Väyrynen – voittaja vaiko häviäjä

Käytyjen vaalien tulos on aika lailla selvä. Niinistö otti suuren voiton joka ei jätä paljoa jossittelun varaa. Kansa on antanut hänen työnäytteestään kiitettävän ja hän saa jatkaa työssään. Niinistön vanavedessä, mutta varsin kaukana takana Haavisto ja Huhtasaari saavuttivat tilanteeseen nähden kohtalaisen tuloksen johon heidän kannattajansa voivat olla suhteellisen tyytyväisiä. Neljänneksi tullut Väyrynen sen sijaan on mielenkiintoisempi tapaus. Onko tulos hänelle voitto vaiko tappio?

Väyrysen neljäs ehdokkuus päättyi lukemaan 6,2% eli noin 185.000 äänioikeutettua antoi hänelle äänensä. Valitsijayhdistyksen ehdokkaalle hyvä tulos? Ehkäpä ei, sillä Paavo on kaikkien tuntema poliitikko jonka olemassaoloa listalla tuskin kukaan on sivuuttanut ja joka ei varmasti hävinnyt sen takia, etteivät äänestäjät olisi tunteneet häntä ja hänen politiikkaansa. Kun katsotaan Paavon aikaisempia yrityksiä presidentiksi, huomataan että hänen menestyksensä ja kannatuksensa on heikentynyt vaalista toiseen, mutta tällä kertaa se suorastaan romahti.

1988 vaalit 636.375 ääntä ja ääniosuus 20,57% ja toinen sija

1994 vaalit 623.415 ääntä ja ääniosuus 19,5% ja kolmas sija

2012 vaalit 536.555 ääntä ja ääniosuus 17,53% ja kolmas sija

ja näissä vaaleissa hän siis sai 185.143 ääntä ja neljännen sijan 6,2% osuudella.

Mitä tämä sitten tarkoittaa? Näyttää selvältä, että entinen kestosuosikki ja ääniharava on menettänyt otteensa. Vielä viime vaaleissa hän oli jotakuinkin varteenotettava ehdokas, mutta syystä tai toisesta hän on menettänyt kannatuksensa viimeisen kuuden vuoden aikana. Itse veikkaan, että hänen poliittiset manooverinsä ovat vieneet hänet poliittiseen marginaaliin. Ja sieltä on sangen vaikeaa nousta. Uskonkin, että Paavon aika suomalaisessa poliitikassa alkaa olla ohitse. Toki hän luultavasti vielä kykenee saamaan kansanedustajan paikan, mutta tuskin enää sen enempää, riippumatta siitä minkä puolueen riveissä hän uraansa aikoo jatkaa.

Väyryselle ainoa valopilkku näissä vaaleissa oli keskustan Matti Vanhasen lyöminen joka kenties hivenen lämmitää vanhan konkarin mieltä, mutta ehkei siihenkään ole syytä, sillä vaikka Vanhanen on toiminut pääministerinäkin, on hän lopultakin varsin olemattoman karisman omaava poliitikko. Hänen lyömisensä ei siis ole mikään saavutus maan korkeimpaan tehtävään pyrkivälle poliitikolle.

Väyrysen häviö onkin liki täydellinen, hänen vahva kannatuksensa on hävinnyt, hänellä ei ole mitään kunnollista puoluetta takanaan, eikä hän enää omaa sellaista poliittista uskottavuutta ja sädekehää että hän olisi kovin haluttu vahvistus muille puolueille. Tämä siksi, että kuka tahansa ottaisi Väyrysen riveihinsä tietää saavansa väsyneen kehäraakin, jonka mukanaan mahdollisesti tuoma äänimäärä ei korvaa niitä harmeja joita tunnettu sooloilija omilla toimillaan aiheuttaisi.

On kokonaan toinen asia myöntääkö Väyrynen suosionsa katoamisen tai myöntääkö hän, että hän itse tempauksineen on siihen syyllinen.  

markok
Vihreät Espoo

Tietotekniikka-asiantuntija. HUS valtuuston jäsen, Helsingin kesäyliopistosäätiön hallituksen jäsen, lautamies sekä kuntien takauskeskuksen valtuuston varajäsen.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu