoa ja varmistaa, että ministeri on hyvin selvillä lakihankkeiden yms valmistelun tilanteesta ja siinä olevista avoimista kysymyksistä. Käytännössä tämä nyt tehty uudistus siis lisää demokraattisen päätöksenteon läsnäoloa ja sen vaikutusta käsittelyn varhaisvaiheessa.

Itse pidin pitkään vähän kummallisena sitä toimintatapaa mikä Yhdysvalloissa on, mutta sitä myöten mitä paremmin olen alkanut ymmärtämään poliittista päätöksentekoa, olen alkanut myös arvostamaan sitä entistä enemmän. Tarkoitan tässä nimenomaan sitä, että Yhdysvalloissa suuri joukko keskeisiä virkamiehiä vaihtuu presidentin mukana. Tämä vahvistaa demokratiaa, vaikkakin joissain tapauksissa vaikutus päätöksenteon taustalla olevaan osaamiseen voi olla negatiivistakin. Rinteen uudistus on pieni askel tähän suuntaan ilman, että merkittävää osaamisvajetta pääsee syntymään virkamieskuntaan.

Puoluetuki

Puoluetuen suhteen pidän tärkeänä sitä, että puolueilla on riippumattomasta lähteestä saatua rahoitusta niin paljon, että ulkopuoliset rahoittajat eivät ole niin keskeisiä puolueen rahoituksessa ja tätä kautta niiden vipuvoima päätöksentekoon on heikompi. Samoin pidän tärkeänä sitä, että puolueiden rahoitustilanne jollain tavoin heijastelee niiden kokoa ja suosiota, ei vain sitä kenellä on rikkaimmat tukijat tai suurimmat säätiöt takanaan. Eli on tärkeää, että eri puolueet pääsevät lähtemään edes suurin piirtein samankaltaisista lähtökohdista. Tämä on tärkeää demokratian toimivuuden kannalta.

Puoluetuki on usein myös väärin ymmärretty asia, se ei ole puolue-eliitin shampanjakassa, vaan käytännössä puoluetuella ylläpidetään puolueen organisaatiota viestinnästä kenttäorganisaatioon sekä tuetaan ehdokkaita vaaleissa ja koulutetaan heitä päätöksentekijöiksi. Ja ainakaan pääosin puoluetuen varassa olevilla puolueilla ei puolueorganisaatio ole mitenkään paisunut pikemminkin päinvastoin. Esimerkiksi vihreillä vain pienellä osalla eduskuntavaalipiireistä on esimerkiksi täyspäiväinen työntekijä. Vahvempi puolueorganisaatio tarkoittaa sitä, että paikallisyhdistyksien vapaaehtoisilla ja ehdokkailla ja heidän tukiryhmillään on ammattitaitoista tukea kampanjointiin. Itse vihreiden piiri- ja paikallistasolla toimineena koen resurssipulan varsin todellisena asiana, vaikka olenkin toiminut nimenomaan puolueen parhaiten resursoiduilla alueilla, eli Espoossa ja Uudellamaalla. Tilanne vain korostuu, jos puolueen vapaaehtoisorganisaatio on pieni tai kokematon.

Puoluetukeen itse toki tekisin sen muutoksen, että korvaisin puoluetuen edustajamäärään perustuvan jakotavan suoraan äänimäärään perustuvalla, jossa huomioitaisiin täysmääräisenä myös eduskunnan ulkopuolelle jääneet puolueet. Tämä lisäisi pienten toimijoiden mahdollisuuksia ja näin nostaisi nyt marginaaliin jäävien poliittisten liikkeiden mahdollisuuksia lähemmäs jo asemansa vakiinnuttaneita puolueita.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (71 kommenttia)

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Kaikkien ihmisten mielestä ei ammattipoliitikkojen vallan lisääminen ole mitään demokratiaa.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Jos halutaan edistää demokratiaa muilla keinoin, niin toki sekin on mahdollista. Mutta jotta tämä olisi merkittävää, vaatisi se aika isoja muutoksia järjestelmässämme, ja ennen kun sellaista tapahtuu olisi paikallaan varmistaa, että nykyinen järjestelmämme toimii mahdollisimman hyvin. Käsittelemäni muutokset siis parantavat nykyistä järjestelmää.

Käyttäjän Granu kuva
Arto Granlund

Puoluetuen "isänä" pidetään Rafael Paasiota jonka hallitus -66 päätöksen puoluetuesta teki, tarkoituksena oli ja on saada puolueet riippumattomaksi rahoittajista. Rahoittajina, varsinkin 60-ja vielä 70-luvulla kunnostautuivat eritoten "grynderit" rakennusliikkeet jotka rahoittajien ominaisuudessa vaativat rahoituksen vastineeksi yhä tehokkaampia kaavoja ja näin syntyi lähiöitä joista ei jälkikäteen kovin ylpeitä voida olla, Turussa mm. Lausteen asuinalue. Demokratialla on hintansa ja Suomessa puolueet, joihin kuka tahansa kansalainen voi liittyä, ovat kiinteä osa suomalaista demokratiaa ja tahot jotka vaativat puoluetuen leikkauksia tai poistoa kokonaan haluavat palauttaa Suomen aikaan jossa rahoittajat, pääasiassa talouselämä, äänestäjien sijaan, käyttivät poliittista valtaa Suomessa.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Pohjimmiltaan näin. Onkin ollut nähtävissä, että näitä muutoksia vastustavat ahkerimmin oikeassa laidassa olevat sekä ne populismin yllyttämät jotka eivät oikein tunne politiikan arkipäivää.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

Käytännössä ajatus siis menee siis niin että puolueille maksetaan verovaroista jotta he eivät ottaisi lahjuksia.

Puoluetuki tuskin tekee immuuniksi rahoittajien vaikutukselle edelleenkään. Perusteluna tuo ei oikein toimi koska nyt on vain kaksi rinnakkaista järjestelmää: puoluetuki ja muut rahoittajat.

Eniten minua hämmentää se että puoluetuen korotusta ryhdyttiin suunnittelemaan ja sen puolustelemiseksi tuodaan monenlaisia perusteluita heti vaalien jälkeen. Olisi ollut rehdimpää tuoda tahtotila esiin jo ennen vaaleja.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

En itse tiedä ketkä ovat korotuksen takana, tai kenen ajamana se hyväksyttiin. Mittakaavaltaan tuo on sen verran pieni asia, etten näe moisen nostamista vaaliohjelmatasolle tarpeelliseksi, paljon isompiakin asioita on joidenkin yleisten termien alla. Esimerkkinä käykööt yksittäiset ratahankkeet joista vain muutama on nostettu erityisesti puolueiden poliittisiin ohjelmiin (osin veikkaus, sillä en oikeasti ole jaksanut tämän takia lukea demareiden, keskustan, vasemmistolliton ja RKP:n ohjelmia). Vihreiden ohjelman tunnen kun olen ollut mukana sen viimeistelyssä ja hyväksymisessä. Tässä ohjelmassa yleisellä tasolla pyrittiin välttämään listauksia (vaikkapa ratahankkeiden luettelointia). Ja sieltä en kyllä muista mainintaa puoluetuesta, en mihinkään suuntaan.

Mitä immuniuteen tulee, niin ei se sitä tee, mutta vähentää riippuvuutta muista rahoittajista. Täydellistä systeemiä emme pysty rakentamaan joten ainakin minulle riittää osittaiset parannukset.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen Vastaus kommenttiin #7

Minun käsittääkseni korotuksen takana ovat valtioneuvoston jäsenet, käytännössä siis hallituspuolueet, ml. oma puolueesi. Hassua jos et tuota tiedä.

Summanahan tuo mitätön, periaatteellisena asiana sitä suurempi. Kun nyt luen näitä perusteluita niin vieläkin suurempi, jos väitetään että se tukee demokratiaa ja ehkäisee rahoittajien valtaa. Minusta nuo perustelut ovat falskeja ja päälleleimattu vain selittelemään epäsuosittua esitystä.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä Vastaus kommenttiin #11

Olemme siis eri mieltä asiasta. Sellaista sattuu. Minusta mahdollisimman suuri riippumattomuus rahoittajista on tavoittelemisen arvoinen olotila. Mutta toki ymmärrän jos joku katsoo, että olisi tärkeää että vaikkapa elinkeinoelämän ääntä kuunneltaisiin enemmän.

Käyttäjän Granu kuva
Arto Granlund Vastaus kommenttiin #11

Janne, jos olisit ollut mukana politiikassa jo 60-70-luvuilla et väittäisi peruseluja falskeiksi, tuo rahoittajien valta suomalaisessa politiikassa oli luultua huomattavasti suurempaa. Lukemalla tuosta ajasta kertovia poliittisia muistelmia saa kyllä jonkinlaisen kuvan millaista meno silloin oli, parlamentarismi, kansanvallasta puhumattakaan loistivat poissaolollaan.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen Vastaus kommenttiin #16

Arto, minusta falskia on perustella puoluetuen korotusta +50 vuotta vanhoilla tapahtumilla. Ja kuten sanottu, rahoittajat vaikuttavat edelleen puolueen toimintaan: Demareilla ja vassareilla se on on AY-liike, RKP:llä Konstamfundetin hallinnoimat säätiöt, Kokoomuksella elinkeinoelämä, Kepulla sen lisäksi erilaiset verkostot joista osa perustuu lestadiolaisuuteen yms.

Vihreillä vaikuttaminen tapahtuu ympäristöliikkeiden kautta ei rahoittamalla vaan ideologialla, aika lailla sama kuin kepun lestadiolaisuusliikkeen tuki.

En odota puoluetuen korottamisen vaikuttavan asiaan.

Käyttäjän EeroPyykkl kuva
Eero Pyykkölä

Aikamoinen härdelli syntyi aikoinaan, kun kepua ja kokoomusta tuettiin herrojen Kakkonen, Yli-Saunamäki ja Sukarin johtaman ryhmän toimesta juuri eniten kepulle ja kokoomukselle. Kehittyvien Maakuntien Suomi jakoi rahaa siis eniten kahdelle suurimmalle puolueelle kepulle ja kokoomukselle, jotka jo sinänsä saivat puoluetukea eniten. Mikähän asetelma olisi ollut, jos yhteiskunnallista puoluetukea ei olisi lainkaan ollut?

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen Vastaus kommenttiin #10

#10

Ainakaan puoluetuki ei estänyt tuota kuviota.
Oletko sitä mieltä että sitä ei olisi tapahtunut jos tuki olisi ollut suurempi?

Käyttäjän EeroPyykkl kuva
Eero Pyykkölä Vastaus kommenttiin #14

Tapahtuneen taustalla oli melko vaatimattoman yhteiskunnallisen puoluetuen lisäksi markkinaliberaalien poliittisten voimien voimakas nousu niin kokoomuksessa kuin kepussakin. Pääministeri Vanhanenkin oli saamassa ideparkinsa Vihtiin, ihan kotikonnuilleen. Olen siis sitä mieltä, että puoluetuki oli liian vähäistä, eikä se varsinkaan kohdistunut oikein.

Käyttäjän MarkkuKoivisto kuva
Markku Koivisto

Näistä asuinalueista sen verran, että kaavoitus silloin kuten nytkin on kunnallisen päätöksenteon asia ja rakentajien vaikutus siihen on edelleen melkoinen. Puoluetuki siihen on vaikuttanut suuntaan tai toiseen tuskin lainkaan. Suoranaisesta lahjonnasta on rikossyytteiden ansiosta päästy kohtuullisempaan tilaan.

Käyttäjän jockerantanen kuva
Jocke Rantanen

Tai "suoranainen lahjonta" piilotetaan paremmin.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Vaihtelee kunnasta toiseen. Ongelma korostuu kunnissa joissa yksi puolue on pitkään vallassa.

Kannattaa kuitenkin huomata, ettei puoluetuki juurikaan mene kunnallispoliitikoille tai puolueiden kunnallisjärjestöille, eli sillä ei ole paikalliseen toimintaan paljoakaan merkitystä.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Muistutan vielä, että jo nyt hyvin suuri osa poliittista kentää on puhtaasti vapaaehtoistoiminnan varassa. Monasti tämä on toimintaa johon vapaaehtoiset urhaavat omia rahojaan ja runsaasti omaa aikaansa. Välillä tämä näkyy mm osaamisen puutteena tai niin, että kaikkea ei ennätetä tai jakseta tehdä. Itse kaipaan lisää ammattimaisuutta ja kunnollisen perehtymisen mahdollistamaa osaamista tähän, en vähemmän.

Käyttäjän ArtturiHard kuva
Artturi Hård

Myöskin esim. urheiluseurat toimivat pääasiassa vapaaehtois -voimin ja talkootyöllä, joten heikohko argumentti tuo on poliittisten puolueiden osalta ilmaisen rahan tulon lisäämiseen.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Minä pidän päätöksenteon laatua tärkeämpänä kuin sitä, että siihen liittyvät menot saataisiin minimoitua. Eräänlainen arvovalinta tuokin.

Käyttäjän IlkkaJanhunen kuva
Ilkka Janhunen

Valtiosihteerien ja ministereiden avustajien määrän moninkertaistaminen on Antti Rinteeltä aidosti merkittävä teko työllisyyden lisäämiseksi. Näin saatiin järjestettyä työtä eduskunnasta pudonneille oman puolueen kansanedustajille ja muille kavereille. Ja vielä korkealla palkkatasolla.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Ilkka, oliko kommenttisi mielestäsi asiallinen? Uskotko, että ennakkoluulosi ja ikuinen kielteisyytesi jollain tavoin kuvaa todellisuutta? Päästät itsesi liian helpolla jos osasi keskusteluissa on aina jonkin myrkyllisen kommentin heittäminen ilman minkäänlaista pohdintaa onko siinä mitään perää, puhumattakaan, että olisit edes hetken miettinyt mitä kirjoitin ja mikä oli pointtini.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

Koska olet itse tunnustuksellinen hallituspuolueen edustaja, se ajatus, että haluat puolustella yleisen kritiikin kohteeksi joutuneita hallituksen tekosia, ei ole kovin kaukaa haettu epäilys. Ennakkoluulo on tässä tapauksessa siis hyvä ennakkoarvaus. Tunnuit löytävän hallituksen toimista vain positiivista sanottavaa, etkä lainkaan (?) negaiivista. Eikö tuo kuulosta sinustakin tyypilliseltä hallitusta puolustelevalta asenteelta? Jos kirjoittaisit pari lausetta kipakkaa kritiikkiäkin, voisimme suhtautua asiaan enemmän niin, että tässä ollaan keskustelemassa tasapuolisesti ja asiapohjalta sekä hallituksen hyvistä että huonoista puolista.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä Vastaus kommenttiin #28

En ole vielä jaksanut juurikaan kirjoitella hallituksen tekemisistä, pitkälti sen takia, että vielä eivät ole juurikaan ehtineet tekemään päätöksiä. Odotan mielenkiinnolla mitä tapahtuu. Mutta totta on, etten tule yhtymään näihin kirjoittajiin jotka näkevät kaiken hallituksen tekemän vääräksi, niin kuin muutama kokoomuslainen jotka ovat jo ennättäneet tuon takia vastustamaan omaan poliittiseen ohjelmaan kirjattuja asioita tai hallitustaipaleellaan edistämiään asioita. Hämmentävää on, että tässä vaiheessa perussuomalaisten oppositiopolitiikka tuntuu järkevämmältä kuin kokoomuksen. Mutta se on toisen tarinan väärtti....

Käyttäjän Granu kuva
Arto Granlund

Sipilän hallitus minimoi avustajakunnan ja jopa yhdisti työ-ja oikeusministerin tehtävät ja mitä siitä seurasi, lainvalmistelu oli sutta ja sekundaa ja niillä kustannuksilla jota lakien takaisin vetäminen luokattoman valmistelun seurauksena tuli maksamaan oltaisiin palkattu kymmeniä ja taas kymmeniä alan asiantuintijoita, pelkästään sote-sekoilu maksoi satoja miljoonia veronmaksajien rahoha.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Sipilän hallituksen aikana lainvalmistelun laatu tosiaan kärsi kovasti. En tiedä kuinka paljon tähän vaikutti avustajakunnan minimoiminen (varmasti esimerkiksi Lindströmin työuupumus liittyy tähän) ja kuinka paljon taas Sipilän kärsimättömyydestä. Jos tyytyy puolivalmiisiin lakiehdotuksiin hoppunsa takia, niin toki viilaamista vaativat kohdat ovat pian julkisuudessa.

Avustajien lisäämisen vaihtoehto olisi muuten ollut tietoinen lainsäädännön muokkaamisvauhdin hiljentäminen. Tämäkin olisi voinut olla ihan hyvä ratkaisu. Lainsäädännön ennustettavuus kun on useimmille yhteikunnassamme toimiville hyvä asia.

Käyttäjän mikkokokko kuva
Mikko Kokko

Jos ollaan rehellisiä niin Kataisen ja Stubbin hallituksen lainvalmistelu oli myös surkeaa. Itseasiassa trendi on ollut jo pitkään eikä se ole poliittisista valtiosihteereistä tai ministerin erityisavustajista kiinni.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Tietyiltä osin olen samaa mieltä lainvalmistelun tasosta. Liika kiire näkyy. Avustajat eivät varmastikaan yksin ongelmaa poista, mutta saattavat jossain määrin sitä vähentää.

Käyttäjän jockerantanen kuva
Jocke Rantanen

Onko niin että lainvalmistelu tehdään ministeriöissä?
Ministereiden avustajat eivät suinkaan tee lainvalmistelua.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä Vastaus kommenttiin #23

Virkamiehet tekevät lainvalmistelua, mutta lisähenkilökunnan avulla ministerin "läsnäolo" laajenee syvemmälle lainvalmisteluun. Käytännössä tämä mahdollistaa sekä ministerin äänen paremman kuulumisen lainvalmistelussa että ministerin ja ministeriön paremman yhteistyön. Eli poliittinen ohjaus tehostuu. Ja kyllä ministerien avustajatkin toimivat ministeriössä.

Käyttäjän MarkkuKoivisto kuva
Markku Koivisto Vastaus kommenttiin #24

Parin vuoden sisään tuo lainvalmistelun laatu sitten selviää. Mahdollista on myös, että valmistelu menee niin "tarkaksi", ettei lakiehdotuksia saada eduskuntaan kuin valmiiksi vesitetyssä muodossa.
Se kokit ja soppa-ilmiö.

Käyttäjän MiikkaKristianSatama kuva
Miikka Satama

Sinällään hauska nyanssi oli lukea uutisointia läpi menneiden ehdokkaiden vaalibudjeteista. Kokoomus luontaisesti kärkisijoilla.

Halvimmalla pani... pääsi persut.
Kärkijoukossa toki oli hajaedustajia muualtakin. Joku vihreä ja kokoomuksen Pelkonen. Oliko joku kolmaskin kympin sakissa.

Noh kuitenkin maan vaaleissa modernein eli "someaktiivisin" puolue pääsee halvalla. Toki "erottuva väri" auttaa myös.

Sitten saakin pian lukea puoluetuen korotuksista. Harmaat puolueet tarvitsevat tukea. Vanhojen puolueiden toiminta on paljolti puoluetuen varassa. Ilmeisesti silloin uupuu aatteen voima, kun rahaa tarvitaan.

Ja höpönpöpöt jota jokunen kuten kirjoittaja yllä maalailee tuen ohjaamisesta äänimäärän mukaan on ihan marginaalipuhetta, joka toki kuulostaa kivalta, muttei omaa kaikupohjaa.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Ei aivan. 7 ekaa oli yli 100.000 budjetilla, niistä 6 kokoomuslaista ja yksi kristillinen. Aika paljon ehdokkaita oli ekan vihreän edellä tuonkin jälkeen. Vihreät ja perussuomalaiset sekä ilmeisesti vasemmistoliitto oli suhteellisen samoilla lukemilla. Kokoomuksella selvä ero muihin puolueisiin. Eli oletuksesi meni metsään. Puolueen budjetit taas noudattelivat suhteellisen tarkkaan puoluetukiosuuksia, eli aika tasaisia oli kokoomus, keskusta, perussuomalaiset ja demarit, lähellä oli säätiöiden tukema RKP.

Seitsemästä yli 100k käyttäneistä muistaakseni 5 pääsi sisään, kaksi varasijalle. Kyllä se rahakin vaikuttaa, ei muuten ehdokkaat (kaikista puolueista) käyttäisi useita kymppitonneja vaaleihin.

Mitä äänimäärän mukaiseen jakoon tulee, niin itse kannatan sitä, mutta tuskin menee läpi suuremmissa puolueissa, sillä niissä moinen tarkoittaisi etulyöntiaseman pienenemistä.

Käyttäjän MiksuVes kuva
Mikael Vestama

Väälien äänikuningas Jussi Halla-aho kylläkin käytti vajaa 300€ kampanjaansa. Jaana Pelkonen vielä vähän vähemmän. Muut sitten enemmän. PS puolueista vähiten.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

Hallituksen oman suuren poliittisen koneiston luominen ajaa maata lähinnä sellaisen mallin suuntaan, jossa hallitus tekee kaiken työn suljetuissa piireissä, ja äänestyttää tekemänsä työn läpi eduskunnassa pienehköllä enemmistöllään, antamatta eduskunnalle tilaisuutta keskustella hankkeiden suunnasta. Voi olla että virkamiesvalmistelunkin hyvät piirteet ohitetaan, jos suuri suljettu poliittinen koneisto tekee valtaosan työstä ja vastaa pienimmistäkin yksityiskohdista, virkamieskoneiston ohittaen. Se että valmistelijajoukko koostuu entisistä poliitikoista, eikä vaaleissa valtaan äänestetyistä poliitikoista tai virkavastuullisista virkamiehistä, ei ole välttämättä mikään hyvä asia.

Yksi esitetty näkökulma on ollut se, että kyse on eduskunnasta pudonneiden poliitikkojen suojatyöpaikoista. Toinen näkökulma se, että jokainen hallintokoneistä lihottaa kyllä itseään loputtomiin, jos asiaan ei puututa. Näkökulmia on tietenkin useita, sekä positiivisia että negatiivisia.

Korostaisin ehkä mieluummin lakiuudistusten parlamentaarista valmistelua. Sen puuttuminen on selvästi aiheuttanut ongelmia viimeisimmissä hallituksissa. Myös asiantuntijoiden kuuleminen eduskunnan valiokuntien kautta on yksi hyvä tapa, jos lisäasiantuntemusta tarvitaan. Hallituksen suunnitelmat siirtää lakien valmistelu osin demokraattisen koneiston ja virkamieskoneiston ulkopuolelle, ei ole yhtä hyvä juttu. Jos halutaan käyttää poliittista valtaa, pitäisi luottaa ensisijassa juuri valittuihin 200 kansanedustajaan (joista osa on tietenkin hallituksesa ja osa hallituspuolueissa), ei ydinjoukon nimeämiin ulkopuolisiin toimijoihin.

Käyttäjän jockerantanen kuva
Jocke Rantanen

Tuohon hallintokoneiston lihottamiseen....
Jos oikein muistan niin Chryslerin johtaja Iacocca? on aikoinaan lausunut että jokainen organisaatio alkaa kasvamaan itsestään kun se on saavuttanut tietyn koon. Organisaatio siis luo itse tarvetta omaan laajentumiseensa, ei suinkaan organisaation todellinen työmäärä.
Suomi-niminen organisaatio on jo kauan sitten ohittanut tuon pisteen. Tarvitaan lisää ja lisää virkamiehiä joitka eivät tee muuta kuin keskustelevat keskenään. Kenelläkään ei kuitenkaan ole mitään toimivaltaa missään asiosisa.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

Valitettavasti keskusjohdon itsensä lihottaminen on ongelma sekä yhteiskunnan hallintakoneistissa että yksityisissä yrityksissä. Molemmissa tapauksissa liika on liikaa, ja jossain vaiheessa toiminta halvaantuu, kun koneisto alkaa pyörittää asioita sisällään, ja alkaa lopulta uskoa kokoonsa ja oikeassaoloonsa niin paljon, että ulkomaailman asettamat reunaehdot ja todellisuuskin unohtuu.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä Vastaus kommenttiin #32

Myös liian vähän on liian vähän. Todellisuudessa lainsäädäntötyö ja budjetin laajuus on jatkuvasti kasvanut, mutta siihen liittyvät resurssit eivät. Itse pitäisin hyvänä jos lainsäädännössä vähän hillittäisiin tahtia, mutta ei taida toteutua, joten ainoa tapa saada lisää laatua tuohon työhön on lisäresurssit.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu Vastaus kommenttiin #36

> Todellisuudessa lainsäädäntötyö ja budjetin laajuus on jatkuvasti kasvanut

Toisaalta suuri osa uudesta lainsäädännöstä tulee nykyään EU:sta. joten entisten resurssien luulisi riittävän kotirintamalla. Hallitus voisi jättää soten tekemättä, tai tehdä vain pieniä korjauksia nykyjärjestelmään, niin jäisi aikaa laiskotteluunkin, sekä kansanedustajaministereille että uusille palkatuille.

Uusien lakien tekeminen ei muuten ole mikään itsetarkoitus. Viisas hallitus voisi selvitä parilla vanhojen viilauksella per hallituskausi.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Parlamentaarinen valmistelu on hyvä kun halutaan sitouttaa eduskuntaa johonkin isompaan muutokseen. Esimerkiksi käy SOTE-uudistus joka mokattiin Sipilän hallituksen aikana. Parlamentaarinen valmistelu kuitenkin pitää sisällään ministeriössä tehdyn rungon jota sitten käydään muokkaamaan ja käsittelemään. Tuohon luonnoksen tekemiseen olisi hyvä saada enemmän poliittista valvontaa tai ohjausta, miten vain. Vahvasti polarisoituneessa tilanteessa parlamentaarinen valmistelu on myös aika haavoittuva ja siitä helposti seuraa päätöksenteon osittaista halvaantumista.

Mitä hallinnon paisumiseen tulee, niin suoraan sanottuna pidän paljon parempana, että yhteiskunnallisessa päätöksenteossa on riittävät resurssit kuin sitä, että esimerkiksi lakialoitteiden vaikutukset jäävät tekemättä kun tekijöitä ei ole riittämiin kuten kävi viime hallituksen aikana. Päätöksenteon laatu on erittäin huono paikka säästää.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

Tämäkin hallitus yrittänee survoa sotea läpi hallituspuolueiden jo sovittujen linjausten mukaisesti, parlamenttia kuulematta ja yhteisymmärrystä hakematta. Ehkä seuraavakin hallitus muokkaa taas sotea omaan tyyliinsä, opposition tahdon vastaisesti.

> Mitä hallinnon paisumiseen tulee, niin suoraan sanottuna pidän paljon parempana, että yhteiskunnallisessa päätöksenteossa on riittävät resurssit

Oletan että kaikki Suomen aiemmat hallitukset ovat tulleet toimeen pienemmin resurssein.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Puoluetuki on periaatteellisesti moraalitonta. Poliitikon ura riippuu pitkälti puolueen suosiollisuudesta häntä kohtaan. Sitten kansanedustajan pitäisi objektiivisesti harkita puoluetuen määrää, kun puolue pyytää lisää? Rakenteellista korruptiota pahimmillaan.

Koska emme varmaan pääse helpolla irti puoluetuesta ehdotan, että puoluetukea vastaanottavalla puolueella ei olisi oikeutta vastaanottaa lahjoituksia. Joko tuella tai lahjoituksilla, mutta molempia ei saa.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

logiikassasi on pari ongelmaa. Ensinnäkään ainakaan vihreillä puoluetukea ei oikeastaan käytetä ehdokkaiden kampanjointiin ja toiseksi ainakin vihreillä se on vähän toisin päin, eli puolueen menestys riippuu pitkälti siitä saammeko mahdollisimman laajasti ne potentiaalisimmat ehdokkaat liikkeelle. Eli puolue on enemmänkin anojan asemassa, ei niinkään sanelijan asemassa.

Mitä puoluetuen moraalittomuuteen tulee, niin paljon moraalittomampana pidän sitä, että ehdokas on muutaman yrityksen taskussa saatuaan näiltä mittavia lahjoituksia, silloin edustaja pahimmillaan edustaa muutamaa yksilöä niiden tuhansien sijaan jotka häntä äänestivät. Mutta ei, en pidä puoluetukea moraalittomana.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

Mutta jos puoluetuki menee muualle kuin kampanjointiin, silloinhan puoluetuen korottaminen ei millään muotoa vaikuta siihen onko ehdokas "jonkun taskussa" vai ei. Perustelusi "mahdollisimman suuri riippumattomuus rahoittajista on tavoittelemisen arvoinen olotila" menetti juuri merkityksensä.

Sinulla tuntuu olevan tärkeää osoitella sormella muiden puolueiden ehdokkaiden kalliita kampanjoita. En nyt muista, arvostelitko asiaa silloin kun oman puolueesi Antero Vartia oli kärkisijoilla?

Käyttäjän jockerantanen kuva
Jocke Rantanen Vastaus kommenttiin #41

Todellisuus on jotain muuta kuin mitä Kivelä esittää.
Todellisuus on sitä että mitä enemmän on rahaa käytettävissä, sitä enemmän sitä myös käytetään.
Puoluetuen määrän nosto ei millään muotoa lisää halukkaiden tahojen "lahjoituksia" eikä yritystä vaikuttaa päätöksentekoon. Se vain lisää kampanjoihin käytettävän rahan määrää.
Me lähestymme vähitellen USA:n mallia jossa ehdokkaat käyttävät miljoonia kampanjointiinsa, omia ja toisten rahoja.
Puoluetuen määrän noston voisi väittää vähentävän demokratiaa ja lisäävän rahan valtaa.

Käyttäjän MiksuVes kuva
Mikael Vestama Vastaus kommenttiin #43

Juuri näin. Rahan valtaa sillä nostetaan. Erikoista että punavihreä sosialistihallituksemme on niin kiimoissaan juurikin sitä tekemässä. Toki Keskustan hymyillessä maireasti taustalla, sillä heidän tavoitteenaan on juurikin rahan vallan nosto. Oppositiossa myös Kokoomuksella näin, joten Kokoomuskin hyräilee tyytyväisenä.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä Vastaus kommenttiin #45

Kokoomuksen etu tuskin on se, että sen rahoitusetumatka kapenee.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu Vastaus kommenttiin #48

Kokoomuksen ja muiden jo hyvien rahavirtojen ääressä istuvien (muitakin tällaisia puolueita on) etu voi olla se, että keskustellaan puoluetukien ja työntekijämäärän lisäämisestä, sillä näin keskustelu kohdistuu muihin seikkoihin kuin heidän suuriin ylimääräisiin tulonlähteiisiinsä. Kaikkien puoluetoimistojen ja keskusjohtojen etu on kasvattaa kaikkia puolueen suuntaan tulevia rahavirtoja, ml. puoluetuet ja uusien apureiden palkkaaminen. Ei mitään uutta auringon alla.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #51

Eikö juuri puoluetuki ole "ylimääräinen tulonlähde"? Vaikkapa perussuomalaiset ovat hyvä esimerkki siitä, miten puoluetukea ei olekaan käytetty toimintaan, vaan varoja on rahastoitu merkittäviä määriä säätiöön.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu Vastaus kommenttiin #54

Puoluetuenkin voi kyllä nykymaailmassa laskea "ylimääräiseksi tulonlähteeksi". Se oli ehkä aikanaan tärkeäkin, kun kansa ja sen edustajat olivat nykyistä selvästi köyhempiä, ja puolueille piti tarjota perusedellytykset toimintaan (kynät, kumit ja paperit). Nyt pitäisi ehkä arvioida uudelleen, mihin noita rahoja tarvitaan. Jos eduskunta kustantaa edustajille tieokoneet ja työhuoneet ja avustajat muutenkin, ehkä puoluetuesta voisi jo luopua. Puolueen tiedottamiseenkin netti ja eduskunnan palvelimet voisivat olla riittävä ratkaisu.

Puolueet ovat periaatteessa rekisteröityjä yhdistyksiä, jotka on vain merkitty puoluerekisteriin. Tästä näkökulmasta katsoen voisi olla perusteltua edellyttää niiltä toimintaa, jossa pääomia ei kerätä, vaan jossa toiminta rahoitetaan normaaliin ry-tapaan vuoden aikana kerätyillä tuloilla.

Taustalla toimivia puolueita tukevia organisaatioita ei varmaankaan voi täysin kieltää. Mutta jos halutaan olle tiukkoja, ehkä puolueille annettavia lahjoituksia voisi rajoittaa samaan tapaan kuin Marko Kivelän ehdottama vaalikampanjoiden rahoituskatto rajoittaisi näitä ulkoisia rahavirtoja. Ehkä nuo rahat olisi parempi käyttää muuhun avustustyöhön.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #48

Miksi kokoomuksen lahjoittajat tulisivat puoluetuen nostosta kitsaammiksi tai muiden anteliaammiksi? En heti usko etumatkan pienentyvän senttiäkään.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä Vastaus kommenttiin #53

kokeillaan yksinkertaisella esimerkillä:
Jos taho A saa vaikkapa 100 yksikköä julkista rahaa ja 100 lahjoittajien rahaa ja taho B 100 julkista rahaa ja 500 yksikköä lahjoittajien rahaa. Eli A:lla on käytössä 200 yksikköä rahaa ja Bllä 600 yksikköä. Jos nostetaan julkisen rahan määrää vaikkapa niin että sitä saadaan 200 yksikköä. Silloin tilanne olisi että A saisi 200+100=300 ja B 200+500=700

Alun perin B:llä olisi siis kolminkertainen määrä rahaa käytössä, muutoksen jälkeen 2,3 kertainen määrä. Vaikka etumatka rahayksiköissä säilyisi, merkitsisi muutos sitä, että A:n mahdollisuus kilpailla B:n kanssa paranisi merkittävästi.

Eli kyllä puoluetuen korotus vaikuttaa puolueiden välisiin voimasuhteisiin resurssien kannalta.

Käyttäjän jockerantanen kuva
Jocke Rantanen Vastaus kommenttiin #55

Miksi viiden kansanedustajan pikkupuolueen pitäisi saada yhtä paljon kuin 40:n?
"Puoluetuki" pitäisi kokonaan lakkautta. Jos sitä kuitenkin jaetaan. ainoa, mielestäni järkevä jakoperiaate on tehdyn työn mukaan, (no, ei saa nauraa) eli kansanedustajien lukumäärän mukaan.
Puolueet joilla ei ole kansanedustajia on ensin ansaittava paikkansa.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #58

Juuri se on yksi nykymuotoisen puoluetuen huonoimpia piirteitä, että eduskuntaryhmät rohmuavat puolueilleen valtion varoja. Tämä sementoi asetelmat niin, että haastajat eivät vain pärjää. Eduskunnassahan ei ole puolueita, vaan eduskuntaryhmiä. Nämä ovat kaksi eri asiaa.

Käyttäjän jockerantanen kuva
Jocke Rantanen Vastaus kommenttiin #66

Itse asiassa, eduskunnassa ei ole edes eduskuntaryhmiä vaan eduskunnassa on ainoastaan kansanedustajia.
Jokainen kansanedustaja on kai lain mukaan itsenäinen edustaja?

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä Vastaus kommenttiin #67

Ei aivan. Puolueet saavat puoluetukea kansanedustajamäärän mukaan. Lex Soinin takia puolueesta eronneet kansanedustajat ja heidän mahdollinen uusi ryhmänsä (esim Siniset) eivät saaneet mitään.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #67

Olisiko eduskunta sitten säätänyt eduskunnan työjärjestyksen pikkujouluiltana, kun siinä höpistään eduskuntaryhmistä?

Käyttäjän jockerantanen kuva
Jocke Rantanen Vastaus kommenttiin #66

Itse asiassa, eduskunnassa ei ole edes eduskuntaryhmiä vaan eduskunnassa on ainoastaan kansanedustajia.
Jokainen kansanedustaja on kai lain mukaan itsenäinen edustaja?

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #55

Aah, olisihan se pitänyt arvata, että puhuit ”suhteellisesta köyhyydestä”. Sitä odotellessa, että Tour de Francessa selostaja kertoo keltapaidalla olevan 3%:n etumatka...

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä Vastaus kommenttiin #43

Itse kannatan kampanjakattoa.

Mitä halukkaiden tahojen lahjoituksiin tulee, niin puoluetuki tekee puolueorganisaatiota vähemmän riippuvaiseksi niistä. Samalla se tasoittaa eri puolueiden mahdollisuuksia toimia, sillä vanha rahoitus ja lahjoitukset painottuvat vahvasti muutamaan puolueeseen.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu Vastaus kommenttiin #47

Valtio voisi tarjota tilaa virallisilla vaalisivustoilla kaikille ehdokkaille tasan saman verran sivutilaa ja videoaikaa. Tämä asettaisi kaikki ehdokkaat samaan asemaan, ja menetelmä olisi suhteellisen halpakin. Ehkä tuollaisesta sivustosta tulisi ensisijainen mainosuspaikka. Osin tätä tarvetta edustavatkin jo vapaiden markkinoiden meille tarjoamat vaalikoneet. Kaikki nämä yhdessä mahdollistavat tiukan kampanjakaton asettamisen, ilman merkittäviä vaurioita demokratian toimivuudelle.

Kansanedustajille on aikanaan järjestetty avustajat, ja puoluetuet ovat olleet käytössä pitkään. Ehkä tähän kysymykseen pitäisi asennoitua niin, että politiikan asiakysymyksiin perehtyminen ja omien aivosolujen käyttäminen ei ole kallista hommaa, joten nykyiset rasurssit voivat hyvin olla riittäviä. Paperisten puoluelehtien julkaisemisen ja puoluetta lähellä olevien järjestöjen sijaan rahat voisi ohjata nylyistä taloudellisemmin aatteelliseen työhön netin puolella. Tarvittavan asiantuntijatyön voisi maksaa eduskunta kerran, eikä jokainen puolue erikseen. Olen sitä mieltä, että kansanedustajille pitää maksaa melko hyvää palkkaa (taloudellisen riippumattomuuden ja työrauhan takaamiseksi), mutta oheiskuluihin he eivät kovin paljon rahaa tarvitse (kokouksiin, kotikuntaan ja kotivaalipiiriin matkustamisen lisäksi).

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä Vastaus kommenttiin #50

Kaipaisin itsekin huomattavasti rauhallisempaa kampanjointia, etenkin tuon mainonnan suhteen, eli mielelläni ostaisin tuon virallisten vaalisivujen ehdotuksen - toki sen toiminta vaatisi sitä, että muuta mainontaa joko rajusti rajoitettaisiin tai se kiellettäisiin kokonaan, sillä toimiakseen mainonta pyrkii aina menemään sinne missä ihmiset ovat, ei niin että oletetaan että kun tieto on saatavilla sivulta X niin ihmiset aidosti menisivät sinne.

Käyttäjän jockerantanen kuva
Jocke Rantanen Vastaus kommenttiin #50

Kuinka sitten tehdään henkilökohtaisen kampanjoinnin kanssa?
Matkustelu vaalipiirin alueella vaatii sekä aikaa että rahaa. Täytyy olla pois leipätyöstä. Voiko jakaa vaalimainoksia ym.
Voiko järjestää vaalitilaisuuksia joissa kenties on joku "tähti" vielä vetämässä kansaa?
Henkilkohtainen vaalityö on myös hyvin tehokasta. Siinä pääsee kontaktiin ihmisten kanssa ja voi keskustella ja esittää mielipiteitään.

Tuo "valtiollinen" on sitä sosialismia puhtaimmillaan. Kaikesta vastaa ja kontrolloi valtio.

Järkevä keino on mielestäni sellainen että ehdokas on aktiivi koko vaalikauden tai jos ei ole vielä valittuna niin pitkän aikaa ennen vaaleja ja saa medialta näkyvyyttä vähän sen mukaan paljonko tekee. No, tämä media tietenkin kaatuu siihen että mediaa määrää sen omistajat eli raha.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu Vastaus kommenttiin #57

Henkilökohtaisia tapaamisia änestäjien kanssa voi pitää tärkeänä asiana. Siksi matkustamisen kuluja voi kohdella eri tavalla kuin vaikkapa TV-mainonnan kuluja. Myös vapaaehtoistyö (vaalimainosten jakajat) voi olla eri asemassa kuin rahan käyttö mainontaan. Olen siis taipuvainen ajattelemaan niin, että ehdokkaiden ja kannattajien jalkatyö on aika ok. Sen salliminen kohtelee myös kaikkia puolueita aika samalla tavalla. Ehdokkaiden matkustuskulujakin voisi periaatteessa hieman kattaa yhteiskunnan varoin, ja tukea mahdollisuutta ottaa muutama päivä vapaata töistä, jos on tarpeen (tosin rahaa bensaan taitaa kyllä kaikilla ehdokkailla riittää). Kampanjointiajan voisi kyllä rajoittaa pariin viikkoon. Siinä ajassa edustaja ehtinee kiertää kaikki alueensa kunnat läpi.

Käyttäjän jockerantanen kuva
Jocke Rantanen Vastaus kommenttiin #61

Entä sitten jaettavien mainosten kustannukset?
Miksi "kampanjointi" - aikaa pitäisi rajoittaa?
Kuinka teet rajoituksen?
Kuinka selvität mitkä matkakukut kuuluvat kampanjaan?

Byrokratiaa, byrokratiaa.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu Vastaus kommenttiin #64

> Entä sitten jaettavien mainosten kustannukset?

Pieniä kustannuksia verrattuna vaikkapa TV- ja lehtimainontaan. Jos halutaan rajoittaa, niin ehkä voisi rajoittaa mustavalkoisiin A4-mainoksiin. Mutta ehkä ei ole tarpeen.

> Miksi "kampanjointi" - aikaa pitäisi rajoittaa?

Jos halutaan tasoittaa työttömien ja ammattipoliitikkojen etua työssä käyviin verrattuna. Ei välttämättä tarpeen, mutta mahdollista.

> Kuinka teet rajoituksen?

Tässä tapauksessa moraalinen ohje voisi riittää. Liian aikaista kampanjointia moitittaisiin julkisesti.

> Kuinka selvität mitkä matkakukut kuuluvat kampanjaan?

Matkakulujakaan ei ole nykyisessä taloustilanteessa ehkä tarpeen korvata. Jos korvataan, helpointa olisi ehkä kuitata auton tankkaukset kampanjaviikkojen aikana (ja myös julkisen liikenteen liput). Se että joku kävisi mökilläkin noilla tankillisilla, ei olisi merkittävä ongelma.

> Byrokratiaa, byrokratiaa.

Osasta noista tulisi pientä byrokratiaa, mutta osasta ei. Tuo ei ole ongelma, sillä perusjuttu eli katot kampanjoinnin rahoitukselle ja muulle puolueen rahoitukselle oli kai se pääpotti, ja nämä muut vain pieniä sivuvirtoja, joita voi vapaasti joko rajoittaa tai jättää rajoittamatta (riippuen siitä onko rajoittamisesta ja byrokratiasta enemmän hyötyä vai haittaa).

Kampanjoiden rahoitus on jo tehty avoimeksi, joten rajoittaminen ja seuranta onnistuu aika hyvin. Myös muut puolueiden tilit voisi tehdä julkisiksi, niin senkin puolen kontrollointi onnistuisi paremmin. Tämäkin tarkoittaa tiettyä byrokratiiaa, mutta ei kai kovinkaan paljoa nykyistä enempää.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä Vastaus kommenttiin #41

Tässä unohdat tyystin puolueorganisaation merkityksen. Pohjimmiltaan puoluetuki menee puolueorganisaation pyörittämiseen (palkatut työntekijät, mahdollinen puoluelehti, puolueiden ajatuspajat, tilavuokrat, erilaisten kyselyiden teko, puolueen yleiset kampanjailmeet yms). Puolueorganisaatio luo tukirangan jonka varassa puolueen vapaaehtoisorganisaatio voi toimia tehokkaammin. Se on aikalailla välttämätön vähääkään isommille puolueille. Tämän organisaation rahoittaminen muista lähteistä loisi sidonnaisuuksia ja vähentäisi puolueen riippumattomuutta.

Mitä ehdokkaiden kampanjoihin tulee, niin en minä niitä arvostele, mutta toteutunut osoittaa useamman asian. 1. puolueiden ja niiden ehdokkaiden rahoitustilanteessa on merkittäviä eroja. 2. Suuren vaalikassan ja läpimenon välillä on korrelaatio. 3. Osa ehdokkaista saa varsin suuria summia yksittäisiltä rahoittajilta - onko tämä raha pyyteettömästi lahjoitettua jää hämärän peittoon.

On totta, ettei puoluetuella voida paljoa vaikuttaa ehdokastason sidonnaisuuksiin, mutta sillä voidaan vaikuttaa puolueen sidonnaisuuksiin. Ja hyvin toimiva puolue (riittävästi resurssoitu ja oikeasti itsenäinen) voi monilla pienillä toimilla vaikuttaa ehdokkaiden toimintaan. Mm ehdokasvalinassa on monia vaikuttamisen paikkoja.

Käyttäjän jockerantanen kuva
Jocke Rantanen Vastaus kommenttiin #46

Mielestäni menet kovaa kyytiä juuri sosialismin suuntaan. Suuntaan jossa kansa on puolueita varten, tai sosialimissa yhtä ja ainoata puoluetta. Kansa on olemassa vain siksi että se nostaa puolueen, tai oikeammin sen johtohenkilöt valtaan.
Kansa laitetaan verovaroilla maksamaan puolueen / -eiden kulut. Kulut jotka muodostuvat siitä että puolue pitää itsensä vallassa.
Demokratiaan kuuluu olennaisena se että valta on ja tulee kansalta ja kansalaisten valintojen mukaan valtiota hallitaan.
Ei suinkaan niin että valtaan pyritään mainostoimistojen rakentelemilla "brändäyksillä" puolueesta ja ehdokkaista.
Näillähän ei ole mitään tekemistä puolueen tai ehdokkaan todellisten mielipiteiden tai aikeiden kanssa.
Tämä on nähty joka vaalien jälkeen.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä Vastaus kommenttiin #49

Tuo ei sosialismia ole nähnytkään. Puoluetuki itse asiassa tukee monipuoluejärjestelmää (kuten voi Suomen poliittista historiaa tarkastellen huomata) eikä suinkaan johda yksipuoluejärjestelmään. En oikein hahmota miten tulit tuonkaltaiseen johtopäätökseen, joten ei siitä sen enempää.

Käyttäjän jockerantanen kuva
Jocke Rantanen Vastaus kommenttiin #56

Siinähän niitä oli perusteita. Ei kun lukemaan. En voi mitään jos et ymmärrä. SIteeraus omasta kommentistasi jollekin.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #56

Miksi mielestäsi sosialismi edellyttäisi yksipuoluejärjestelmää?

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

En usko hetkeäkään, että vihreät sen enempää kuin muutkaan antaisivat poliitikkojen itse rohmuta ministeripestit sun muut. Puolue niistä päättää. On Aina moraalisesti arveluttavaa, että henkilö on päättämässä asioista, joista on itselle suoraa etua. Puoluetuki on ilman mitään epäilystä sellainen asia. On ihan eri keskustelu, onko vaihtoehto sitten vielä ongelmallisempi. Voidaan myös kysyä onko olemassa vain kasi mallia, vai vaikkapa ehdottamani välimuoto.

En nyt tiedä miksi sotkit yksittäiset ehdokkaat tähän, mutta kyllä tuon voisi hyvin ulottaa heihinkin. Eli lisätään, että ehdokas joka saa puoluetukea vastaanottavalta puolueelta taloudellista tukea ei saisi vastaanottaa lahjoituksia.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset