Järjen käyttö on sallittua Vihreisiin päin kallellaan olevia kommentteja yhteiskuntaamme

Hoitajamitoituksen muutos ei yksin riitä

Vanhusten hoidossa esiintyneitä ongelmia on viime aikoina jauhettu ehkä kyllästymiseen saakka, mutta jotenkin keskustelu tuntuu ajautuneen vähän sivuraiteelle. Osin toki kokoomuksen mokan ja nyt uusimman gallupin takia, joka on muuttanut keskustelun kokoomuksen kriisin analysoinniksi. Lienee kuitenkin tarvetta hieman suunnata keskustelua takaisin ongelmaan ja sen hoitoon.

Se suuri ”ratkaisu” vanhustenhoidon ongelmiin on korottaa hoitajamitoitusta 0,7 hoitajaan yhtä vanhusta kohden. Se saattaa auttaa vähän, mutta yksinään tämä ei riitä, ei alkuunkaan. Vaikka itse kannatan hoitajamitoituksen korotusta, on itsestään selvää, ettei ongelma yksin sillä korjaannu.

Mitä sitten pitäisi tehdä?

Riippumatta siitä mitä tapahtuu hoitajamitoitukselle, täytyy laitosten valvontaan ja valvonnan resursseihin kiinnittää entistä enemmän huomioita. Tällä hetkellä valvonta on kahdella taholla, eli valvirassa ja kunnilla. Valviralla ei ole riittävästi resursseja tehtäväänsä ja toisaalta sen valvonnan alainen osa laitosten toiminnasta on sen verran kapea, ettei tämä taho voi nykyisellä toimivallallaan ja resursseillaan toimia ratkaisuna. Kunnilla taas on hyvin vaihtelevat tavat valvoa laitosten toimintaa, niin laadullisesti kuin määrällisestikin. Valvontaa kannattaisikin kehittää ja siihen pitäisi panostaa lisää resursseja, kummallakin valvovalla taholla.

Osa laitosten ongelmista johtuu siitä, että hoitohenkilökuntaa ei ole saatavilla riittävästi niillä ehdoilla, joita työnantajilla olisi valmius maksamaan. Kyse on etenkin hoitajapulasta. Jos hoitajamitoitusta korotetaan 0,7:ään tarkoittaa se karkeasti arvioiden 10.000 uutta hoitajan pestiä. Alalla jossa on valmiiksi tekijöistä pulaa, tämä tarkoittaa väistämättä sitä, että osa laitoksista ei saa työvoimaa täyttämään normia vaikka sitä haluaisikin. Eli jos hoitajamitoitusta nostetaan, täytyy se tapahtua viiveellä niin, että samaan aikaan voidaan lisätä koulutusta alalle niin, että todellinen mahdollisuus työntekijöiden palkkaamiseen säilyy. Tämä ei kuitenkaan yksin riitä, sillä tilanteessa, jossa hoitoammattilaiset joutuvat venymään ajoin täysin kohtuuttomasti palkkaansa nähden on poistuma ammatista suurta. Eli hoitoalalla täytyy panostaa sekä työoloihin että palkkaukseen jotta ammatti pysyy riittävän houkuttelevana sekä siinä tällä hetkellä työskentelevien kannalta että alan koulutusta harkitsevilla.

Kaikki työntekijät eivät kuitenkaan ole tehtävässään yhtä hyödyllisiä ja jotkut eivät oikeasti edes sovi alalle. Olisikin tärkeää, että hoitoalan opiskelijavalinnan yhteydessä seulottaisiin alalle sopimattomat, mutta tilanteessa, jossa ala kärsii tekijäpulaa ja jossa se ei ylipäätään vedä riittämiin voi tämä olla vaikeaa.

Hoitoalaa täytyy myös määrätietoisesti kehittää niin, että työpanosta voitaisiin vähentää teknologialla siellä missä se on mahdollista. Tässä asiassa kiinteä hoitajamitoitus saattaa osoittautua jopa hidasteeksi, joten olisikin mielekästä, että hoitajamitoitukseen sorvattaisiin mahdollisuus matalampaan hoitajamäärään tilanteessa, jossa hoito on toteutettu niin tehokkaasti, että hyvä hoito voidaan saavuttaa pienemmälläkin henkilömäärällä.

Viimeisimpänä mutta ei vähimpänä tulee raha. Tämä luultavasti selittää sen miksi kokoomus haparoi hoitajamitoituksen suhteen. Kyse on siitä, että hoitajamitoituksen nostaminen nostaa väistämättä myös kustannuksia. Koska vanhustenhoidon kustannukset tulevat kunnilta, tarkoittaa tämä joko sitä, että kunnallisveroa pitää korottaa tai sitä, että vastaava summa leikataan joko muista sote-menoista tai sitten esimerkiksi koulutusmenoista, valitettavasti säästöjen suhteen molemmat vaihtoehdot ovat vähän luokkaa hölmöläisten peiton jatkaminen.

Vanhustenhoidossa ei siis ole tarjolla helppoa ja ongelmatonta ratkaisua. Jotta asia saataisiin kuntoon tarkoittaa se sekä merkittäviä lisäpanostuksia asiaan että muun muassa koulutuspolitiikan muutosta. 0,7 toimii siis vain osaratkaisuna, eikä edes ongelmattomana sellaisena.

 

Muistutuksena mitä hoitajamitoitus oikeasti tarkoittaa: https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/271254-aki-linden-99lla-suomalaisista-v...

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (13 kommenttia)

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Marko, ihan ensiksi voisimme aloittaa siitä, että havaitut ja kirjatut ongelmat kitketään pois.

Huomautukset ja kehotukset eivät yksin auta, vaan viranomaisten tulee valvoa, että huomautuksissa annetut epäkohdat korjataan ensi tilassa. Valvojat käyvät itse toteamassa ennalta sopimattomasti, että näin on myös toimittu.

Kannattaa katsoa yksikkökohtaiset tilastot alta, joita nyt on saatavissa (julkinen ja yksityinen):

Tilasto paljastaa: Yksityisessä vanhustenhoidossa enemmän laatuongelmia - ”Epäterveen kilpailutuksen kierre”

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/d53bddb3-27c3-4...

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Toki toimivaan valvontaan kuuluu aina se, että varmistetaan että esille tulleet ongelmat korjataan. Ja jos ongelmien korjaaminen ei etene niin toimija laitetaan maksamaan epäkohdasta tai törkeämmissä tapauksissa toiminta kielletään.

Mitä kilpailutuksiin tulee, niin itse pidän niitä monellakin alalla pitkäjänteisen kehittämisen esteenä ja siten kilpailutuspakko saattaa jopa tuottaa enemmän ongelmia kuin hyötyä. Toki jos kilpailutusosaaminen on huippuluokkaa, voi tuollaisissa tapauksissa kilpailutuksesta olla oikeaakin hyötyä.

Mitä julkiseen ja yksityiseen toimintaan tulee, niin kummassakin on ongelmansa, mutta ilmeisesti nimenomaan pienten yksittäisten yksiköiden laatuvaihtelut ovat huomattavia, joka käytännössä tarkoittaa sitä, että pienemmistä yksittäisistä toimijoista löytyy ne huonoimmatkin toimijat.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Orpo esitti asiansa harvinaisen huonosti, mutta niinhän on että hoitajiakin tarvitaan lisää eikä lakia kannata tehdä vaalihuumassa. Tämä on nyt korjattu, hiomista kuitenkin riittää:

Soveltuvuuskokeet takaisin sosiaali- ja terveysalan koulutukseen

https://yle.fi/uutiset/3-10637029

Käyttäjän Sanna50 kuva
Sanna Tenkula

Hoitaja mitoitus ei yksin poista ongemia vaan tarvitaan asiallista valvontaa.

Valvojia kyllä riittää jos otetaan tavaksi, että ongelmiin puututaan ja pidetään yllä tarkastuksia sinne tänne. Valvonnan puutteella ja puuttumattomuudella kierre vain pahentunut. Tietoisuus kasvaa, että tarkastukset ovat todella ongelmiin puuttuvia ja jospa asenne muutoksella saada toimintaa terveenpään suuntaan.

Tämä; ”Epäterveen kilpailutuksen kierre” olisi pitänyt katkaista jo aika päivää sitten.

"Kaikki työntekijät eivät kuitenkaan ole tehtävässään yhtä hyödyllisiä ja jotkut eivät oikeasti edes sovi alalle". Tämä on yksi vakava vaara ja miten surkeaa ainesta otetaan esim. lähihoitaja koulutukseen. Tästäkin on kirjoitettu viime aikoina.

Touhula ym. päiväkoti touhut ja miten valvonta on retuperällä. Jos halutaan vähäkin valvoa niin kyllä nuo hoitaja vajeet ja muu toiminta lasten kanssa osoittaa täyttä piittaamattomuutta valvojilta.

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Valvojia ja valvontaa lisää ja hoitajamitoitus minimillään 0,7 hoitajaan ympärivuorokautisessa hoidossa - siitä voidaan aloittaa. Heti. Vanhuksilla ei ole aikaa odottaa.

Ja omavalvontasuunnitelmat aidosti kuntoon, toteutettavaksi ja aktiiviseen seurantaan julkisesti.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Mistä ajattelit saada välittömästi 10.000 hoitoalan ammattilaista tilanteessa jossa on jo nyt vaikeuksia saada pätevää henkilöstöä riittämiin? Ja kuinka monta hoitopaikkaa olisit valmis sulkemaan ja minne sijoittaisit niistä häädetyt asukkaat?

Eli pidän tavoitetta hyvänä, mutta käytännössä tuo oikeasti vaatii aikaa.

Käyttäjän Sanna50 kuva
Sanna Tenkula

Viime aikoina esiin nostetuista vanhusten hoidon tilastahan voisi luulla, että tämä on uusi asia. Sitähän se ei ole.

Asiantuntijat ja tutkimukset kertovat karua kieltä pitkiltä ajolta.

Emeritaprofessori Sirkka-Liisa Kivelä on paljastanut ajat sitten mitä vanhusten hoito ja lääkitys myös on. Hoitaja mitoitus ei yksin riitä korjaamaan, vaan monet muut laiminlyönnit ja huono johtaminenkin on yksi tekijä vanhusten oikeudesta asialliseen hoitoon.

Kyllä julkisellakin puolella on korjattavaa. Minulle kertoi tuttava kuinka hän kävi joka päivä vanhainkodissa, poika kertoi eläkkeelle jäätyään vierailevansa myös päivisin äitinsä luona ja koko laitos ajan, joka ilta laittamassa nukkumaan ja tekemässä ilta toimet hänelle. Tällä vanhuksella hän oli huomannut kaksi vrk olleen saman vaipan. Poika kertoi varmistaneen sen merkkaamalla tussilla vaippaan merkinnän.

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Marko, hoitavia käsiä vapautuu heti oikeaan hoitotyöhön, kun hoitajilta otetaan pois heille kuulumattomat työt, esim. siivous- ja lumenluontityöt, saunan pesut ym. Niitä töitä varten tulee ottaa sen alan ihmisiä. Tämä tulee myös toteuttaa välittömästi. Siivoojia ja talkkareita meillä kyllä on.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Tuo varmasti toimisi joissain tapauksissa osaratkaisuna. Mutta vaikeaa sanoa kuinka suuren osan tuolla voisi kattaa.

Käyttäjän Sanna50 kuva
Sanna Tenkula

Kyllä hoitajia vapautuu hetikin hoitotyöhön, kun Kirsin mainitsemat hoitajille kuulumattomat työt pois. Työttömiä löytyy siivoamaan ja muihin töihin heti.

Nyt hoitaja mitoituksen varjoon jää hoitajille kuulumattomat työt ja miten se korjataan.

Käyttäjän Sanna50 kuva
Sanna Tenkula

Markolle! Kyllä se kattaa tosi paljon hoitajan työstä. Paljoko siivous vie aikaa, keittiö henkilökuntaa ei ole monessakaan yksityisessä firmassa (vaikka ruoka tulee jostakin muualta keittiöltä) ruoka täytyy jakaa ja astiat pestä ja paljoko pyykin pesu vie aikaa ja pestyjen pyykkien jälki käsittelyt.

Ei varmasti yhden hoitajan päivä riitä tähän ylimääräiseen touhuun.

Julkisella puolella on kuitenkin siivojat, oma keittiö henkilökunta joita on vielä useampi.
Nyt tämä kaikki revitään hoitajien selkänahasta, hoito toimien lisäksi.

Asenne muutoksella korjattaisiin jo paljon hoitajien asioita.

Käyttäjän MikaLamminp kuva
Mika Lamminpää

Joo, koulutus ja terveydenhoito on kyllä asioita jotka yhteiskunta hoitaa paremmin kuin yksityiset. Ei ole mitään mitä Suomessa ei hoidettaisi sekä paremmin että tehokkaammin kuin Amerikassa. Ei hoitajia ja opettajia voi panna oman työn ohella siivoamaan ja kokkaamaan.

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Hoitajien arvostus nousisi heti, jos heidän annetaan tehdä vain hoitotyötä. Siten nuortenkin kiinnostus hoitoalalle nousisi välittömästi.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset