*

Järjen käyttö on sallittua Vihreisiin päin kallellaan olevia kommentteja yhteiskuntaamme

Puhutaan enemmän pakolaisten auttamisesta

Pakolaiset ja karkoitukset täyttävät median. Suureen ääneen julistetaan milloin laillisuuden, oikeuden, kohtuuden ja milloin pelon ja epäluulon sanomaa. Ja samaan aikaan yhä uudet uutiset osoittavat, että niitä hirveyksiä joita paetaan todella tapahtuu jatkuvasti. Ja toisaalta joidenkin ihmisten toimet osoittavat myös, etteivät kaikki turvapaikkaa hakeva hae turvaa vaan parempaa elintasoa. Tästä kaikesta mieliin jää vahva kahtiajako pakolaisten poispotkijoiden ja pakolaisten puolustajien välillä, sillä keskustelu on vahvasti polarisoitunut.

Suuri ongelma on siinä, että me puhutaan oikeasti väärästä asiasta. Puhumme pakolaisista ja maahanmuutosta kun meidän pitäisi puhua auttamisesta, siitä miten saisimme mahdollisimman paljon voimavaroja auttamiseen ja miten nämä voimavarat käytettäisiin mahdollisimman tehokkaasti, jolloin syntynyt hyvä maksimoituisi. Ikävää tässä on se, että kummallekin osapuolelle, niin maahanmuuton vastustajille kuin pakolaisten asemasta huolestuneille näyttäisi olevan mielekästä puhua pakolaisuudesta auttamisen sijaan.

Maahanmuuton vastustajille moinen käy, sillä maahanmuuton lisäksi kovin monet heistä vastustavat kaikkea apua sinällään. Tämä näkyy suhtautumisessa kehitysapuun mutta myös repliikeissä ”korjataan kotimaiset ongelmat ensin”. Maahanmuutto on kuitenkin astetta helpompi kohde vastustaa kuin pommitusten uhrien auttaminen tai ruokalähetysten vastustaminen. Maahanmuuton vastustuksessa kun voi paremmin pelata epäluuloilla ja peloilla. Ja sitten on vielä niitä, jotka vastustavat maahanmuuttoa mutta ei apua sinällään, mutta koska heillä ei ole omaa leiriä, ovat he pääsääntöisesti keskittyneet osallistumaan maahanmuuttoa vastustavien kuoroon.

Pakolaisten auttamista ajavat taas tietävät, että kun ongelmat tulevat lähelle, niihin on pakko reagoida. He tietävät, että jos apu kohdistuisi jonnekin kauas, siitä olisi säästöjen nimissä helppo leikata ja pahimmassa tapauksessa ajautuisimme aikaa myöten tilanteeseen jossa kukaan ei auta ketään. Ja tämä olisi mittava inhimillinen katastrofi. On monin verroin helpompi pitää auttamishalua yllä silloin kun tilanteella on suoria kosketuspintoja omaan yhteiskuntaamme. Lisäksi on tärkeää huomata, että monet kokevat, että jos asiassa annetaan periksi ”ei minkäänlaista apua kenellekään” –linja voittaisi. Ja toki monet kokevat ihan perustellustkin, että pakolaisten vastaanotto tarkoittaa, että me todella teemme jotain hätää kärsivien auttamiseksi.

Itse asiassa kaikki tietävät, ettei nykyinen järjestelmä ole kovin hyvä. Se luo hallitsemattomia kansainvaelluksia, jossa apua eniten tarvitsevat jäävät muiden jalkoihin.  Se laittaa pakolaiset järkyttävien riskien eteen ja altistaa pakolaiset monenmoisen hyväksikäytön armoille. Se myös säilöö ihmisiä pahimmillaan vuosikymmeniksi leireille joissa tulevaisuuden rakentaminen on mahdotonta. Mutta ennen kaikkea se tavoittaa vain suhteellisen pienen osan avuntarvitsijoista ja se on melkoisen kallis vaikutukseensa nähden.

 Ongelma asiassa on, ettei tarjolla juurikaan ole vaihtoehtoja – pitkälti juuri keskustelun kaksinapaisuuden vuoksi. Perussuomalaisten ja vastaavien vaihtoehto nykytilaan näyttää pääosin olevan, ei pakolaisten vastaanottoa eikä muutakaan apua. Ja pakolaisten vastaanottoa kannattavien tavoite on turvata edes nykyisen avun taso, eli pidetään kiinni nykytilasta.

Vaihtoehtoja kuitenkin olisi jos niitä halutaan nähdä ja luoda.

Voimme esimerkiksi rakentaa systeemin joka perustuu paikan päällä ja lähialueilla annettavaan apuun ja turvaan. Voimme rakentaa kriisialueiden laitamille turvakaupunkeja, joissa turvallisuudesta ja lainsäädännöstä huolehtii kansainvälinen yhteisö asevoimineen ja varoineen. Nämä turvakaupungit voidaan tehdä mahdollisimman normaalin yhteiskunnan kaltaisiksi normaleine liikeyrityksineen ja julkisine palveluineen. Julkisen hallinnon ja turvallisuuden pyörittämisestä vastaisivat palkatut paikalliset, joilla olisi sekä työpaikka että vakaa ja luotettava työnantaja. Tavoitteena tulisi olla se, että pakolaisleirien sijasta rakennettaisiin alueita, jotka muistuttavat erikoistalousalueita. Eli rajattaisiin alue kriisialueen rajalta ja minimoitaisiin sodan vaikutukset sielä ja rakennettaisiin samalla aitoa yhteiskuntaa. Jossain tapauksissa toki näitä turvakaupunkeja kannattaisi rakentaa kriisivaltion naapurimaihin.

Kunnollisella järjestelmällä voisimme luoda omavaraisia vahvoja alueita jotka toimivat turvapaikkoina kriisialueiden asukkaille. Toki tämä maksaa, mutta väitän, että kokonaisten kaupunkienkin rakentaminen on sekä inhimillisempi että aikaa myöten halvempi ratkaisu kuin nykyinen systeemi. Järjestelmän toimiessa voisimme palata tilanteeseen jossa spontaanipakolaisuus voitaisiin minimoida.

Hahmoitelmani on vain yksi vaihtoehto. Puutteineenkin se osoittaa, että nykyisen järjestelmän korvaaminen niin, että lopputulos olisi kaikille parempi on mahdollsita. Tarvitsisimmekin nyt vahvaa ideointia ongelman ratkaisemiseksi, ja tahtoa luopua tästä nykyisestä pattitilanteesta. Mutta ennenkaikkea tarvitsemme kansainvälistä sitoutumista ongelman ratkaisemiseen, sillä sen nykyiset rajausyritykset eivät vain toimi. Samalla tarvitsemme EU:lle siirtolaisuuspolitiikkaa ja keinot erottaa toisistaan turvaa ja parempaa elämää hakevat toisistaan.

Itse kuulun niihin joiden mielestä kriisien uhrien auttaminen on velvollisuutemme ihmisinä, mutta se on myös pidemmän päälle hyödyllistä meille kaikille, sillä jokainen meistä saattaa jonain päivänä olla avun tarvitsijoiden joukossa. Hätää kärsivien määrän ollessa niinkin valtava kuin se on nyt, pitää kuitenkin apuun saatavilla olevien resurssien käyttö tehdä mahdollisimman tehokkaaksi, sillä vain näin voimme minimoida inhimillisen kärsimyksen. Nykyinen järjestelmä ei vain ole kyllin hyvä tähän, joten rakennetaan parempi tilalle. 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

9Suosittele

9 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (73 kommenttia)

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

"Tekemisen" kynnys on korkea, mieluummin sitä vain roikkuu koneella. En ole saanut vielä lähdettyä edes Sellon kielikahvilaan, jossa ihan tavalliset ihmiset auttavat turvapaikanhakijoita vapaa-ajallaan.

Itävaltalaiset opiskelijat vaativat maasta karkotettua afganistanilaista ystäväänsä takaisin, katso edes kuva. Tällaista voisi olla enemmän Suomessakin. Kyllä tällaisilla tempauksista aina jotain hyötyä on. Meistä kaikista ei ole "turvakaupunkien rakentamiseen kriisialueiden laitamille."

http://www.grazer.at/news/12062/

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Yksityisen ihmisen antama apu ja yksittäisille ihmisille annettu apu on aina täysin toisesta lähtökohdasta lähtevää kuin yhteiskunnan tai yhteiskuntien antama apu. Yhteiskuntien tulee aina tavoitella sitä, että apu kohtaa kaikki sitä tarvitsevat, jolloin suuri kuvio ratkaisee.

Näiden lähestymistapojen ei sinällään tarvitse olla ristiriidassa toistensa kanssa.

Käyttäjän eerojalkanen kuva
Mari Yritys

Erittäin kannatettavia ajatuksia. Saman kaltaisia heittoja on tullut Osmo Soininvaaralta ja Paavo Väyryseltä. Saataisiin autettua paljon suurempaa ihmismäärää ja juuri niitä eniten apua tarvitsevia.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

Hyvä kirjoitus, jonka kanssa on helppo olla samaa mieltä.

Jos nyt olen oikein nihilisti, niin väitän että suurin kanto kaskessa järjestelmän rukkaamiseksi ehdottamaasi suuntaan ei ole se kaikkea mahdollista apua vastustava nahkapääpersu, vaan se kohtuullisen hyvin järjestäytynyt kotimainen koneisto, jonka elanto ja vaurastuminen on kiinni humanitäärisestä maanhanmuutosta.

Sinun turvakaupunkisi ei hyödyttäisi kotimaista kiinteistösijoittajaa, vastaanottokeskusyrittäjää, kotoutumiskouluttajaa jne.

Siksi siltä suunnalta tuleva rutina ja rasistileimojen heittely mitä tahansa muutosehdotusta kohtaan on niin runsasta.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Luulisi tuon avaavan kiinteistösijoittajille uuden Eldoradon? Miksi ajattelit ettei se hyödyttäisi heitä?

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

Vähän eri tyyppinen tuo kansainvälisen kiinteistöbisneksen leikkikehä verrattuna tähän kotimaiseen "sattuipa sopivasti, että mulla on täällä perähikiällä käsiin jäänyt kyläkoulu" -kuvioon.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #8

Minun mokani, pahoittelen. En ymmärtänyt sinun tarkoittaneen kiinteistösijoittajalla takahikiän vanhan kyläkoulun omistajaa.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi Vastaus kommenttiin #10

No sitähän se käytännössä Suomen osalta on tarkoittanut. Kun meille pölähti pyytämättä ja yllätyksenä 30 000 turvapaikanhakijaa, aika moni epäkurantissa paikassa epäkuranttia kiinteistöomaisuutta omistanut huomasi yhtäkkiä omistavansa kultamunan.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #16

Harvoin ne kiinteistösalkun parhaat kohteet seisonevat tyhjillään kovin pitkään. Luulisi kuitenkin että "loputtomat markkinat" kiinnostavat enemmän kuin yksittäisen ongelmakohteen hetkellinen vuokraus. Saatanhan toki olla väärässäkin, jos vaikka eläkeyhtiöillä on strateginen syy sijoittaa juuri kyläkouluihin uusien kaupunkien sijaan.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Suurin kanto kaskessa taitaa olla kansainvälinen yhteisö, sen vastuunjako sekä ajatus siitä, että rikottaisiin "ehjiä" valtiokokonaisuuksia tällaisin puoliautonomisin aluein.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

No ei nyt ihan noinkaan. Faktisesti kriisipesäkkeiden lähialueilla on kaupungin kokoisia ja kaupungin tapaan järjestettyjä, eri kansainvälisten järjestöjen ylläpitämiä paikkoja. Niiden resursointi vain on onnetonta, koska kukaan ei halua lähettää rahaa ja resursseja "sinne jonnekin".

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä Vastaus kommenttiin #9

Ovat kaupungin kokoisia, mutta niissä ns normaalin elämän rakentaminen on mahdotonta. Turvapaikat jotka rakennetaan muutakin kuin ihmisten tilapäistä säilyttämistä varten vaativat ajattelutapamuutoksen.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi Vastaus kommenttiin #11

Nojaa, olemme ilmeisesti hiukan eri mieltä siitä, mikä on syynä nykyisten turvapaikkojen "heikkoon" laatuun. Minä olen sitä mieltä, että raha, ja uskon myös olevan niin, ainakin niin kauan kuin esim. WFP on kroonisessa rahapulassa, mikä tarkoittaa ettei resursseja ole edes ihmisten ruokkimiseen, saati normaalin elämän edellytyksiin.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #17

Yksi ongelma lienee ajatus väliaikaisuudesta. Ajatellaan, että konflikti pitää ratkaista ja palata jälleenrakentamaan. Olisi varmasti usein parempi samantien lähteä rakentamaan sitä uutta kaupunkia. Konfliktin ratkettua osa lähtee takaisin, mutta uusi kaupunki muokkautuu myös elinvoimaiseksi yhteisöksi. Ja vaikka siitä tulisikin aavekaupunki, se olisi jo täyttänyt tehtävänsä...

Käyttäjän valpperi kuva
petteri ritala

Paikanpäällähän se tuki olisi kaikista paras ratkaisu, mutta tässä asiassa pieni Suomi on aseeton.

Kyllä tuollainenjärjestelmällinen toiminta pitää lähteä isommista maista ja YK:sta.

Mutta kun ei kiinnosta, niin mennään sitten näin.

Käyttäjän AnttiRautio kuva
Antti Rautio

"Suuri ongelma on siinä, että me puhutaan oikeasti väärästä asiasta. Puhumme pakolaisista ja maahanmuutosta kun meidän pitäisi puhua auttamisesta, siitä miten saisimme mahdollisimman paljon voimavaroja auttamiseen ja miten nämä voimavarat käytettäisiin mahdollisimman tehokkaasti, jolloin syntynyt hyvä maksimoituisi."

Suurin ongelma on itse asiassa siinä, että me emme puhu ollenkaan itse ongelmasta ja sen ratkaisusta. Ongelma ei ole pakolaiset vaan se, miksi ihmiset lähtevät pakolaiseksi. Me hoidamme tällä hetkellä ongelman seurausta emmekä ongelman syytä ja niin saamme tehdä hamaan tappiin asti, jos ongelmaan ei puututa mitenkään.

http://anttirautio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235153...

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

On totta, että paikalliseen vakauteen pitäisi panostaa enemmän. Osittain tätä tehdäänkin mm kehtysavun avulla, mutta kun maa on päässyt kriisiytymään, niin tarvittava keinovalikoima muuttuu kokolailla toisenlaiseksi. Yleensä paras tapa olisi välttää kriisin syntymistä, sillä silloin sen ehkäiseminen on sekä halvempaa että inhimillisesti parempi ratkaisu. Mutta realismin nimissä täytyy todeta, ettei kaikkia sotia ja sisällissotia pystytä välttämään.

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

Perussuomalaisia väistöliikkeitä:

- Suomeen on saapunut pakolaisia henkensä hädässä; autetaan heitä majoittamalla, vaatettamalla ja muonittamalla.

- Ulos täältä mokomat siipeilijät! Paljon hyödyllisempää on auttaa heitä siellä missä hätätilanne on, eikä kuljetella ketään tuhansien kilometrien päähän.

- Selvä. Ryhdytään heti kokoamaan avustuslähetystä pakolaisleireille. Mitä tavaraa haluaisit toimittaa, ja millä summalla avustamista tukea?

- Ei sentin penniä maailmanparantamiseen ennen kuin oman kansan asiat ovat kunnossa! On sitä kurjuutta Suomessakin.

- Okei. Liittynet ensi tilassa ainakin ystäväpalveluun ja osallistut vapaaehtoisena ruoka-avun järjestämiseen. Tietysti on muitakin tapoja osoittaa lähimmäisenrakkautta konkreettisesti. Kun on tahtoa kuten sinulla, keinot löytyvät varmasti.

- Täh? Ei minulla ole aikaa eikä resursseja vieraiden ihmisten hyysäämiseen! Hoitakoot poliitikot sotkunsa, kun ovat sellaisen järjestäneet.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Tuntuu tutulta. Mutta mielessäni oli ennen kaikkea kehitysyhteistyrahojen leikkaus, mikä on noihin muihin verrattuna kokoluokkaa tai kahta suurempi juttu.

Käyttäjän ilkkah kuva
Ilkka Huotari

Ehdotin tätä jo 2015, katso kuvat... http://ilkkah.com/2015/02/19/solving-the-refugee-p...

Miksi ei tapahdu?

Edit: luultavasti siksi, koska järjen käyttö on rasismia?

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Australian malli ei ole sitä mitä kannatan. Käytännössä he maksavat kolmannelle osapuolelle siitä, että Australiaa kohden tulevat pakolaiset sijoitetaan toisaalle. Siitä puuttuu miltei kaikki ne elementit joista hyvä järjestelmä koostuisi - alkaen siitä, että apu annetaan mahdollisimman lähellä kriisialuetta.

Käyttäjän ilkkah kuva
Ilkka Huotari

Olennaista Australian mallissa on se, että tulijat sijoitetaan muualle kuin sinne, minne tulivat meren yli. Etkö tätä kannattanut?

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä Vastaus kommenttiin #31

En. Kannatin mallia jossa apua tarvitsevia autetaan mahdollisimman hyvin ja tehokkaasti. Pääosin tämän toteuttaminen onnistuu parhaiten lähtömaissa tai niiden naapurimaissa.

Australian malli on totaalinen irvikuva tästä, tai ehkei sitäkään, sillä siinä ei apu ole lainkaan keskeisessä osassa.

Käyttäjän ilkkah kuva
Ilkka Huotari Vastaus kommenttiin #45

Eli kannatatko turvapaikanhakijoiden ottoa ja Välimeren ylittämistä entiseen tapaan?

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä Vastaus kommenttiin #46

Lue uudelleen blogikirjoitukseni, sillä siellä on vastaus kysymykseesi.

Käyttäjän ilkkah kuva
Ilkka Huotari Vastaus kommenttiin #47

En löytänyt sieltä vastausta.

Mitä tehdään Välimerta ylittäville?

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä Vastaus kommenttiin #48

Ajatukseni ydin oli auttaa paikan päällä ja näin ennaltaehkäistä hallitsemattomia pakolaisvirtoja. Ennaltaehkäistä niin hyvin, että apu olisi parempaa ja saavuttaisi kaikki sitä oikeasti tarvitsevat. Kun pakolaistilanne saataisiin jotakuinkin kuntoon, olisi paremmat eväät ja paremmat perusteet tarttua tuohon siirtolaisuusilmiöön joka nyt on limittäin pakolaisuuden kanssa.

Käyttäjän ilkkah kuva
Ilkka Huotari Vastaus kommenttiin #52

Välimerta ylittäväthän on pakko viedä takaisin mistä tulivat, ei se ylittäminen muuten lopu. Viedä takaisin sinne mistä lähtivät, tai tarjota paikkaa näiltä rakennettavilta leireiltä/kaupungeista.

Takaisin vieminen on tuossa se olennainen asia, millä ylittäminen (ja hukkumiset) saadaan loppumaan. Eli siinä mielessä sama kuin Australian mallissa ("No Way. You will not make Australia home").

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä Vastaus kommenttiin #59

Takaisin viemällä ei saada ylittämisiä loppumaan, sillä seulan ohi päässeillä on liian paljon voitettavaa, jopa silloin kun heistä tulee laittomia siirtolaisia. Ainoa oikeasti toimiva tapa on toimia ennaltaehkäisevästi, eli huolehtia pakolaisista niin, että näillä on mahdollisuus normaaliin elämään ja rakentaa oikeasti toimiva siirtolaisuuskanava EU:hun (malliin green card Yhdysvalloissa). Ja suitsia paljon nykyistä tehokkaammin harmaan ja pimeän työvoiman käyttöä.

Itse pidän Australian mallia aika surkeana joka toimii sen minkä toimii lähinnä sen takia, että Australia on sen verran vaikeasti saavutettavissa suurten etäisyyksien johdosta. Jos Australia olisi maantieteellisesti samanlaisessa tilanteessa kuin Eurooppa vuotaisi tuo systeemi kuin seula.

Käyttäjän ilkkah kuva
Ilkka Huotari Vastaus kommenttiin #61

"Seulan läpi" päässeet voidaan myös viedä takaisin, kaikki laittomat siirtolaiset voidaan viedä takaisin.

Sillä se ylittäminen loppuu, kun kaikki viedään takaisin.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä Vastaus kommenttiin #62

Uskot moisen mahdollisuuteen? Voin kertoa, ettei tule onnistumaan eurooppalaisissa vapaissa yhteiskunnissa. Jossain Pohjois-Koreassa ehkä onnistuisi.

Käyttäjän ilkkah kuva
Ilkka Huotari Vastaus kommenttiin #63

Jos niitä leirejä olisi tarpeeksi monta, niin jokaiselle laittomalle siirtolaiselle löytyisi varmaan jokin paikka, minne voitaisiin palauttaa. Voitaisiin siis arvioida, mistä suurinpiirtein on kotoisin, ja sitten palautetaan lähimmälle leirille.

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Naapurimaat kantavat jo nykyisin valtaosan pakolaisuuden aiheuttamasta lisätaakasta. On tavallaan melko itsekästä edellyttää, että he huolehtisivat vielä niistäkin, jotka nykyisin jatkavat matkaa kauemmas kriisialueista. Siitä huolimatta, että saisivat siihen taloudellista apua kehittyneistä maista.

Myönnän tämän olevan Suomesta katsoen houkutteleva vaihtoehto ja itsekkäästi sitä on helppo kannattaakin. Ehkä jopa hyväksyä kustannukset, joita se aiheuttaa.

Mutta jos asiaa pohtii kriisivaltion naapureiden kannalta, niin hyvät olosuhteet lähialueiden leireissä houkuttelevat yhä lisää lähtijöitä. Miellyttävät pakolaiskaupungit jäävät helposti myös pysyviksi ratkaisuiksi.

Kuinka monelle suomalaiselle sopisi ajatus miljoonista itärajan yli turvaan hakeutuneista venäläisistä, jotka jäävät pysyvästi osaksi yhteiskuntaa? Tätä pakolaistulvaa pelättiin konkreettisesti viimeksi Neuvostoliiton romahtaessa.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Naapurimaat kantavat valtaosan taakasta ja se on ongelma jota voidaan helpottaa huolehtimalla että pakolaisia tuetaan riittämiin ja että heille rakennetaan kunnon alku elämään, niin ifran kuin turvallisen ympäristö suhteen.

Samalla kuitenkin pitää muistaa, että tällä hetkellä iso osa kaikkein haavoittuvimpia on vailla kunnollista tukea ja turvaa. Nykyinen järjestelmä ei vain toimi.

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Ei tietenkään toimi, muttei se siitä parane, että maksamme konfliktialuiden naapurimaille siitä etteivät ongelmat näy meidän takapihallamme. Tänne paenneet syyrialaiset ovat oikein hyvä muistutus siitä, että Assad parhaillaan lahtaa sariinilla omia kansalaisiaan meille niin rakkaan Venäjän suojeluksessa. Turkissa nämä ihmiset olisivat poissa silmistämme.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä Vastaus kommenttiin #42

Tällä hetkellä maailman vauraimmat maat keskittyvät noin 2 miljoonan muuttajan asuttamiseen, valtaosa noista kymmenistä miljoonista on varsin vähäisen avun varassa ja varsin suojattomissa oloissa. Emme voi ratkaista pakolaisongelmaa sillä, että huolehdimme etupäässä pienestä pakolaisuuden sivuvirrasta. Se ei ole tehokasta, se ei ole inhimillistä eikä se ole oikein. Ainoa selkeä vaihtoehto minkä minä näen on paljon selkeämpi läsnäolo kriisialueiden tuntumassa sekä paljon nykyistä kehittyneempi tapa auttaa.

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen Vastaus kommenttiin #53

Mieluusti lisäisin tukea lähialueiden valtioiden tekemän humanitäärisen työn parantamiseksi. Silti meidän on otettava vastuu jokaisesta pakolaisesta joka tulee tänne saakka olipa se kallista ja tehotonta tai ei. Meillä ei ole kanavaa palautella tänne tupsahtaneita syyrialaisia Turkkiin paikallisille pakolaisleireille. Ei vaikka kuinka niitä leirejä tukisimme.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä Vastaus kommenttiin #65

Puhumme hivenen eri asioista. Itse puhun siitä millainen järjestelmä pitäisi rakentaa tämän nykyisen tilalle, sinä puhut tämän nykyisen järjestelmän sisällä liikkuvista ihmisistä. On itsestään selvää, että ennen kun järjestelmää muutetaan, ei uuden järjestelmän sääntöjä voida noin vain tuoda nykyiseen järjestelmään. Tavoitteena olisi hiipuva spontaanipakolaisten virta, jolloin tänne asti päätyneitä ihmisiä olisi vähemmän, mutta apua saisi huomattavasti useammat ihmiset.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

Yksinkertaisin ratkaisu olisi tietysti se, että kehittyneet maat lakkaisivat ryöstämästä kehitysmaiden luonnonvaroja sekä orjuuttamasta kehitysmaiden kansoja velalla.

Mutta kuten todettu, tämä ratkaisu on tietysti liian kallis...

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Useimmat kriiseistä johtuu vähän muista asioista kuin viittaamastasi luonnonvarjojen riistosta. Tuo on ehkä tuttu ja turvallinen mantra, mutta se ei valitettavasti lainkaan osu nykykriisien ytimeen.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Voisiko alkajaisiksi lopettaa propagandan valheellisesti käytetyillä käsitteillä?

"Pakolainen

Pakolainen on henkilö, jolla on YK:n pakolaisasiain päävaltuutetun (UNHCR) myöntämä pakolaisen asema ja joka on paennut saamaan suojelua oman kotimaansa ulkopuolelle. Hänellä on perusteltua aihetta pelätä joutuvansa vainotuksi kotimaassaan rodun, uskonnon, kansallisuuden, tiettyyn yhteiskuntaluokkaan kuulumisen tai poliittisen mielipiteen johdosta ja on sen vuoksi kykenemätön tai sellaisen pelon johdosta haluton turvautumaan kotimaansa suojaan. Pakolainen voi olla myös henkilö joka olematta minkään maan kansalainen oleskelee entisen pysyvän asuinmaansa ulkopuolella ja edellä mainittujen seikkojen tähden on kykenemätön tai edellä mainittuihin perusteluihin perustuvan pelon vuoksi haluton palaamaan asuinmaahansa. Pakolaisen määritelmä ja oikeudet määritellään  YK:n Geneven pakolaissopimuksessa. Oman kotimaansa alueella oleskelevaa pakolaista kutsutaan maansisäiseksi pakolaiseksi eli evakoksi."

http://pakolaisapu.fi/pakolaisuus/sanasto/

Blogin alussa pakolaisten kanssa samaan hengenvetoon mainituilla karkotuksilla ei ole kerrassaan mitään tekemistä pakolaisuuden kanssa – kysehän on henkilöistä, joilla Maahanmuuttovirasto ei ole todennut suojelun tarvetta ja asian on tutkinut toiseen kertaan oikeusistuin, joka on tullut aivan samaan tulokseen – perusteellisten tutkimusten nojalla he eivät ole Geneven pakolaissopimuksen tarkoittamia henkilöitä. Kyse on maassa laittomasti olevien henkilöiden poistamisesta maasta.

"Ikävää tässä on se, että kummallekin osapuolelle, niin maahanmuuton vastustajille kuin pakolaisten asemasta huolestuneille näyttäisi olevan mielekästä puhua pakolaisuudesta auttamisen sijaan."

Pakolaisten asemasta huolestuneilla on todistamisen taakka osoittaa julkisesti yksikin tapaus, jossa Suomi ei noudata Geneven pakolaissopimusta. Tietääkseni sellaista ei ole näytetty toteen.

Pakolaisuudesta on pakko puhua niin kauan, kuin tällä käsitteellä manipuloidaan kuulijaa valheellisesti. Puhukaa totta ja nimittäkää oikeilla nimillään niin turvapaikanhakijoita kuin laittomasti maassa oleskelijoitakin. Maahanmuuttajiakin sopii nimittää juuri tällä nimellä – vain murto-osalla heistä on pakolaisstatus. Selvyyttä tarvittaessa voi tehdä eron, ketkä heistä ovat työperäisiä ja ketkä eivät.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Saivartelua. Pakolainen yleisesti käytettynä sanana ei ole sama asia kuin pakolaisstatuksen saanut ihminen. Ja kaikella kunnioituksella, pakolaissanaa on käytetty selvästi ennen kun kyseiset sopimukset on solmittu.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Nyt kun pakolaisuudelle on olemassa täsmällisempi määritelmä Geneven sopimuksessa, sen käyttö totuudenvastaisesti propagandatarkoituksessa on epärehellistä. Mitä vikaa on asioiden nimittämisessä oikealla nimellään? Rehellisyys ei suinkaan ole saivartelua, ja se edistää hyödyllistä yhteiskunnallista keskustelua. Epärehellinen valhepropaganda ei tee uskottavaa neuvotteluosapuolta turvapaikanhakijoiden asialla olijoista.

Jos kokee lähtömaassaan näköalattomuutta ja kokee olevansa loukussa elintasonsa suhteen, on oikeasti useimmiten (laiton) siirtolainen. Koska turvapaikkamenettely tarjoaa tilapäisen mahdollisuuden oleskella kohdemaassa laillisesti, tottakai jokainen lausuu maahan päästyään taikasanan "asylum" ja on tällöin siitä hetkestä lähtien turvapaikanhakija. Miksi pitäisi valehdella, että tällöin kyseessä on pakolainen?

Kielteiset oleskelulupapäätökset, joista valtaosa pysyy myös hallinto-oikeuden valituskäsittelyn jälkeen, osoittavat kaikkea muuta kuin Geneven sopimuksen tarkoittamaa pakolaisuutta.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä Vastaus kommenttiin #37

Nyt kun saivartelet ja vääristelet niin jatka toki loppuun saakka. Itse en ole erityisen kiinnostunut viemään keskustelua sivuraiteille saivartelulla, mutta jos sinä haluamalla haluat moista harjoittaa, niin voisitko ystävällisesti tehdä sitä jossain muualla. Mutta jos sinä haluat keskustella itse asiasta, niin tervetuloa.

Käyttäjän PetriHmlinen1 kuva
Petri Hämäläinen

Asiallinen ja ansiokas kirjoitus, vaikkakin täynnä historian uudelleen kirjoitusta.

Perussuomalaiset (samoin kun Donald Trump) on aina kannattanut pakolaiskriisin paikallista ratkaisua, turvaa paikallisilla suoja-alueilla tai pakolaisleireillä.

Vuodesta 2014 aina tähän päivään se on ollut rasismia. Nyt se on totta ja realismia. Kohta luultavasti myös humanismia.

"Anna apua lähellä" on ajatuskehikkona minulle uusi ja yllättävä. Se kuvastaa kyllä loistavasti sitä miten taivaspaikkoja ostetaan megakalliilla harvoja Suomeen tulleita (miehiä) auttaen, muiden kärsiessä leireillä.

Käyttäjän Mahjong kuva
Erkki Martikainen

Niin,niin mutta kun ne ohdotukset on tulleet sieltä rasistileiristä niin ei niitä ole aiemmin voinut ottaa todesta. Nyt alkaa olla pakko kun seuraava aalto voi olla moninkertainen tähän jo tapahtuneeseen.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Väärin. Olette kannattaneet ongelman rajaamista, ette sen ratkaisemista, sillä ratkaisu vaatii resursseja huomattavasti lisää kun taas olette olleet lähinnä innokkaita leikkaamaan niistä. Teidän mallinne olisi nykytilan huonontaminen, ei sen parantaminen.

Käyttäjän JoriKostiainen kuva
Jori Kostiainen

@ Marko Kivelä

Mitä mieltä olet siitä, että suuri osa Suomeen saapuvista turvapaikanhakijoista ei kuitenkaan täytä turvapaikan saannin ehtoja? Vrt. maastapoistamispäätöksiä yli 17 000 kpl lokakuuhun 2016 mennessä.

http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/turvap...

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Turvapaikan saannin ehdot ovat poliittinen linjaus joka on riippuvainen siitä kuka on milloinkin vallassa, mutta turvaa hakeneiden tilanne ei parane niin, että poliittinen linja muuttuu ja uudessa linjassa sanotaan, ettei nuo ihmset enää tarvitse turvapaikkaa. Eli monet turvapaikkaa hakeneista on turvan tarpeessa, mutta tarpeen määrittelyn muutos muutti Suomen suhtautumisen heidän tilanteeseensa. Toki myös iso osa turvapaikkaa hakeneista on tosiasiallisesti siirtolaisuutta, ei turvan hakemista. Tämän takia olisikin mielekästä laatia vihdoin EU:lle yhteinen siirtolaisuuspolitiikka.

Käyttäjän Mahjong kuva
Erkki Martikainen

Ihan järkeviä ehdotuksia. Näitä samansuuntaisia ehdotuksia on Suomessa tehty jo usean vuoden ajan. Ehdotusten ja ideoiden syntypaikka on vain ollut sellainen ettei sitä ole voitu sivistysvaltion intellektuellipiireissä hyväksyä. Nyt kun alkaa olemaan todellinen pakko tehdä jotain muuallakin kuin Suomessa niin alkaa täältäkin löytyä näitä rakentavia ehdotuksia.
"Kunnollisella järjestelmällä voisimme luoda omavaraisia vahvoja alueita jotka toimivat turvapaikkoina kriisialueiden asukkaille. Toki tämä maksaa, mutta väitän, että kokonaisten kaupunkienkin rakentaminen on sekä inhimillisempi että aikaa myöten halvempi ratkaisu kuin nykyinen systeemi. Järjestelmän toimiessa voisimme palata tilanteeseen jossa spontaanipakolaisuus voitaisiin minimoida."
Hienoa !
"Oleellista niin Euroopan oman edun kuin turvapaikanhakijoiden turvallisuudenkin kannalta on lopettaa liikenne Välimerellä. Meripelastusoperaatiot ovat suoraa tulonsiirtoa ihmissalakuljettajille ja houkuttelevat yhä useampia siirtolaisia merelle. Yksi ratkaisu voisi olla EU:n ylläpitämien suoja-alueiden luominen kriisialueille tai niiden välittömään läheisyyteen. Tällaisilla suoja-alueilla ihmisten välttämättömät tarpeet voitaisiin tyydyttää, ja turvapaikkahakemusten käsittely voitaisiin suorittaa siellä, Halla-aho ehdottaa."

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Ei ehdotukseksi riitä, että sanotaan että apu pitäisi antaa paikan päällä ja sitten ilmoitetaan, että halutaan karsia myös paikan päällä annettuun apuun käytettyjä rahoja. Jos vaikkapa perussuomalaiset haluaisivat auttaa paikan päällä, he ajaisivat sitä, että tähän osoitetaan vaikkapa 200 miljoonaa euroa lisärahoitusta vuositasolla. Nyt he ajoivat ja saivat yhdessä hallituskumppaneidensa kanssa juuri tämän avun leikkaamista.

Käytännössä ne vaihtoehdot ovat olleet pyrkimyksiä vähentää apua, ei parantaa tai tehostaa sitä.

Käyttäjän Mahjong kuva
Erkki Martikainen

Kulut on ihan viisasta määritellä käytettävissä olevien rahojen mukaisesti. Kaikki olivat jo vuosia sitten yhtä mieltä siitä että velkaantuminen pitää pysäyttää.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä Vastaus kommenttiin #39

on silti teeskentelyä väittää ajavansa paikan päällä auttamista jos ei siihen oikeasti aio panostaa.

Käyttäjän Mahjong kuva
Erkki Martikainen Vastaus kommenttiin #41

No, mitenkäs paljon vihreät nyt aikovat panostaa tähän uuteen keksimääsi ideaan ja sen toteutukseen,siis ihan nyt tässä ja tänään kun asia on teille kristallisoitunut. Jos ette panosta tähän keksintöönne niin olettekos paljon parempia kuin toiset jotka ovat saman keksinnön esittäneet keinovalikoimaan. Montako €:a

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä Vastaus kommenttiin #50

Aika näyttää. Edelleen perussuomalaiset jotka ovat mielestäsi esittäneet saman keksinnön toimivat nimenomaan pontevasti sitä vastaan, ei toteuttaakseen mitään esittämäni kaltaista. Perussuomalaisten malli on selkeä huononnus tilanteeseen, ei parannus mitä etsin.

Käyttäjän Mahjong kuva
Erkki Martikainen Vastaus kommenttiin #51

Eli ei yhtään euroa vihreiltä näihin ehdotuksiin.

Käyttäjän dnaumov kuva
Dan Naumov

Jos koet velvollisuuden tunnetta auttaa niin auta. Mutta ei, kukaan ei saa sitten yhtään mitään pisteitä siitä että pakottaa valtiota pakottamaan MINUA auttamaan silloin kun en halua.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

En kerää mitään pisteitä. Sen sijaan toivon, että ihmiskunta etenee kohti pistettä jossa hölmöt sodat ja typerä itsekkyys jäisi historiaan. Matkaa moiseen on toki valtavasti, mutta esimerkiksi viimeisen parin sadan vuoden aikana on kuitenkin tehty isoja harppauksia oikeaan suuntaan (mm ihmisoikeusjulistus, sotarikosten määrittely, pakolaissopimukset yms.)

Niko Sillanpää

Lähtökohta on nähdäkseni seuraava:

1) Meillä ei ole kollektiivina mitään vastuuta mistään kehitysmaiden asiasta.

2) Kehitysmailla ja kehitysmaalaisilta on vastuu itsestään.

3) Ulkomaiden ja -maalaisten tukeminen ei ole minkään kansallisvaltion tai niiden koalition perustehtävä, vaan vapaaehtoista ja tärkeysjärjestyksessä hännillä.

4) Kehitysmaiden konflikteissa ym. annettava apu on lähtökohtaisesti katastrofiapua.

5) Jos tarjotaan muuta kuin katastrofiapua, tarjottava elintaso ja elämän laatu on kehitysmaatasoinen.

6) Tämä tarkoittaa tasoa leireillä telttaa, vettä, leipää, aspiriinia jne.

7) Se ei tarkoita maahanmuuttoa länsimaihin.

8) Jos halutaan tarjota jotain enemmän, sitten Kivelä ja kumppanit menevät tarjoamaan tämän "paremman elämän" paikan päälle omilla varoillaan ja lopettavat kyseisen asian vyöryttämisen kollektiiviseksi vastuuksi länsimaissa.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Maailmankuvasi käy hyvin selville. Tuo on hyvä ohje jos haluaa epävakaata ja turvatonta maailmaa.

Käyttäjän TimoHietanen kuva
Timo Hietanen

Oletko unohtanut lähivuosien pakolaisinvaasion siivillä meihin EU-kansalai-
siin kohdistuneet ihmisoikeusrikokset ? Kovaa hintaa olemme maksaneet aut-
tajan käden ojennuksesta satoina kuolonuhreina, tuhansina raiskauksina yms.
vastenmielisinä tekoina. Ihmisoikeussopimukset koskevat myös meitä veron-
maksajia, äänestäjiä ja Suomea ym. EU-maita omalla työllämme rakentaneita.

Me "vääräuskoiset" olemme tarjonneet teetä ja sympatiaa mutta koko hässäkästä
on melko vaikea löytää hyviä puolia oikeastaan millään mittareilla.

Järjen käyttö ei kai tarkoita sitä, että EU ja Suomi siinä sivussa pelastaa
Afrikan tai lukuisten islamilaisten valtioiden härdellien jälkihoidon - ehkä
kuitenkin unelmissa se on mahdollista.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Kyllä ne ovat ihan tavallisia rikoksia. Ja niitä tekee pienenpieni vähemmistö turvaa hakeneista. Ehdottamassani mallissa muuttoliike olisi pienempää ja siten myös riskit noiden rikosten tekoon vaikkapa suomalaisia kohtaan vähenisi.

Sinällään näen, että lukemattomien ihmisten pelastaminen kaaoksesta ja kuolemanvaarasta on kyllä varsin suuri hyvä puoli. Ihmettelen niitä joille ihmisarvo on niin vähäinen, etteivät tätä näe.

EU:n ja Suomen siinä sivussa on itse asiassa järkevää auttaa, sillä sen lisäksi, että se määrittelee meitä ja suhtautumistamme ihmisyyteen, se myös vähentää meihin kohdistuvia riskejä. Ja se on onnistunut aika hyvin. Noiden muutaman maan konflikteista huolimatta elämme poikkeuksellisen rauhaisaa aikaa maailmassa. Tämä rauha lisää mm kauppaa ja yleistä vaurastumista niin meillä kuin muuallakin maailmassa.

Käyttäjän SeSo kuva
Seida Sohrabi

Marko Kivelä, haluaisin nyt selvittää, että ymmärrätkö sinä mitä eroa on turvapaikanhakijalla ja pakolaisella? Nyt tuntuu, että puurot ja vellit menee sekaisin aivan täysin. Vielä perään kysysyin, että osaatko erottaa termeistä pakolaisen, kiintiöpakolaisen, turvapaikanhakijan, maahanmuuttajan ja ulkomaalaisen? Nimittäin ne kaikki tarkoittavat eri asiaa. On hyvin vaikeaa käydä asiasta keskustelua, kun ei täysin ymmärretä mistä puhutaan. Tähän sortuu hyvin moni, jopa toimittajakunnassa.

T.Entinen kiintiöpakolainen

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Ymmärrän näiden termien erot lainopillisessa mielessä. Itse käytän tässä tekstissä tietoisesti kotimaastaan tai kotialueiltaan paenneistä sanaa pakolainen koska se kuvaa näiden ihmisten tilannetta. Yleisellä tasolla mm YK ja monet muut tahot puhuvat pakolaisista samalla tavoin, kun puhutaan 60 miljoonan pakolaisen tilanteesta. Eli käyttämässäni muodossa pakolaissanaa käytetään yleisesti. Kannattaa myös muistaa, että ihan ehdoton valtaosa pakolaisiksi nimetyistä ei hae mitään turvapaikkaa tai tavoittele mitään virallista pakolaisen asemaa.

On kokonaan toinen keskustelu ja termien käyttö kun puhutaan ihmisten oikeudellisesta asemasta johon viittaat. Kun keskustelu koskee tätä puolta, itse käytän mielelläni termiä pakolaisstatus jolla pyrin täsmentämään, että nyt puhutaan ihmisen asemasta lain edessä.

Kielen käytön suhteen kannattaisi aina muistaa, että kieltä käytetään eri tavoin (mutta silti oikein) eri tilanteissa. On myös lukijan vastuulla hahmottaa konteksti ja näin ymmärtää mitä milläkin termillä tarkoitetaan missäkin yhteydessä. Samankaltainen "ongelma" jos sen sellaiseksi haluaa kokea on sanassa murhaaja. Sen siviilikäyttö ja lainopillinen merkitys eroavat aika tavalla toistaan.

Käyttäjän SeSo kuva
Seida Sohrabi

Mielestäni myös kirjoittajalla on vastuu ja nyt tarkoituksenomaisesti annat kuvaa otsikollasi siitä, että Suomi lähettää pakolaisia takaisin omiin kotimaihinsa. Vielä sellainen juttu, että kaikki ne jotka lähtevät (siis eivät pakene) kotiseudultaan eivät luonnollisesti ole pakolaisia, vaikka joukossa onkin pakolaisia. Nyt annat kuvaa, että kaikki tulijat ovat pakolaisia, eli paenneet. Näinhän asia ei ole. Viime vuoden kriisistä on väärin käyttää termiä pakolaiskriisi, koska se antaa kuvaa siitä, että kaikki tulijat olisivat pakoon lähtemässä, joka luonnollisesti antaa kelle tahansa ihmiselle myötätunnon tunteita. Eli meillä kirjoittajilla on myös vastuu, ei vain lukijoilla.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä Vastaus kommenttiin #58

Nostat taas tuon pakolaissopimuksen määrittelyn ainoaksi oikeaksi termiksi. Tuo on virhe.

Oli miten oli. Miten kutsuisit niitä noin kuuttakymmentä miljoonaa ihmistä jotka ovat joutuneet jättämään kotinsa sotien tai vainojen johdosta? Yleisessä keskustelussa heitä kutsutaan pakolaisiksi, mutta onko sinulla parempi yleisessä käytössä oleva sana tähän tarkoitukseen?

Samalla kehotan lukemaan otsikoinnin uudelleen. Siinä ei taatusti sanota mitään pakolaisten lähettämisestä minnekkään.

Käyttäjän TimoHietanen kuva
Timo Hietanen

Tuttu vastaus ja kuvaa Vihreiden maailmankuvaa. Eli meidän EU-kansalaisten
on uhrauduttava kansainvälisten ihmisoikeus- ja pakolaissopimusten toteut-
tamiseksi täysimääräisenä ? Eli rapatessa roiskuu ja "pienet" vahingot ja
joukkoraiskaukset tai joukkoahdistelut, tapot ja terroiskut on hyväksyttävä
Merkelin ja Hollanden mantran hengessä - välttämättömänä pahana.

"Me kestämme kyllä, emme pelkää.." ja Eiffel-tornia ympäröi syksyllä panssa-
rilasiaita ja Tricolori liehuu...

Mistä Vihreillä on agenda monikulttuurisuuden edistämisestä kasvanut niin
kovin vahvaksi ? Tukeeko Brysselin Molenbeck tai Tukholman Rinkeby unelmi-
anne ? Onko Helsingin Rautatientorin leiri osa unelmaanne ? Entä keskellä
Wieniä tapahtunut 7 turvapaikanhakijan operoima joukkoraiskaus - tavallinen
rikosko, vai vain osa kulttuurin erilaisuutta ? Miten fuusioitte kaksi täysin ääripäiden kulttuuria onnistuneesti, onko Vihreillä fuusion Viisasten Kivi ? Missä se on onnistunut, kerrotko ?

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Vastaus voi olla tuttu, sillä vihreiden yleinen näkemys on, että kannattaa pyrkiä rakentamaan parempaa Suomea ja parempaa maailmaa, ei huonompaa. Ihmisten jättäminen heitteille, ihmisarvon antaminen vain joillekuille on näkemystemme mukaan maailman muuttamista huonommaksi. Ja sellainen ei vain ole kovin viisasta. Sitä ei mitenkään poista ylikorostetut pelot ja epäluulot joita tietty vähemmistö kovin innokkaasti levittää.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

Hyvää pohdintaa. Sen sijaan että kommentoisin monien lauseiden yksityiskohtia, esitän vain pari koko skaalaa koskevaa huomiota.

Jäin hieman kaipailemaan sitä skaalan päätä, jossa pakolaisten hyväksi tehtävä työ keskittyy kriisin ratkaisemiseen niin, että mahdolistetaan pakolaisten paluuu sinne, mistä pakenivat. Joskus tämä on mahdotonta, ja tällöin pakolaisille pitää rakentaa uusi kaupunki tai siirtää heidät kauemmas, mutta kai ykkösvaihtoehto on edelleen kriisin ratkaiseminen (ja tähänkin voi rahaa käyttää), ja loppusijoittaminen muualle vasta se huonompi vaihtoehto.

Olen sitä mieltä, että on hyvä maksaa kymmenykset köyhille. Jos kehitysyhteistyön tavoitteeksi asetetaan pari prosenttia BKT:stä, myös mainitsemasi ajattelu ”korjataan kotimaiset ongelmat ensin” voi olla ok, jos sillä ei tarkoiteta sitä, että ulkomaiden ongelmista ei tarvitse huolia lainkaan. Kymmenyksistä voi nimittäin riittää hyvinkin tuota paria prosenttia suurempi osuus "ensin" kotimaan ongelmien ratkaisemiseen, minkä jälkeen voikin jo auttaa muita.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Pitkälti samaa mieltä, mutta toki ykkösvaihtoehto on estää kriisityminen, siinä mm kehityavusta olisi hyötyä. Mutta aina se ei ole mahdollista jolloin jonkinasteista rauhaanpakottamista tai vahvaa rauhan ajamista mm suomalaisten rauhanvälittäjien (Ahtisaari, Haavisto) avulla pitää pitää keinovalikoimassa. On aina parempi pysäyttää konflikti ennen kun se laajenee liikaa.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

Joo, samaa mieltä siitä, että kaikkein ensimmäisenä ratkaisuna voi pitää kriisien (ja siten jo pakolaisuuden synnyn) ennaltaehkäisyä.

Rauhaan pakottamiseen suhtaudun aika varauksellisesti. Joskus se toimii (kuten vaikkapa Kosovossa, peräti ilman YK:n mandaattia), mutta Suomen keinovalioimaan sotillaallisen rauhaanpakottamisen ei tulisi kuulua, sillä sodankäynnin kynnys on jo muutenkin alentunut, ja sodankäynnin ottaminen rauhanajan politiikan työkaluksi kaikille maille ajaisi maailmaa lisää tähän suuntaan. Poliittinen ja taloudellinen pakottaminen rauhaan on ok myös Suomelle. Samoin jo aktiivisesti harrastamamme rauhan välittäminen ja turvaaminen.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä Vastaus kommenttiin #70

Käytännössä kaikki tässä keskustelussa esillä olleen toimet vaatisivat kansainvälistä yhteisöä taakseen, ja mielellään niin, että yksittäisten valtioiden (on kyseessä sitten yhdysvallat tai Suomi) ei pitäisi olla suorassa vastuussa toimista.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu Vastaus kommenttiin #72

Mainittu Kosovon operaatio toteutettiin ilman YK:n hyväksyntää, ja aika monet pitävät sitä hyväksyttävänä. SIksi pitää ehkä jättää tilaa myös operaatioille ilman selvää YK:n mandaattia.

"Kansainvälisen yhteisön" takanaolo ei ole kuitenkaan riittävä ulkopuolinen oikeutus sotilaallisille operaatioille, jos sillä ei tarkoiteta YK:ta. Näin siksi, että tuollaisen tekosyyn voi lähes kuka tahansa generoida itselleen parin kaverin kanssa helposti. "Kansainvälinen yhteisö" voisi siis tarkoittaa teollisia länsimaita, entisiä neuvostomaita, arabimaita, yhden maan naapureita tai jotain "roistovaltioiden" joukkoa. Kosovon tapauksessa tarvittiin hyvin laaja kansaivälinen Serbian toimien paheksunta ja ilmeisiä ja pahoja kosovolaisten oikeuksien loukkauksia perusteluksi.

Kannatan siis YK:n mandaattia, paitsi tilanteissa joissa YK:n turvallisuusneuvosto ei oletetun veton vuoksi voi toimia, ja tilanteeseen puuttumisen tarve on lähes kaikille itsestään selvä asia. Kyseessä on tällöin kai kansanmurha tai jokin muu lähes yhtä vakava ja akuutti tilanne.

Suomen osalta en siis kannata hyökkäyksellisiin sotilasoperaatioihin ryhtymistä. Se riittää, että mahtavimmat sotilasmahdit (jotka pitävät sotavoimansa hyökkäysvalmiudessa koko ajan joka tapauksessa) hoitavat asian tarvittaessa pommikoneilla ja ohjuksilla. Saman iskuoikeuden ulottaminen kaikkiin maailman maihin vain alentaisi nykyistäkin pahemmin sodan kynnystä. Viime vuosina on tullut tavaksi käydä sotia siellä täällä normaalin politiikan jatkeena ilman sodanjulstusta.

Toivon että Suomi ei mene mukaan tähän peliin, vaan sotii vain silloin, kun se on täysin välttämätöntä, ja tällöin julistaa sodan, eikä luovuta sodankäyntioikeutta poliitikoilleen arkiseksi työkaluksi, jota voi käyttää milloin tahansa ketä tahansa vastaan, jos oman viiteryhmän valtioiden johtajat katsovat tuollaiset iskut hyödyllisiksi.

Yksi perusongelma on se, että sotia on jo käytetty liikaa taloudellisten intressien tukemiseen, itselle vieraiden yhteisöjen kurittamiseen, ja apuna huomion viemisessä pois sisäpoliittisista ongelmista, ulos maasta. Julistettu sodan "jalo syy" ei ole aina ainoa tai edes tärkein syy (joskus ei edes oikea).

Suomi siis pysyköön nykyisissä puitteissaan, ilman että ryhtyisimme omatoimiseksi maailmanpoliisiksi. "Vastuun jakaminen" (= muiden mukana ampuminen, mihin poliitikoillemme voi tulla haluja) ei ole tarpeen, sillä maailmanpoliiseja on jo riittävästi, ja kontribuointi muilla rintamilla on tehokkaampi tapa rauhoittaa maailmaa (vaikkapa neutraalina rauhanneuvottelijana ja -turvaajana). Tämä ei sulje pois mahdollisuutta julistaa sota puolelle maailmaa, jos sellainen tarve joskus tulisi ajankohtaiseksi.

Kirjoitin tämän pitkän selostuksen, koska näytti siltä, että kirjoituksesi jätti oven raolleen Suomen osallistumiselle erilaisiin poliittisiin hyökkäyssotiin muodollisen rauhan aikana.

Toimituksen poiminnat