*

Järjen käyttö on sallittua Vihreisiin päin kallellaan olevia kommentteja yhteiskuntaamme

Tasa-arvo on tie kohti tehokkaampaa yhteiskuntaa

Näin naistenpäivänä on hyvä muistaa, että yhteiskuntamme keskeisillä paikoilla on yhä aika lailla vinoutunut sukupuolijakauma. Tämä pätee niin valtakunnanpolitiikassa kuin vaikkapa osakeyhtiöiden korkeimmassa johdossa sekä niiden hallituksissa.

On itseasiassa varsin outoa, että sukupuolia kohdellaan yhä eri tavoin. Minun on erittäin vaikeaa ymmärtää miksi ihmisiä pitäisi kohdella eri tavoin sen perusteella mikä on hänen sukupuolensa. Esimerkiksi työmarkkinoilla vain osaamisen ja pätevyyden pitäisi vaikuttaa, ei sen mitä hänellä on haarojen välissä. Ja sama pätee oikeastaan paikassa kuin paikassa.

Mitään järkevää syytä moiselle en keksi. Lähinnä ennakkoluuloja, opittuja asenteita ja muuta, loppujen lopuksi täysin tunnepuolen mukanaan tuomaa tauhkaa. Kun itse mietin niitä ihmisiä, joita olen tavannut elämäni aikana, en mitenkään pysty väittämään objektiivisesti, että ihmisten väliset kyvykkyyserot olisivat sukupuoleen sidoksissa. Niin älykkäimpien kuin niiden heikommilla lahjoilla varustettujen joukossa tuntuu olevan suhteellisen tasaisesti kumpaakin sukupuolta. No, ehkä naiset ovat hivenen paremmin onnistuneet vakuuttamaan minut kyvyillään, mutta epäilen tämän pienen eron johtuvan pitkälti laajemmasta koulutuksesta, ei niinkään suuremmasta lahjakkuudesta.

Jotenkin siis näyttää siltä, että ihmisten arviointi tai mitätöinti, joka perustuu sukupuoleen, on epärationaalista toimintaa. Jos oletetaan, niin kuin vahvasti näyttää, että sukupuoli todella vaikuttaa vaikkapa uralla etenemiseen, niin kyse on surkeasta johtamisesta ja suunnattomasta lahjakkuuden haaskaamisesta. Eli loputon jatkumo huonoja päätöksiä.

Jos yhteiskuntana haluamme pärjätä mahdollisimman hyvin, pitäisi meidän saada maksimoitua hyvien päätösten määrä ja minimoitua huonojen. Yksi osa tätä on se, että vaativiin tehtäviin valitaan paras yksilö, ei parasta miestä(tai naista). Lopetetaan tämä naurettava alisuorittaminen ja katsotaan ihmisiä yksilöinä ja tehdään ratkaisumme sen mukaan. Poistetaan ne syyt minkä takia naistenpäivänä tasa-arvo nousee niin helposti keskiöön.

Tähän liittyy kiinnostava piirre, nimittäin monet toista sukupuolta karsastavista ei välttämättä näe oman toimintansa vinoumia. Uskotaan, että tehdään rationaalisia päätöksiä vaikka asenteet sanelisivat kovin vahvastikin niistä suurta osaa.

P.S. Mielestäni kummankin sukupuolen edustajat joutuvat ajoittain mitätöidyiksi ja sivuutetuiksi sukupuolensa takia joten kumpikin sukupuoli osaa siis hölmöilä tässä asiassa. Niin kuin muissakin asioissa kykymme hyvän tai pahaan ei katso tässäkään suhteessa sukupuoleen. Mutta yhteiskunnassamme on asenteita ja rakenteita jotka vaikuttavat enemmän naisten mahdollisuuksiin edetä urallaan ja siihen, otetaanko naisten näkemykset ja osaaminen tosissaan. Samalla toki kannattaa muistaa, että jotkut samankaltaiset syyt johtavat miesten suurempaan syrjäytymisvaaraan. Näyttääkin vahvasti siltä, että sukupuoliin liittyvien asenteiden vähentäminen tai jopa poistaminen on vahva keino lisätä yhteyskuntamme ja taloutemme kilpailukykyä ja tehokkuutta. Puhumattakaan siitä, että se nyt vain on oikein.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (16 kommenttia)

Käyttäjän AleksiSaarinen kuva
Aleksi Saarinen

Lahden yhteydessä tuli pohdittua tätä sukupuoli ja tasa-arvo kysymystä urheilun näkökulmasta. Jos ihmisten kyvykkyys ei ole mitenkään sidoksissa sukupuoleen, niin millä perusteella kilpailijat jaetaan miesten ja naisten sarjaan? En ole huomannut, että tähän juuri kukaan olisi vaatinut muutosta.

Tämä mahdollistaa sen, että esim. 10km hiihdossa nopeammin urakasta suoriutunut urheilija jää palkitsematta samaan aikaan kun heikommalla ajalla maaliin tullut urheilija saattaa juhlia jopa voittoa, vain sen perusteella mitä löytyy haarojen välistä.

Sama epätasa-arvo koskettaa myös vaikkapa tennista, jossa pelataan joko 3 tai 5 erää sukupuolesta riippuen tai golf, jossa yhtä kauniin sukupuolen edustajat aloittavat lähempää reikää.

Yleensä valitetaan siitä, että naisten urheilua ei arvosteta. Tämäkin ongelma korjautuisi, kun ei olisi miesten ja naisten sarjoja, olisi vain urheilua, ja paras mies/nainen voittaisi.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Kirjoittukseni käsittele ihmisten henkisiä kykyjä, ei heidän fyysisiä ominaisuuksiaan.

Käyttäjän AleksiSaarinen kuva
Aleksi Saarinen

No urheilussa pärjätäkseen vaaditaan yleensä molempia puolia, lajista riippuen millä painotuksella. En usko että työ elämä poikkeaa tästä täysin. Toisissa töissä painottuvat henkiset, toisissa fyysiset kyvyt/ominaisuudet.

Jos asiaa tarkastellaan tieteellisesti, tuo jaottelu on hieman huono, koska henkiset kyvyt on seurausta fyysisitä ominaisuuksista.

Uskonnot puolestaan tarjoaa usein näkökulmaa, jossa henki (ja sen kyvyt) on erillinen ja irrallinen osa ruumista.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä Vastaus kommenttiin #5

Fyysisiä töitä jossa keskimääräisen naisen voimat loppuvat kesken kaiken taitaa olla muutaman prosentin verran kaikista työtehtävistä, enkä itse tiedä ensimmäistäkään sellaista esimies tai johtotehtävää joka olisi fyysisesti yli naisten suorituskyvyn.

"Jos asiaa tarkastellaan tieteellisesti, tuo jaottelu on hieman huono, koska henkiset kyvyt on seurausta fyysisitä ominaisuuksista."

Ja mitäköhän tarkoitat tällä?

Käyttäjän AleksiSaarinen kuva
Aleksi Saarinen Vastaus kommenttiin #8

Kuitenkin monet modernit johtajat, etenkin yhdysvalloissa, puhuvat hyvän fyysisen kunnon puolesta, koska kokevat sen parantavan myös henkistä kapasiteettia. En usko että ovat tässä täysin väärässä.

Tarkoitin sillä sitä, että aivojen toiminnasta seuraa se mitä korvien välissä tapahtuu.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä Vastaus kommenttiin #10

Fyysinen kunto toki voi vaikuttaa, mutta hyvän fyysisen kunnon vaikutus taitaa olla aika samanlainen kummallekin sukupuolelle.

Käyttäjän AleksiSaarinen kuva
Aleksi Saarinen Vastaus kommenttiin #11

Jostain muistan lukeneeni, että itseasiassa naiset hyötyvät enemmän kuntoilusta. En tosin muista oliko tämä suhteessa mihin.

Voi perustua siihen että miesten treeni on usein enemmän voima painotteista, kun naisilla kestävyys. Kestävyysharjoittelulla on enemmän terveysvaikutuksia kuin voimailulla.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

No jos henkisiä kykyjä mitataan älykkyydellä, niin ymmärtääkseni miesten ja naisten jakaumat eroavat toisistaan. Keskiarvo on about sama, mutta naisten jakauma on huipukkaampi, mikä tarkoittaa sitä, että miehiä on enemmän jakauman ääripäissä. Se saattaa osin selittää sitä, miksi miehet ovat yliedustettuina sosioekonomisen jakauman molemmissa päissä.

Siitä on toki helppo olla samaa mieltä, että ihmisiä tulee kohdella yksilöinä, ei sukupuolensa edustajina.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Älykkyyskin on nykynäkymän mukaan pikkaisen laajempi juttu kuin tuo vanha testiälykkyys.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

Ookkei, ja mitenkäs sitä sitten pitäisi mitata? Sitä vain pohdin, kun itse kirjoitat seuraavaa: "Niin älykkäimpien kuin niiden heikommilla lahjoilla varustettujen joukossa tuntuu olevan suhteellisen tasaisesti kumpaakin sukupuolta.".

Siis "vanhalla testiälykkyydellä" mitattuna miehiä voi olla enemmän ääripäissä, mutta jollain uudella tavalla mitattuna eroja ei ole, tai korkeintaan naisten hyväksi?

Toinen juttu, joka saattaa myös vaikuttaa sinne sosioekonomisen aseman ääripäihin, on erilainen riskiaversiivisuus. Miehet ovat keskimäärin halukkaampia ottamaan riskiä, mikä saattaa selittää miesten yliedustuksen isosti onnistuneiden ja isosti epäonnistuneiden joukossa.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä Vastaus kommenttiin #6

ehkä riskienottohalukkuus selittää osan eroista ja ehkä toinen selittävä asia on misten suurempi halu/mahdollisuus uhrata loputtomanpitkiä työpäiviä uralla etenenemisen hyväksi. Olen varma, ettei sukupuoleen kohdistuvat asenteet kaikkia eroja selitä, mutta ainakin minun on vaikeaa uskoa, etteikö naisten kykyjen epäily ja naisten väheksyntä olisi osaselitys nykytilanteeseen.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi Vastaus kommenttiin #7

Ukkonen tuossa alla aika hyvin viittaa siihen, että "nykytilanne" on siinä mielessä harhainen, että luvut käytännössä perustuvat pääosin menneisyyteen.

En väitä vastaan, etteikö naisten kykyjä olisi ei-niin-kauan-sitten väheksytty, mikä näkyy nykyisessä tilanteessa. Uskaltaisin väittää, että tilanne on hyvinkin ikäluokkasidonnainen, ja tulee korjaantumaan sitä mukaa kun vanhasta painolastista päästään eroon.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä Vastaus kommenttiin #13

Suurelta osaltahan niihin korkeampiin tehtäviin pääsee vasta jonkin verran vanhempana, joten se että ovatko nuoret ikäluokat kenties saavuttaneet tasa-arvon tuolta osin jää nähtäväksi. Paljastunee vasta parin vuosikymmenen kuluttua, mutta itse epäilen että vielä olisi jonkin verran matkaa.

Käyttäjän eirikr kuva
Antti Ukkonen

Mitenköhän on ikäluokittain lopulta. Jos suuret ikäluokat otetaan pois tilastoista, miltä näyttää naisten asema? Taisi olla USA tai Britit, jossa suuret ikäluokat tilastoissa poistamalla päästään näkemään, että naisilla menee paremmin kuin miehillä.

Eli olemassaolevat vinoumat on selitettävissä tietyn aikakauden ihmisten aiheuttamilla vinoumilla.

Toisaalta tehokkuudesta jos puhutaan, niin millä sitä mitataan ja minkälaisella aikavälillä? Mikä maa em. mittareilla on maailman tehokkain? Millainen tasa-arvotilanne siellä on?

Tasa-arvoa ajetaan yleensä tekemällä asioista monimutkaisempia pakotteilla ja säädöksillä sekä kaatamala resursseja epätasapainon korjaamiseksi. Moinen ei lainkaan lisää tehokkuutta, ellei monimutkaisuutta voi automatisoida ja resursseja digitalisoida. Vapaus ei välttämättä tai yleensä johda tilastoilla tarkasteltavaan tasa-arvoon. Kun ihmisillä on vaihtoehtoja, he toimivat enemmän impulssiensa ja taipumustensa ajamina, eli erot kasvavat.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Ikäluokkaeroja varmasti on, ne itsessään kuvaavat menossa olevaa muutosta. Yleisellä tasolla olisikin kiinnostavaa tietää eri ikäluokissa tapahtuneista muutoksista enemmän.

Tehokkuutta voidaan mitata aika monella tavalla ja mittaustapojen painotuserot kertovat arvostuseroista (esim luonnon suhteen). Karkean mittarin saa jo pelkästä bkt:stä poistaen siitä esim öljyyn tai muihin luonnonrikkausiin liittyvät vääristymät.

Jaakko Häkkinen

"On itseasiassa varsin outoa, että sukupuolia kohdellaan yhä eri tavoin. Minun on erittäin vaikeaa ymmärtää miksi ihmisiä pitäisi kohdella eri tavoin sen perusteella mikä on hänen sukupuolensa. Esimerkiksi työmarkkinoilla vain osaamisen ja pätevyyden pitäisi vaikuttaa, ei sen mitä hänellä on haarojen välissä. Ja sama pätee oikeastaan paikassa kuin paikassa."

Täysin samaa mieltä.

Toimituksen poiminnat