Järjen käyttö on sallittua Vihreisiin päin kallellaan olevia kommentteja yhteiskuntaamme

Hyvää itsenäisyyspäivää kaikille

Itsenäisen Suomen historia on nyt sadan vuoden mittainen. Tähän taipaleeseen mahtuu monenmoista juhlittavaa, joten toivotan kaikille suomalaisille, ikään, ihonväriin, uskontoon, puoluekantaan tai mihinkään muuhun ihmisiä aika-ajoin erottavaan seikkaan katsomatta hyvää itsenäisyyspäivää. Minulle itsenäisyyspäivä on itsenäisyyden, demokratian ja yhtenäisyyden juhla. Tästä johtuen toivoisinkin, että edes hetkeksi haudattaisiin sotakirveet ja keskityttäisiin juhlimaan itsenäisyyttä positiivisin mielin. Kukin omalla tavallaan.

Minusta onkin tärkeää kunnioittaa eri ihmisten erilaisia tapoja muistaa maamme itsenäisyyttä. Kunniavartiot, Tuntematon sotilas TVssä ja muut sotiin liittyvät muistelut ovat mielestäni sekä ymmärrettäviä että hyväksyttäviä sillä ne liittyvät itsenäisyytemme kannalta tärkeisiin käännekohtiin. Ei noista pidä väkisin vääntää ongelmaa. Yhtään enempää kuin jonkin tunturin valaisemisesta sinivalkoiseksi.  Toki itsekin kaipaisin laajempaa näkemystä itsenäisyydestämme kuin mihin sotiin keskittyminen mahdollistaa, mutta tosiasiassa kaikenlaista muutakin on tänä itsenäisyyspäivänä menossa, jopa niin paljon etten ole ainakaan itse pysynyt täysin kärryillä läheskään kaikesta.

Niiden jotka kritisoivat sodan painoa itsenäisyyttä juhlittaessa olisikin ehkä aiheellista miettiä mitä muuta voisi itsenäisyyden kunniaksi tehdä. Osallistuako nyt järjestettäviin tapahtumiin tai kannattaisiko tuntemattoman sijaan vaikkapa kuunnella radiosta Sibeliuksen musiikkia? Tai ehkä kannattaisi miettiä mitä vaihtoehtoisia perinteitä voisi synnyttää itsenäisyyden juhlimiseen. Ehkäpä joku seuraavista kelpaisi?

  • Seppeleen lasku kaikkien Suomen presidenttien haudalle. Tämä olisi oiva tapa juhlia itsenäisyyttämme ja demokratiaamme vähemmän sotaisalla tavalla. Esimerkiksi ylioppilaskunnat voisivat ottaa tästä kopin ja tehdä tästä vuotuisen perinteen ja jos tästä saataisiin tehtyä riittävän näyttävä tapahtuma, voisi mediakin kiinnittää huomiota asiaan ja tuoda jatkossa esille juuri tätä puolta itenäisyyspäivien tapahtumien uutisoinnissa. Samankaltaista muistamista paikallistasolla kannattaisi ehkä tehdä myös mm historiamme keskeisistä kulttuurihenkilöistä.
  • Itsenäisyyspäivän illallinen/juhlat järjestöjen tai yksityishenkilöiden toimesta. Jonkin verranhan tätä toki tehdäänkin, mutta aika vähän. Olisiko paikallaan luoda kulttuuria, jossa olisi oma itsenäisyyspäivän ruokalista ja vähän juhlavammat puitteet itsenäisyyden juhlimiselle? Ehkäpä koti-illan ja tuntemattoman sotilaan sekä itsenäisyyspäivän vastaanoton seuraamisen sijaan itsenäisyyspäivä voisi olla aktiivisempi ja sosiaalisempi päivä.
  • Lisää historiastamme kertovaa materiaalia osaksi itsenäisyyspäivän TV-tarjontaa. Niin autonomian-  kuin itsenäisyysajan tapahtumissa olisi paljonkin kerrottavaa. On kulttuurielämän kukoistusta, on suomalaisten valtiollisten instituutioiden syntyä ja kehitystä paljon ennen varsinaista itsenäisyyttä. Niin näistä kuin vaikkapa sortokauden tai nälänhätien kaltaisista katastrofeista löytyisi paljonkin draamaankin taipuvaa kerrottavaa.  Presidenteistämme on jo tehty TV-sarja, ehkä tämä tai tämänkaltaiset dokumentit voisivat myös kuulua kiinteämpänä osana itsenäisyyspäivän rutiineja.

Oli miten oli, vaikka itsenäistyminen oli merkittävä ja hyvä askel, pidän tärkeänä muistaa, että Suomi on paljon vanhempi ja laajemman historian omaava kuin nämä viimeiset sata vuotta pitävät sisällään. Suomessa muistetaan valitettavan huonosti itsenäisyyttä edeltävää aikaa. Itsenäisyytemme kulmakivet rakennettiin autonomian aikana ja mm yhteiskuntarakenteemme ja lainsäädäntömme perusteet Ruotsin vallan aikana. Toivoisinkin, että kansakuntana muistaisimme ja arvostaisimme enemmän sitä pitkää historiaa joka on takanamme, sillä sieltä juontaa se pohja jolle kansakuntamme ja myös itsenäisyytemme rakentuu.  Toivoisinkin, että etenkin kulttuurielämämme vaikuttajat ottaisivat entistä pontevammin tehtäväkseen toimia kansakuntamme muistina. Olisi kiva jonain päivänä nähdä vaikkapa elokuva Suomenlinnan kohtalon päivistä vuonna 1808 tai TV-sarja suomalaisuusaatteen ja sitä luonneiden  kulttuuripiirien noususta ja kohtaloista.  Ja toivottavasti, jos nämä tehdään, tehdään ne vapautuneesti ilman turhaa jäykkyyttä ja pönötystä.

Vaikka viimeiset sata vuotta ovatkin tärkeä osa kansallista historiaamme, ei Suomi todellakaan syntynyt tyhjästä. Itselleni Suomi onkin paljon pidemmän kehityksen tulos. Tämä viimeinen sata vuotta on toki merkittävä jakso historiassamme, mutta mielestäni meidän tulisi tuntea ja kunnioittaa Suomen historiaa paljon laajemmin. 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

Toimituksen poiminnat