Järjen käyttö on sallittua Vihreisiin päin kallellaan olevia kommentteja yhteiskuntaamme

Haluatko 20% lisää velkaa poliittisen päätöksen takia?

Osa talouspoliittista oppositiotamme tarjoaa ratkaisuksi nykytilanteeseen eurosta eroa ja sen yhteydessä tapahtuvaa devalvaatiota. Tätä tarjotaan liikuttavalla hartaudella ratkaisuksi miltei kaikkeen. Vaikka ohitetaan se suurin mutta, eli se että kilpailukyvyn parantamisesta hyödytään vasta kun kykenemme tarjoamaan riittävästi sellaista tuotantoa joka osallistuu siihen kilpailuun, on ratkaisussa ongelmansa. Suurin ongelma on kotitalouksien, yritysten ja yhteiskunnan velkaantumisessa ja siinä, että kaikki tuo velka olisi valuuttavelkaa eurosta eroamisen myötä.

 

Varmasti on niitäkin jotka sivuuttavat tämän toteamalla, että määrätään nuo velat markkaveloiksi. Mutta tämä on helpommin sanottu kuin tehty. Omasta pankkisektoristamme on jäljellä vain pienehköt rippeet ja valtaosa pankeistamme on nykyään osana pohjoismaisia pankkijättejä. Nämä tuskin ottaisivat vapaaehtoisesti valtavaa devalvaatioriskiä itselleen, eikä nykytilanteessa Suomella taida olla enää mitään keinoa pakottaa pankkeja moiseen.

 

Eli kun eurosta erotaan ja valuutta devalvoituu vaikkapa 20% nousee kaikkien lainaa ottaneiden velkataakka samaisen 20%. Valtion mahdollisuudet kompensoida tilannetta hyvittämällä muutoksen vaikutusta velallisille on käytännössä nolla. Kotitalouksien ja yritysten velan määrä nousisi tuossa tilanteessa nimittäin niin paljon, että hyvitettynä se tuplaisi julkisen velan määrän, jonka lisäksi myös julkisen sektorin velan määrä nousisi tuon 20% verran.

 

Käytännössä siis tuo muutos jäisi kotitalouksien ja yritysten harteille. Jotkut kestäisivät sen, monet eivät. Tilannetta toki voisi helpottaa erilaisin velallisen asemaa helpottavin laein, kuten esimerkiksi henkilökohtaisen konkurssin mahdollisuudella, mutta siitä huolimatta eurosta eroaminen aiheuttaisi valtavan tuhoista jälkeä yhteiskunnassamme.

 

Kannattaa aina muistaa yksinkertainen fakta. Vaikka jokin toimenpide voisi olla makrotalouden kannalta mielekäs, ei muutoksen vaikutus koskaan jakaannu tasan. Jokaisella yhteiskunnallisella ja taloudellisella muutoksella on aina voittajansa ja häviäjänsä. Eurosta eroamisessa ja valuutan devalvoitumisessa ne häviäjät ovat velkataakan alla olevia ja niitä jotka työskentelevät sellaisissa yrityksissä jotka kaatuisivat äkillisesti nousseen velkaantumisasteen takia. Toki sille osalle jonka budjetti kestää velan määrän kasvun, on aikaa myöten helpotusta luvassa korkeamman inflaation myötä.

 

Tätä vaikutusta vielä korostaisi velkamäärän lisääntymisen yhteydessä tapahtuva mittava ostovoiman lasku. Käytännössä ruokaa lukuunottamatta valtaosa kaikesta kulutuksestamme kohdistuu muualta tuleviin tuotteisiin, jolloin näiden hinta nousisi hyvin pitkälti kurssimuutoksen suhteessa – tämä toki parantaisi kotimaisten tuotteiden kilpailukykyä, mutta sen hyödyntäminen edellyttäisi paljon laajempaa kulutustavaratuotantoa kuin mitä maassamme on.

 

Jos muutos saataisiin kunnialla lävitse (ilman liian suuria vahinkoja) ja jos sen myötä taloutemme kilpailukyky paranisi niin, että maahamme syntyisi runsaasti uusia työpaikkoja, voisi muutoksen kokonaisvaikutus muutamassa vuodessa osoittautua positiiviseksi makrotalouden tasolla, mutta tämä ei ole mitenkään varmaa. Sen sijaan varmaa olisi, että ennen tuota moni ihminen huomaisi velkataakan käyneen kohtuuttomaksi ja moni yritys kaatuisi samasta syystä.

 

En tällä kirjoituksella halua niinkään sanoa, että eurosta eroaminen olisi mahdotonta tai edes kaikissa tilanteissa se huonompi vaihtoehto, mutta pitäisin tärkeänä, että kun siitä puhutaan tiedostettaisiin sen vaikutukset myös tavallisille ihmisille ja yrityksille eikä pelkästään kansantaloudelle kokonaisuudessaan.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

9Suosittele

9 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (264 kommenttia)

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Editointi unohtui. Autanpa avauskappaleen osalta:

"Osa talouspoliittista konsensustamme tarjoaa ratkaisuksi nykytilanteeseen deflaatiota ja sen yhteydessä tapahtuvaa velan reaalitason nousua. Tätä tarjotaan liikuttavalla hartaudella ratkaisuksi miltei kaikkeen. Vaikka ohitetaan se suurin mutta; eli se että kilpailukyvyn parantamisesta hyödytään vasta kun kykenemme palkkaleikkauksiin tuotantoaloilla, jotka osallistuvat siihen kilpailuun, on ongelma ratkaistavissa. Suurin ongelma on kotitalouksien, yritysten ja yhteiskunnan velkaantumisessa."

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Ei näin aamulla voi odottaa loppuun saakka hiottua tekstiä ;) Tosin tuosta konsensuksesta en kylläkään ole ihan samaa mieltä ja pari muutakin kohtaa tuntuu oikoluetussa versiossasi kääntyneen ikäänkuin päälaelleen.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Ei voikaan, siksi pitää tehdä tätä hieman pidemmälle. Sellaista toki kysyisin, että alkusanojen muoto voisi olla ytimekäs "Talouspoliittinen konsensuksemme...", sillä tuo "osa" on melkoisen suuri - ja siihen kuuluu puolueita niin hallituksesta kuin oppositiostakin.

Syy, miksi muutama asia kääntyi päälaelleen oli hyvä ja vetävä otsikko. Deflaatiolla saamme toden totta kaikki lisää velkaa (reaalista). Sen päälle olisi voinut vielä muistuttaa ostovoiman laskusta ja veropurojen ehtymisestä, jolloin tarvitaan veronkiristyksiä.

Palautan vielä mieliin, että yhteisvaluutan jäsenmaana Suomella on tasan samat "mahdollisuudet" selvitä ulos ahdingosta kuin aiemmin kriisin kynsiin joutuneilla euromailla. Kreikka vajosi palkkaleikkaustensa myötä deflaatioon. Maan bruttokansantuotteesta katosi kuudessa vuodessa noin neljännes. Neljännes työikäisestä väestöstä on kilometritehtaalla. Kreikan julkinen velka on kasvanut paitsi suhteellisesti (bkt pudonnut), mutta myös absoluuttisesti - ja reaalisesti.

Ja kun tulevaisuuteen peilaa niin Kreikassa on kuuden katovuoden jälkeen piikkipaikalla puolue, jonka ohjelma de facto on täysin ristiriidassa yhteisvaluutan pelisääntöjen kanssa.

Oleelliseksi kysymykseksi nousee silloin, jotta haluammeko mekin Suomeen suurimmaksi puolueeksi sellaisen, joka on toden teolla puuhaamassa Suomea ulos eurojäsenyydestä?

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä Vastaus kommenttiin #10

Vaaleissahan tuosta päätetään. Itse koitan lähinnä herätellä sitä, että näillä päätöksillä olisi myös isoja vaikutuksia tavallisten ihmisten ja yritysten toimintaan. Jos eurosta joskus luovutaan pitäisi samalla käynnistää selkeä ja voimakas lainsäädännön muutostyö jolla noita vahinkoja minimoidaan.

Toinen vaihtoehto olisi toki se, että pyrittäisiin tekemään eurosta eroaminen ilman devalvaatiota, jolloin kurssihyöty ja sen positiivinen vaikutus jäisi lyhytaikaisesti syntymättä, mutta talous saisi aikaa sopeutua uuteen valuuttaan ja näin myös siirtyä ainakin osin pois valuuttavelan ansasta. Olisiko tämä mahdollista on sitten kiinni suomen taloudellisesta tilanteesta.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #16

Hyvä herätysajatus, mutta miksi unohtaa se valtaosa puolueista, joiden ajatusmaailman vuoksi meidän velkataso on uhkaamassa nousta - ja keskittyä pienempiin ryhmiin, jotka ajaisivat Suomeen lisää investointeja ja sitä kautta parantaisi työllisyysastettamme?

Euroerossa ei olisi mitään mieltä ilman valuutan devalvoitumista (mielestäni kannattaa valita kelluva valuutta, eli devalvaatio muutetaan devalvoitumiseksi).

Tässä tilanteessa olemme olleet myös aiemmin, hieman yli kaksikymmentä vuotta sitten. Silloin "Suomen taloudellinen tilanne" ehdittiin ajaa jo niin pahaksi, että tasavaltamme oli viittä vaille konkurssissa (ulkomaan valuuttareservit olivat loppumassa).

Kyllä se turhauttaa, ettei tällä kertaa osata toimia riittävästi etukäteen, vaan kuljemme samoja latuja kohti tällaista konkurssitilannetta. Deflaation edessä on jo yksi euromaa ollut SD-luottoluokituksessa. Toisella on ollut "parin viikon pääomakontrollit".

Näistä huolimatta ongelmat eivät ole kadonneet.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä Vastaus kommenttiin #25

Turha yrittää yhdellä kirjoituksella syleillä koko maailmaa.

Vaihtuva valuutta varmaankin olisi hyvä tavoite, mutta realistisempaa olisi aloittaa euroon sidotulla kurssilla jota vapautettaisiin asteittain. Tämä vähentäisi äkillisten valuuttaheilahteluiden riskiä.

Pitkälti samaa mieltä, paitsi nyt potentiaalisesti kaikki laina olisi valuuttalainaa - ja se tekisi tilanteesta vielä paljon vaikeamman.

Mitä tuohon samojen latujen käyttöön tulee, niin itse olen huolestunut siitä, että ei riittävällä tavalla nähdä sitä, että globaali talous sääntöneen ja mahdollisuuksineen on jatkuvassa muutoksessa. Tähän koitetaan vastata miltei järjestään vanhoilla keinoilla ilman kunnon analyysiä siitä mitä oikeastaan pitäisi tehdä.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä Vastaus kommenttiin #78

Yritä uudelleen. Tuo on pelkkää euron pyörittelyä. Se minkä analyysitarpeesta puhuin on talouden heikoudet, vahvuudet ja muutossuunta kokonaisuudessaan, ei pelkkä valuutan pohtiminen.

Euron yksi ongelmista on siinä, että se korostaa maiden talouksien heikkoutta paikoittamalla ne rahapolitiikkaan joka ei salli keinotekoisia korjauksia. Mutta se ei itse luonnut Kreikan talouden ongelmia, vaan siinä kreikkalaisilla on itsellään melkoinen osa.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä Vastaus kommenttiin #87

Liberan paperi oli yllättävän heikkotasoinen ja olisi hyötynyt oikoluvun lisäksi myös siitä, että tarkasteluun oltaisi otettu todellinen kilpailukyky, ei pelkästään tuo muutos - jos tuohon olisi lisätty Kiinan kehitys mukaan olisi koko tekstiltä lähtenyt pohja. Toki sen tarkoituskin oli olla lähinnä lyhyt johdatus, mutta se loi lähinnä mielikuvan lukijoiden aliarvoinnista. Ei tällaista. Mielikuvani Liberasta on hivenen negatiivinen ja tuo ei sitä parantanut.

Harvardin teksti oli kiinnostavaa, mutta sekin rajoittui liikaa tuon valuutan ympärille mitä olen kritisoinnut kaiken aikaa.

EU:n nivaska on liian pitkä, että nyt sitä ehtisin lukea. Palaan siihen myöhemmin.

Mutta edelleen, ei keskitytä pelkkään valuuttaan vaan huomioidaan koko talous vahvuuksineen ja heikkouksineen. Euro on kuitenkin vain yksi osa palapelistä.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #115

Voisikohan näiden papereiden keskittyminen siihen valuuttaan johtua siitä, että se on sen ongelman alku ja juuri? :D

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #82

Tämä: https://www.youtube.com/watch?v=C8xAXJx9WJ8

Yritin vain alussa antaa pähkinänkuoressa asian, mutta hyvä asia, että haluat kaivaa syvemmältä.

My bad, siis.

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari Vastaus kommenttiin #89

On kyllä kohtalaisen hyvä, tosin ehkä yksinkertaistettu visualisointi Euroopan tilanteesta. Näiden kanssa on usein hyvä olla mukana lähdekritiikkiä. Koskapa jonkin tahon mielipiteistä on kuitenkin usein myös kyse.

Talouden asioissa on yllättävän paljon painotuksia sen mukaan, millainen maailmankuva kulloisellakin tiedon esittäjällä on. Eli näkemyksissä kansantalousasioihin on harvemmin olemassa ihan absoluuttisia totuuksia.
Tämän verran on helposti saatavilla julkista tietoa Bloomberg:istä.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #130

Aa, tarkoitatko sanoa, ettei Euroopan yhdentymisen tarkoituskaan ollut helpottaa kaupankäyntiä, vaan että tää kriisi tehtiin ihan piruuttaan? Vai mikä oli lähdekritiikin pointti?

Mistä et ollut samaa mieltä? Siitä, mikä on rahapolitiikan osuus taloudessa, ja mikä finanssipolitiikan? Minusta siinä aika hyvin esitettiin, mitkä todelliset vaihtoehdot ovat. Kunnioitan myös niitä suomalaisia, jotka haluavat tulonsiirtounionin. He sentään ymmärtävät, mistä on kyse - vaikka olenkin eri mieltä ratkaisuvaihtoehdosta.

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari Vastaus kommenttiin #144

Lähdekritiikin pointti on se, että uutislähteitä kannattaa yleensä tarkastella useammalta kannalta. Lähdekritiikkihän ei ole tarkoitettu teilaamaan ansiokastakaan mielipidettä.

Olen vahvasti sitä mieltä, että pelkästään rahapolitiikka tai pelkästään finanssipolitiikka eivät ole olleet ratkaisevia siihen, että USA:ssakin ovat työpaikat alkaneet palata takaisin USA:han fiksumpien firmojen toimesta.

Ja olikohan USA:lla maailmanennätys velkojen määrässäkin. Eli ei sekään ole pelkästään se ratkaiseva tekijä kilpailukyvyn kannalta. Eli on selvästi niin, että on lukuisia muitakin syitä kansakunnan kilpailukykyyn.

Hyvä kysymys on, että mitkä muut tekijät ovat alun perin vaikuttaneet siihen, että työt olivat näennäisesti kannattavampaa tehdä Intiassa tai Kiinassa? Siihen Thomas Friedman oli löytänyt lukuisia syitä. Ja uusiakin on jo tullut, kehitys on maailmalla melko nopeaa. Sitä emme voi oikein jarruttaakaan.

Nekin syyt hahmottamalla on kehitettävissä oleellisesti fiksumpia välineitä koko kansantalouden käyttöön.

Ja sitten taas toivottelen hyvää ja menestyksekästä vuotta 2015!

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #148

Otetaan esimerkiksi menestyvä Saksa.

Saksan aivan absoluuttisessa läheisyydessä asuu kymmeniä miljoonia asiakkaita. Logistiikka on halpaa. Talvet ovat leudompia (keskimäärin) jne.

Miten Suomi parantaa lähiasiakaskuntansa määrän? Entä ilmaston (olen ymmärtänyt, ettei ne 30 asteen pakkasetkaan vielä riitä, vaan liian lämmintä on).

Saksa maksatti pankkisotkunsa pitkälti suomalaisilla. Pitäisikö Suomenkin huijata rahaa ulkomailta?

Valitan. Jos näille asioille ei voi tehdä mitään, niin sitten yksi vuorenvarma kilpailuvaltti on edullisempi hinta.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #148

Keskeinen tekijä USA:n vahvuudessa ja palautumiskyvyssä on Fed: liittovaltion keskuspankki, jolla on kunnon valtuudet. Siihen suuntaan meilläkin pitää pyrkiä eikä päinvastaiseen.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen Vastaus kommenttiin #148

Aina kun joku mainitsee Thomas Friedmanin nimen tämän kriisin yhteydessä, etenkin ajatuksella, että "se on vain tahdosta kiinni", että löytää kasvun konstit, niin muistuttaisin, että Friedman varoitti euron kanssa käyvän juuri niin kuin on tapahtunut. Massiivisia virheinvestointeja, niistä seuranneita epätasapainoja, riitaisuutta ja pysähtyneisyyden tila.

Friedman oli, kuten pääsääntöisesti poliittisesti vapaat ekonomistit yleensäkin, hyvin skeptinen euron järkevyyden suhteen. Tämä on poliittinen hanke, ei taloudellinen. Se, että siitä on tullut taloudellisesti ongelmallinen, ei sekään ole yllättävää.

On yllättävää, että poliittisista syistä poliittista ratkaisua yritettiin ensin taloudellisilla perusteluilla kehua - ja kun se ei onnistunut, niin sen jälkeen turvallisuuspolittiisillakin. Mikä on aivan naurettavaa.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #308

Thomas Friedman ei ole eikä ole väittänyt olevansa ekonomisti. Hän on New York Timesin poliittinen kolumnisti, joka kirjoitti aikanaan teoksen Litteä maailma. Toki hänkin esitti kaikki tavanomaiset varoitukset valuuttaunionista ilman yhteistä talouspolitiikkaa.

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari Vastaus kommenttiin #308

Thomas Friedman on New York Timesin Pulitzer-palkittu toimittaja.
http://en.wikipedia.org/wiki/Thomas_Friedman

Tarkoitatko Milton Friedman:ia?

(edit. huomasin Jari-Pekka Vuorelan kommentin samasta vasta nyt.)

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen Vastaus kommenttiin #316

Pahoittelut - oma viikonloppuilta-aivoni teki tepposet. Luonnollisesti tarkoitin Miltonia, eli luin väårin.

Käyttäjän pasipulkkinen kuva
Pasi Pulkkinen Vastaus kommenttiin #89

Pikkusen tuossa videossa oli oiottu tarinaa, mutta muuten ok.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari Vastaus kommenttiin #16

Hallituksemme herättelee näillä konsensuksen säkeillä suomalaisia ensi vuonna. Siitä ei tarvitse jossitella:
http://www.iltalehti.fi/talous/2014123118964969_ta...

Kanniaisen (toim.) kirjan "Euron tulevaisuus" mukaan olisi kiintoisa laskea eurokriisin seurauksena mainittu "10%:n tuotantokuilu, hyvinvointitappio ja euroalueen asukkaiden elintason lasku".
Kriisimaissa suurin tappio, Saksa suurin nettohyötyjä.

Meillä on siis evidenssiä tämän valitun tien hinnasta, joten kai sekin olisi hyvä tuoda euroeron huolien rinnalle? Ei vaalitaistoa kannata toista kertaa käydä pelottelun ja katteettomien lupausten avulla.

Tässä on keltaisen lehdistön näkemyksiä kolme vuotta konsensuksessa toimineen six-packin (Kok, Sdp, Vihr, Vas, KD, Rkp) yläkerrasta:
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2014123118963919_u...

Käyttäjän auvorouvinen kuva
Auvo Rouvinen Vastaus kommenttiin #16

ei tartte devalvoida, pistää rahan kellumaan. kiinteä kurssi ei ole kovinkaan markkinaehtoinen ratkaisu.

senkin jokainen ymmärtää että yhteinen valuutta ilman tulonsiirtoja on mahdoton. elikkä meidän täytyy valita joko
- 40% vero kreikkaan siirrettäväksi
- ekp rahoitus valtioille
- ero eurosta

vassin ohjelmassa on kaksi viimeksimainittua. joko rahoitus tai ero. ipu ja skp pelkkää eroa vaatii.

saksa ei tuota ekp rahoitusta hyväksy koska se poistaisi köyhyyden ja kiristyksen tarpeet. eli miettisen samin sanoin "sadofiskaalisen" politiikan tarpeen.

toi velkamäärä kasvaa ellei mitään tehdä koska velkoja on mahdoton maksaa, laskee kysyntä aina sen verran mitä velkaa maksetaan.

yleensä valtiot on hoitanut velkansa inflaatiolla, ei niitä kukaan ole koskaan maksanut. nyt meilä vaan saarnataan vakaata rahaa eli käytännössä nolla inflaatiota. se tappaa talouden ja maksajat.

meidän rahoitus menee nyt näin:
EKP luo rahaa -> antaa pankille 0.05% korolla -> pankki lainaa valtiolle 10% korolla.

Eli toi vastaa sitä että sä antasit tilisi naapurille ja sen jälkeen vippaisit siltä ruokarahat.

mun malli menis näin:
Keskuspankki luo rahaa -> lainaa valtiolle -> valtio kuluttaa

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Ajatuksia on syytä tuuletella, mutta kun menemme huomenna taas uudelle vuosikuvulle, meillä tulisi olla joku suunta elämässä. Se ei todellakaan voi olla joku hokema autuaaksi tekevästä omasta rahasta, vaan se pitää pystyä myös perustelemaan.

Devalvaatiosta hyötyisi vientiteollisuus, joka on nyt pahassa suossa, mutta se ei johdu hinnasta vaan kysynnästä, on vaikea nähdä, että kysyntä paljoakaan lisääntyisi, vaikka jakaisimme tavaramme ilmaiseksi.

Otetaanpa vaikka esimerkisi paperiteollisuus tai vaikkpa kaivosteollisuus, jos sinkkiä ei osteta tarpeeksi Talvivaaran toiminta on kannattamatonta, jos pumpataan sille 20 % lisää rahaa samasta määrästä sinkkiä voi tuotanto olla jopa kannattavaa, mutta onko se suomalaisten kannalta sitä enää. Jos sellua tehdään maailmassa 28 Uimaharjun tehtaan verta ylimääräistä, niin dumppaamalla emme saavuta mitään. Ylituotanto vain kasvaa ja me suomalaiset olemme sen maksumiehiä.

Rakenteet pitää olla koko ajan kunnossa ja sitten voidaan katsoa myös valuuttaa, mutta ensin rakenteet ja sitten puliveivaaminen valuuttojen osto- ja myyntiarvoilla.

Venäjä on hyvä esimerkki, rupla devalvoituu, mutta öljy ei käy kaupaksi yhtään enempää.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Vientiteollisuutemme menestystä tarkkaillessa kannattaisi tosiaan hivenen enemmän tutkia sitä, että missä suhteessa tilausten supistumisessa on kyse aidosta kilpailukyvyn rapistumisesta ja milloin ongelmana on pikemminkin markkinoiden supistuminen tai jopa se, että markkinat sijaitsevat aivan väärällä puolella palloamme.

Markku Laaksonen

Vai kyvyttömyydestä markkinoida, Asean maat kasvavat n. 3-4 %/v tasolla, Kiina ripeämmin, sielläpäin liikkuessa ei Suomi näy, paitsi hisseissä joskus.
Ongelma on tuotantomme kapeus verrattuna esim. Ruotsiin.

Valuutakursseilla autuuteen on vaikea uskoa, sensijaan olisi tehtävä kotitehtävät kilpailukyvyn ja kysynnän nostamiseksi, vähentää melko kaikenkattavaa byrokratiaa, julksen sektorin pöhöä reippaasti. Eivät kaikki ongelmat johdu pelkästään ulkopuolisista syistä vaan myös omistamme.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä Vastaus kommenttiin #70

Markkinointiosaamisen puute saattaa selittää osan, mutta luultavimmin suurempi ongelma on kulutustavaratuotannon ja niihin liittyvien brändien vähyys. Johtuu mainitusta tuotannon kapeudesta.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari Vastaus kommenttiin #74

Ymmärtääkseni taloutemme tilaa - ilman euron rasitetta - on tarkasteltu lähes kaikilta kanteilta hyvin paljon, siis päättäjiemmekin taholta.

€uro on yleensä huitaistu maton alle pikku tekijänä näiden "suurten rakenteellisten vinoutumien, kilpailukyvyn puutteen (olipa syy mikä tahansa), tuotannon yksipuolisen rakenteen, kestävyysvajeen, väestön ikääntymisen, viennin huonon markkinoinnin, bulkkituottamisen, huonon johtamisen, lisävelan ottamistarpeen, brändäämisen, työperäisen maahanmuuton lisätarpeen" yms. vuoksi.

€urosta jauhamista on pidetty lähinnä hankalien toisinajattelijoiden helmasyntinä, ja sen todellinen heijastusvaikutus on näin jäänyt ansiotaan vähemmälle huomiolle ns. vallan kamareissa. Se on nähty ilmiönä "harping on the same string", vaikka sitä olisi voitu tarkastella myös argumentoimalla asiantuntemuksen kanssa. On lähinnä tyydytty toteamaan, että "euron kurssi on liian korkea" ja hymyilty väitteelle, ettei sama lippis sovi kaikille. - Hymy lienee karissut jo pois?
http://www.npr.org/2011/01/25/133112932/paul-krugm...

Kyllä joustamattoman euron yhteys esim. työttömyyteen on tosiasia, mutta sitäkään näkökulmaa eivät päättäjämme osaa hanteerata reilusti pohtimalla. Työttömyydestä puhutaan, vaikka se voi olla oire useammastakin sairaudesta, jopa eurosta.

Euron suhteen "Out of sight - out of mind" näyttää olevan aukkona siinä ajattelussa? Aina voidaan siis jättää tämä teema pois jonkun muun kysymyksen vuoksi.

Suomelle 20 vuotta EU:a ja 13 vuotta euroa herättää kysymyksen: Mikä mättää, kun lastentaudit yhä vaivaavat?

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari Vastaus kommenttiin #128

Työllisyyteen vaikuttaa hyvin voimakkaasti myös muita asioita. En väheksy rahapolitiikan merkitystä.

Se kuitenkin on vain yksi osa kokonaisuutta. Hyvin suuri merkitys on sillä, että koko maailmassa kansantaloudet joutuvat sopeutumaan niin nopeaan teknologian muutokseen, että koko ihmiskunta ei moista ole kokenut koskaan. Ei siis kertaakaan koko ihmiskunnan historian aikana. Maailmasta on tavallaan tullut litteä, jossa raja-aitojen merkitys on monissa asioissa vähenemään päin. Ja kehitys etenee koko ajan.

Tuo Thomas Friedman:in näkemys on erittäin havainnollinen. Tässä suositeltava video aiheesta vuodelta 2007. Esitys on pidetty MIT:ssä, yhdessä maailman huippuyksiköistä. Ja kehitys jatkuu siis edelleen koko ajan. Friedman:in näkemyksestä puuttuu kuitenkin joitain oleellisia asioita: Esim. globaalin standardoidun logistiikan vaikutus ja muutama muu asia, jotka ovat nopeuttaneet muutosta vuoden 2007 jälkeen. Eli esim. standardoitu merikontti ja siihen liittyvä koko kuljetusjärjestelmä. Joidenka takia lähes mikä tahansa tuote voidaan siirtää lähes minne tahansa. Niin kuin koko tuotantokin. Siksi työpaikat siirtyvät. Nykyisin myös Suomeen päin. Kohtalaisen oleellinen kysymys on, että millä tätä "firmojen ja investointien virtaa" saadaan enemmänkin Suomen suuntaan? Työpaikoista on kyse. Ja verojen maksukyvystä on kyse. Kyse on siis siitä, että minkälaatuista elämää Suomessa on mahdollista elää.

Kuka Thomas Friedman?

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen Vastaus kommenttiin #132

"Työllisyyteen vaikuttaa hyvin voimakkaasti myös muita asioita. En väheksy rahapolitiikan merkitystä."

Ilman omaa rahapolitiikkaa, siis valuuttaa ja valtiota rahoittavaa keskuspankkia meillä ei ole keinoja ottaa muita työkaluja käyttöön ja tämä on täysin hallituksenkin tiedossa, siksi ovat kykenemättömiä radikaaleihin muutoksiin. Kaikki muut keinot paitsi ulkoinen devalvaatio aiheuttavat enemmän ongelmia kuin korjaisivat talouttamme.

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari Vastaus kommenttiin #133

Tuo on totta, että juuri tuolla lailla on aikaisemmin vahvastikin oletettu.

Siksi onkin erittäin tärkeää hahmottaa kaikki juurisyyt nykyiselle tilanteelle. Rahapolitiikka on vain yksi juurisyistä. Onko rahapolitiikan merkitys sittenkään ihan niin oleellinen, kun maailmanlaajuiseen teknologiseen murrokseen ei juurisyynä ole ollut rahapolitiikka? Tässä yksi muutoksen nopeuttaja, joka ei sekään ole rahapolitiikkaa.

Ja osasyy työllisyyden alueellisiin muutoksiinhan on usein ollut juuri se, että teknisesti on erittäin helppoa siirtää tuotanto ihan minne tahansa. Eikö vain? Rahapolitiikka ei siinäkään ollut syynä, kuin ehkä hyvin pienenä osasyynä.

Ja kun niitä muitakin juurisyitä hahmotetaan (Valtava tekninen kehitys, automatisaatio, robotisaatio, nettiteknologiat, tiedonkulun mullistus jne jne) nähdään hyvin nopeasti, että meillä onkin paljon isompi työkalupakki eri ratkaisuja kehitettävissä. Myös Suomessa. Isompi työkalupakki, kuin se lähes ainoa aikaisemmin käytössä ollut työkalu, eli "devalvaatiovasara."

Eivät ne ratkaisut tietenkään valmiina sieltä puusta nekään tipahda. Ei edes meille suomalaisille, vaikka olisimme ensimmäisten joukossa hahmottamassa maailmassa muuttunutta tilannetta. Siksi kirjoitin että meillä on kehitettävissä uusia työvälineitä.

Käsitykseni on, että USA.ssa tätä muuttunutta maailmantilannetta on jo hahmotettu. Se selittää mielestäni osaltaan USA:n positiivista kehitystä tällä hetkellä.

Eli maailmanlaajuinen kisa on jo käynnistynyt uudistetuin pelisäännöin.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen Vastaus kommenttiin #134

"maailmanlaajuiseen teknologiseen murrokseen ei juurisyynä ole ollut rahapolitiikka?"

Tämä on kehittyneen logistiikan ohella se puoli asiassa johon emme Suomessa voi vaikuttaa millään tavalla. Ongelma korjautunee kun ei enää ole ostokykyisiä asiakkaita halpistehotuotannolle.

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari Vastaus kommenttiin #135

Olen 100% vakuuttunut siitä, että kyllä voimme. Uskon siihen hyvin vahvasti. Osa niistä työkaluista vaatii tietenkin kehittämistä. Siis hihojen ylös käärimistä ja ihan selkeää työn tekemistä, että meillä Suomessakin on uusia ja tarkempia välineitä, kuin pelkästään se "devalvaatiovasara".

Osa ratkaisuista ei todellakaan ole "matalalta poimittavia hedelmiä". Esimerkiksi laadukas koulujärjestelmä Suomessa, jota on hyvä kehittää edelleen. Silläkin alalla on käynnissä maailmanlaajuinen kilpailu. Niin kuin tuostakin listauksesta nähdään, paikalleen ei silläkään saralla voi jäädä. Kovin pitkään itsetyytyväisyyteen siis ei ole varaa, vaikka Suomi olikin PISA testeissä maailman huipulla melko pitkään. Mikä on sijoitus tulevissa mittauksissa? Ratkaisuja niihin vaikuttaviin asioihin tehdään nyt.

Yksi erittäin suuri vahvuus meillä Suomessa on. Sitä ei oikein rahalla saa. Suomi on erittäin vakaa maa. Ja se luo mahdollisuuksia erittäin moniin asioihin, josta suomalaiset voivat hyötyä. Tällä listalla viimeisenä oleminen tarkoittaa sitä, että se maa on kaikkein paras. Yllättäen, sieltä löytyy vuonna 2014 pieni ja pippurinen Suomi. Ja vieläpä ihan omassa luokassaan.

Ja niin kuin nähdään, monet muutkin maat tutkivat tarkoin näitä "globaaleja mittaristoja". Ja maailmanlaajuinen kisa jatkuu...

Ja nyt onkin hyvä alkaa toivotella iloista uutta vuotta ja menestystä vuodelle 2015!

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen Vastaus kommenttiin #136

"Uskon siihen hyvin vahvasti."

Uskoon näkemyksesi nähtävästi perustuukin, en nähnyt ensimmäistäkään konkreettista toimenpide-ehdotusta miten saisimme Suomen talouden nousuun ja työttömyyden laskuun.

Niin ja Hyvää Uutta Vuotta Sinullekin kuten myös kaikille suomalaisile sekä somalialaisille, afgaaneille, jenkeille, venä.... nyt tilttas uusi ohjelma.

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari Vastaus kommenttiin #137

Niin siis, näiden välineiden tekeminen vaatii työn tekemistä.

Itse olen kouluttautunut tuote-ja palvelukehitykseen. Tuote- tai palvelu käsitettynä erittäin laajasti. Siksi en pelkästään usko, vaan kerta kaikkiaan tiedän, että uusia parempia välineitä on kohtalaisen näppärästi kehitettävissä. Parempia, kuin vaikkapa se "devalvaatiovasara".

Työn tekemistä se vaatii. Pelkkä toimenpideohjelma ei pitkälle vie. Se on aika lailla varmaa. Hihojen kääriminen ja toimeen tarttuminen on hyväksi.

Ja millä me esimerkiksi motivoimme monia, ihan turhaan jouten olevia suomalaisia, ottamaan 100% vastuun omasta osaamisensa kehittämisestä? Se on yksi oleellisista kysymyksistä. Välineitä on netissä ja kirjastoissa vaikka millä mitalla. Tässä yksi.

Koodaamisenkaan oppiminen ei ole enää iästä kiinni. Tässä suomalaista osaamista koodaamisen oppimisessa.

Pyysit konkreettista toimenpide-ehdotusta. Tässäpä yksi:

Kehitetään keinoja motivoida suomalaisia ottamaan täysi vastuu omasta osaamisensa kehittämisestä. Tai mikä vielä parempi: Ottamaan 100% vastuu omasta elämästään.

Menestystä ja iloa vuodelle 2015 !

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari Vastaus kommenttiin #138

Kiitos uuden vuoden toivotuksesta - samoin!

Kaiken kattavaa selitystä tai talousteoriaa varmaankin yrittää etsiä myös tiedemaailma. Sitä pohdittaessa on hyvä muistaa, ettei 450000 työttömällä välttämättä ole aikaa odotella.
Täyden vastuun omasta elämästään haluasi kenties hyvinkin moni ottaa, mutta silloin ei pitäisi joka käänteessä huutaa apuun ns. hyvinvointivaltiota. Nythän sen "alasajo" on suurempi huoli kuin ongelmien ratkaisu.

Suomessa pitäisi käytännössä myös voida ottaa vastuu elämästään, ilman että lukuisat esteitä tätä pyrkimystä haittaavat. Näin todistaa aika moni työhaluinen siirtolainen, joka haluaa nauttia työnsä hedelmistä.Silloin siirrytään sinne, missä tämä satsaus kannattaa:
http://www.realestatebymagnum.com/home.html

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari Vastaus kommenttiin #149

Se on totta, että ruudin keksiminen onnistuu harvoin, kun on "tilanne päällä". Omaa kokemusta on sellaisestakin.

Millaisia keinoilla niitä tärkeitä asenteita ja taitoja pystyy mahdollisimman moni suomalainen oppimaan "hyvän sään aikana"? Tai löytyykö laajemmin keinoja tällaisten oppimiseen riippumatta vaikka taloudellisista suhdanteista?

Nämä ovat luultavasti hyvin oikeita kysymyksiä.

Se on varma, että lähes kaikille tulee uusia taitoja opeteltavaksi, koska maailma muuttuu koko ajan. Valmentaako koulujärjestelmä sellaiseen? Moniko saa kotoaan tarvittavan "asenteiden työkalupakin" mukanaan? Tässä yksi kirja aiheesta.

Eli vahva mielipiteeni on, että yksi keinoista kansallisen kilpailukyvyn kehittämiseksi on panostaa tavallisten ihmisten omien valmiuksien kehittämiseen. Valmiuksia oppia uusia taitoja. Valmiuksia seurata maailman muutosta. Valmiuksia saada aikaan tarvittaessa muutoksia omassa elämässään ja valmiuksia tarvittaessa jopa muutoksiin omissa asenteissaan.

Millaisilla keinoilla tällaiseen tilanteeseen päästään?

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #132

Työpaikat tulevat Suomeen ja pysyvät Suomessa, kun työn teettäminen Suomessa on kannattavaa.

Jos se on kannattavaa, vaikka logistiikkaporukat seilaisi sekstanttien kanssa ulkokannella niin se työ tehdään silti Suomessa.

Jos se ei ole kannattavaa niin mikään ihmevempele ei pelasta.

Kyse on siis kustannuksista. Joko palkat alas tai valuuttakurssijoustoa silloin, kun sitä tarvitaan. Nyt tarvitaan. On tarvittu jo jonkin aikaa.

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari Vastaus kommenttiin #145

Ihmevempeleistä ei ole kyse. Pahoitteluni, jos tekstini siltä osin ei ollut ihan selkeä.

Jostain syystähän se virta on jo kääntynyt takaisin Suomeen. Tässä taas yksi esimerkillinen firma. Joka siirtää tuotantoaan takaisin Suomeen.

Eli joiltain osin tuotanto on kannattavaa Suomessa. Totta kai uusiakin keinoja kannattaa yhteiskunnan käyttöön työstää. Keinoja saada fiksua työtä suomalaisille.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari Vastaus kommenttiin #146

Uutinen ei kerro, miten suuri siivu siirtyy Suomeen, mutta Kiinan markkinat huomioiden sinne jää todennököisesti se isompi Biolan-siivu?:
"Strategiamme on että Kiinan yksikkömme keskittyy tästä lähin entistä voimakkaammin Kiinan sisämarkkinoille, joilla on näkyvissä Biolanin tuotteille ja osaamiselle erittäin suuri potentiaali”. - 1400 miljoonaa (Kiina)

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari Vastaus kommenttiin #151

Tästähän voi toki spekuloida. Arvauksia ne sitten luultavasti ovat. Harvemmin firmat näitä julkaisevat.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #146

Hyvä niin, mutta kun katsoo Tilastokeskuksen työllisyysasteen lukemia, niin kokonaiskuva ei kuitenkaan näytä ihan parhaalta mahdolliselta?

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee Vastaus kommenttiin #70

" Ongelma on tuotantomme kapeus verrattuna esim. Ruotsiin. "

Selityksiä, selityksiä. Noita on kuultu ja nähty, mutta sinunkin mielestä Suomi on surkeassa tuloskunnossa. Syynä kuitenkin joku muu kuin ongelmaeuro.

Aamutuimaan Ylen toimittaja kirkasäänisesti hehkutti euro-valuuttaa ja perusteli sen onnistuneisuutta sillä, että Suomi on nyt rikkaampi kuin koskaan. Varmaan onkin, mutta ilman euroako ei oltaisi.

Noista kahdesta euronäkemyksestä tykkään enemmän tuosta ensimmäisestä. Hyväksyn tulkinnan, että meillä euro ja tuotantomme kapeus on ongelma. Ilmeisesti tuo järkeily osalle riittää, mutta minua kyllä kiinnostaa miten euro tuotantoamme monipuolistaa.

Nythän meiltä on kadonnut taloudesta ainakin kaksi suurta tukijalkasektoria. Suorana seurauksena tuotannon monipuolistuminen. Sen voi tarkistaa katsomalla yksittäisten sektorien bkt-osuutta. Onko nyt hyvä mieli?

Jos ei ole hyvä mieli, kannattaa tarkistaa montako sektoria meillä on noiden tukijalkojen amputoinnin seurauksena. Se että pääsemme eroon "ikävistä" menestyssektoreistamme ei monipuolista taloutta vaan päin vastoin vähentää jalkoja.

Nyt kun tiedämme jotain meidän tuotantomme monipuolisuudesta, kumpaako raharatkaisua se puoltaa. Meille pysyvästi yliarvoista ongelmaeuroa vai kelluvaa omaa valuuttaa?

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen Vastaus kommenttiin #70

Minkä koulukunnan mukaan hinnalla ei ole väliä?

Tuotantokapeusargumentti on käsitelty monta kertaa, ja asia on itse asiassa päinvastoin kuin Markku kertoo - mitä yksipuolisempi kansantalous, sen suurempaa joustovaraa maa tarvitsee.

Lopputuloksen kannalta se, johtuuko jokin asia omasta vai muiden syistä ei ole väliä. Jos tuote ei mene kaupaksi, pitää hintatasoa laskea. Siihen on kaksi tietä - palkkojen laskemisen kautta tai valuuttakurssin kautta.

Ylipäätään vastakkainasettelu, missä devalvaatio nostaisi velkataakkaa 20%, mutta esimerkiksi palkkojen alentaminen vastaavasti 20 prosentilla ei muka nostaisi velkataakkaa, on täysin amatöörimäistä argumentointia.

Kokemuksesta ja teoriankin valossa tiedämme, että hintakilpailukyvyn korjaaminen on nopeampaa, tehokkaampaa ja vähemmän ongelmia aiheuttavaa valuutan kuin palkkojen kautta.

Nämä puheet siitä, että "leikataan pöhöä reippaasti" ovat myöskin melkoisen outoja. Näistä sisäisen devalvaation keisseistä meillä on tuoreita kokemuksia kriisimaissa. Niiden lopputulema on järisyttävä työttömyys ja vähäinen hintakilpailukyvyn parantuminen.

Ilmeisesti se on sitten kivempi vaihtoehto, ettei tarvitse tunnustaa aiempia rahapoliittisia ratkaisuja virheellisiksi.

Olavi Mansikka

Mä voisin ottaa jos päästäs eroon kahdesta asiasta. Demareisat ja vihreistä. voisin vaikka tuplatakkin velan.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Jokaisella on haaveensa. Toisilla ne ovat vain vähän itsetuhoisempia kuin toisilla.

Olavi Mansikka

Miten niin itsetuhoinen? Haluasin vain eroon kahdesta suomen pahimmasta ongelmasta. Nytkin olivat vihreät heti ehdottelemassa polttoaineveron kortusta kun pikkuisen polttoaine halpeni... Tosin itse ei suostuta veroja maksamaan vaan tehdeen virheitä vaikka nimenomaan istutaan harmaan talouden vastaisessa ryhmässä... Unohtamatta että suositaan huumeidenkäyttöä. Demareihin otan kantaa heidän omissa blogeissaan.

Tosia-asia on että Suomi pääsee eroon Eurosta vain jos euro kaatuu kokonaisuudessaan. epätodennäköistä mutta tietyllä skenaariolla mahdollista. Suomi pääsee EU:sta eroon vain jos itse Eu kaatuu.. vielä epätodennäköisempää... Turhaa pelottelua toi 20% faktojen kautta ei ole mahdollista.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä Vastaus kommenttiin #19

Haluat velkaantua lisää ja luopua Suomen parhaasta puolueesta (ei demarit). Kyllä minä tuota itsetuhoisena pidän ;)

Mitä eurosta eroamiseen tulee, niin pidän sitä epätodennäköisenä, mutta mahdollisena kehityskulkuna. Mutta vielä tärkeämpää on se, että sitä tarjotaan vaihtoehdoksi nykyiselle talouspoliittiselle suunnalle, joten sen vaikutuksia kannattaa myös pohtia vakavasti.

Olavi Mansikka Vastaus kommenttiin #26

Kysyit olisinkos valmis maksamaan hinnan. olen. Jopa usemapi kertaisena jos päästään suomen surkeimmasta puolueesta eroon. Faktoja et pysty kiistämään.

- Vihreät ovat todistaneet olevansa vain ja ainoastaan Helsingin asialla. Sinnemäkihän haluaa ihmiset Helsinkiin muualta.
- Vihreät kyllä meuhkaavat tasa-arvosta ja vain omilla ansioilla pääsemisestä paikoille. Sinnemäki kyvytön hoitamaan kaavoituksia ajettiin sinne poliittisella päätöksellä ohittaen pätevät mutta väärän puolekirjan omaava henkilö (demari jota jopa puolusta)
- Vihreiden ministerien töppäilyt veroissa. Ei nyt vihreiden tarvi maksaa veroja työstä... todella törkeää tuomittavaa
- Vihreiden halua vapauttaa huumeiden käyttö. Vielä niin että ei olisi laillista kauppaa mistä käyttäjät saisivat huumeensä. Ilmeisesti Kivelä edustama porukka haluaa lisää huumeiden käyttäjiä suomeen.
- Ja muut lukuisat esimerkit.

Käyttäjän AOBrusi kuva
Antti Brusi

Vähitellen alkaa ottamaan kupoliin tämä vientiteollisuusjuttu. Tuontiteollisuutta täällä tarvitaan. Niinkuin Virossa on asiat hoidettu, tosin lyhytjänteisesti. Joka tapauksessa Viroon on investoitu ja kysyn vain kumpaa teollisuutta se on?

Suomeen investoivat tällä hetkellä yritykset, jotka saavat fyrkkansa, laskuttavat veronmaksajien kukkaroa. Eläkevaroja sun muita. Vanhukset kituuttavat ns. hoivakodeissa, joissa laskutetaan hunajaa lampun vaihdosta. Siinä sitä kansantaloutta euron lamppu ja kymmenkertainen työvoitto....

Haloo....

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Viron mallissa on omat isot ongelmansa, mikä näkyy mm muuttoliikkeenä sieltä pois. Mutta ei siitä sen enempää.

Meillä rakennettiin aika tietoisesti yhteiskuntaamme yhä enemmän viennin varaan vuosikymmeniä, joten vientiteollisuuskeskeisestä ajattelumallista on aika hankala täysin päästä eroon - varsinkin kun me tavallaan onnistuimme siinä ja nykyiset ongelmamme juontuvat osin tuosta onnistumisesta. Joka tapauksessa kotimarkkinayritysten huomioiminen laajemmin olisi kyllä paikallaan.

Käyttäjän AOBrusi kuva
Antti Brusi

Muuttoliikkestä pois???? Aikoinaan se muuttoliike oli pysyvää vaan ei enää. Töihin kyllä mennään. Virossa on asunto tai osoite siinä missä ennenkin.

Voi hyvä tavaton. Suomalaisia eläkeläisiä on lahden eteläpuolella pilvin pimein ja kahden asunnon loukussa.. Saarenmaalla on niitä pikkumökkejä jopa hyljätty.

Marko elä ota pulttia. Olemme aika samoilla linjoilla. Toki noihin HUSSIN tileihin olisi kiva päästä, kuittitasolla.....

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Osa talouspoliittista oppositiotamme tarjoaa ratkaisuksi nykytilanteeseen eurosta eroa ja sen yhteydessä tapahtuvaa devalvaatiota."

Mitäs, Kivelä itse ehdotat talouden korjaamiseksi?

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Ei ole olemassa yhtä konstia jolla ongelmat korjautuisivat. Tulisi luultavasti aika pitkä lista jos kävisin luettelemaan kaikkia tarvittavia tekoja, mutta jotain alkua voin toki sanoa:
- voimakas painostus Saksan ja EKP:n suuntaan. Saksalta vaadittaisiin elvyttävämpää talouspolitiikkaa ja EKP:tä mittavaa seltelirahoitusta.
- kasvuyritysten tukeminen veromuutoksin
- tarkkaan harkittu ja hyvin toteutettu normien ja säännösten vähentämisurakka (kaikilla säädöksillä on syynsä, nyt täytyisi löytää ne joista on enemmän haittaa kuin hyötyä)
- virkamiehistön asenteen ja toimintamahdollisuuksien muuttaminen niin, että viranomaistoiminta olisi entistä aloitteellisempaa ja joustavampaa.
- pyrkimys yhden luukun periaatteeseen myös yritysten lupapuolella.
- Tehottomien rakenteiden purku ja tehostaminen (esim valitusprosessien rajaaminen niin, että laaja jarruttelu kävisi hankalammaksi)
- lisää resursseja ja tehoja harmaan talouden torjuntaan sekä veronkierron ehkäisyyn.

noin aluksi. Mutta ei nuokaan yksin riitä.

Olavi Mansikka

Tähän on pakko ottaa kantaa. Kyseinen allaoleva on naamkirjasta. Kaverin firma. tekee ihan kaivurihommia ja noin 40 miestä töissä. Kaikki nääkin vaaditaan

"Saa tietty jakaa, mutta älkää vaan lukeko, jos harkitsette yrittäjyyttä ja työnantajaksi ryhtymistä, saattaa masentaa.
Eilen sain kutsun 500 euron hintaiseen koulutustilaisuuteen; Yhdenvertaisuussuunnitelma kuntoon -workshoppiin. Vuoden alusta pakolliseksi tuleva yhdenvertaisuussuunnitelma pääsee yrityksessämme kunniapaikalle muiden pakollisten suunnitelmien joukkoon. Näitähän ovat mm. 1. Henkilöstösuunnitelma 2. Tasa-arvosuunnitelma 3. Koulutussuunnitelma 4. Työterveyshuollon toimintasuunnitelma 5. Päihdeohjelma 6. Työsuojelun toimintaohjelma sekä joukon tuoreimpana syksyllä laatimamme henkilörekisteriseloste. Saapa nähdä, koska keretään paperitöiltämme taas kaivurihommiin!"

Onko toi vihreän mielestä järjellistä. eikö nousu olisi helpompaa ilman järjetöntä lomake ja suunnitelma viidakkoa. Ainoastaan konsultit hyötyvät tästä. Tässä tapauksessa 500 joka on pelkän koulutksen hinta. erikseen kun on poissa töistä hinta on moninkertainen.

Valituksista olen samaa mieltä.

Toi harmaan talouden torjuntahan voidaan aloittaa ensimmäisenä vihreistä ministereistä.

Yhden luukun periaatetta olen kuuluttanut vuosia. Se on utopiaa mihin tuskin koskaan päästään täsä maassa.

Veromuutoksi toki JOS ne on alenevia. ei korottavia kuten soininvaaran viimeisin ehdotus...

Ei virkamiesten asennemuutos vaan niistä kolams osa hittoon. ihan liian iso virkamieskunta meillä.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"- voimakas painostus Saksan ja EKP:n suuntaan. Saksalta vaadittaisiin elvyttävämpää talouspolitiikkaa ja EKP:tä mittavaa seltelirahoitusta."

Eli toivotaan, toivotaan että muut tekisivät toisin, eipä näytä Saksa taipuvan muutoksiin ja miksi taipuisi kun heille tämä nykyinen sopii. Muut esityksesi olivat näpertelyä jotkä on kuitenkin hyvä tehdä samalla kun valuutanvaihdos suoritetaan. Yhteisvaluutassa pitää myös muistaa että meille siirtyisivät rasitteeeksi muiden euromaiden velat ja tietenkin jatkuvat tulonsiirrot heikommin pärjääville, vähemmän verottaville osavaltioille.

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari

Yksi yllättävä keino lisää Markon listaan parantaa Suomen kilpailukykyä:

Standardointi on Saksassa tärkeä osa koko Saksan kilpailukykyä.

Suosittelen vilkaisemaan sivua 3 tästä PDF:stä.

Se on kyllä totta, että Saksan menestys ei ole tullut hetkessä. Vähissä ovat helpot konstit.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä Vastaus kommenttiin #103

Tuo on totta. Pelkästään tietotekniikassa asiat olisivat paljon yksinkertaisempia jos sähköisten lomakkeiden ja muiden asiakirjojen muodot olisivat kunnolla standardoituja. Riippumatta onko kyse tilauksesta, laskusta tai vaikkapa potilastiedoista aiheuttaa jokainen erilainen ratkaisu käänntämisvaatimuksen ja luo monimutkaisuutta ja virhemahdollisuuksia kunh halutaan systeemien keskustelevan toistensa kanssa.

Käyttäjän PanuHeinonen kuva
Panu Heinonen

Väittäisin, että ero ilman valuuttalainahässäkkää on mahdollinen. Tässä täytyy ymmärtää rahan olemus velkana.

Velkaa ja rahavarallisuutta muunnetaan uudeksi valuutaksi tasan sama määrä. Eli kun talletukset muutetaan, muutetaan myös velat.

Velat ovat pankkien saatavia ja talletukset ovat pankkien velkaa asiakkailleen. Lisäksi pankeilla on velkaa ja varallisuutta keskuspankkirahan muodossa.

Valuuttamuunnoksessa pitää huolehtia siitä, että uusi keskuspankki muuttaa myös pankkien velat ja saatavat keskuspankissa uuteen valuuttaan yhtälailla. Ei pankille ole loppujenlopuksi merkityksellistä, että missä valuutassa se toimii.

Vaikea rajanveto tulee lähinnä siinä, että miten määritellään ne velat ja varat jotka muunnetaan? Onko kriteerinä esimerkiksi se, että lainanottaja on suomalainen?

Joka tapauksessa pankkien järjestelmiin hommalla on suuri vaikutus, koska euro on harmonisoinut ne ylikansallisesti. Muutoksessa pitäisi rakentaa taas uusi järjestelmä uudelle valuutalle ja erottaa se eurojärjestelmästä. Tähän muutokseen pankit tulevat tarvitsemaan jotakin tukea.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Periaatteessa kyllä, mutta suoraan sanottuna en usko, että tuo onnistuisi, sillä tässä yhtyy hyvin monenlaisia ja monensuuntaisia etuja jolloin markkaan palaaminen vaatisi joukon lakeja jotka tehtäisiin väistämättä perustuslain laatimismenettelyllä, ja silloin lopputulos olisi parhaimmillaankin kovin vesitetty kompromissi.

ongelmista suurimpia tuon muutoksen kannalta olisi mm. Talletusten vaihto markoiksi (kukaan ei haluaisi tuota) mutta ilman sitä myöskään muun lainakannan vaihto (talletus on eräänlainen laina) ei oikein onnistuisi ilman yksittäisille osapuolille tulevia suuria tappioita. Toinen huomioitava asia olisi yritykset ja miksei yksilötkin joilla olisi maan rajojen ulkopuolelle suuntautuvia lainoja tai saatavia. Tässä rajat olisivat kovin hämäriä ja tämä mahdollistaisi varsin laajaa keinottelua.

Mutta ennen kaikkea esteenä olisi se, että pankkien antolainaus ja ottolainaus eivät ole tasapainossa. Eli pankeilla on huomattavan paljon enemmän saatavia kuin talletuksia. Tässä tapauksessa tasapainoa ei ole. Se tarkoittaisi sitä, että nollaratkaisuun ei voida päästä ellei joku maksa todella mittavia summia välissä. Pankeille tällaiseen suostuminen olisi mittava menetys. Ja koska ovat kansainvälisiä toimijoita, ei Suomen valtion mahdollisuus sanella toiminnan ehtoja olisi ollenkaan niin yksinkertainen asia.

Jonas Hellgren

"Se tarkoittaisi sitä, että nollaratkaisuun ei voida päästä ellei joku maksa todella mittavia summia välissä. "

Miksi ihmeessä pitäisi maksaa mitään välirahaa. Pankit eivät valuutan vaihtuessa menetä mitään todellista. Ne ovat lainaamansa rahat luoneet tyhjästä, ja vaikka ne jättäisi kokonaan maksamatta, pankit ainoastaan kirjaavat ne luotot pois taseistaan. Eivät ne kärsi mitään oikeaa tappiota.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä Vastaus kommenttiin #84

Samaa voisit väittää jokaisesta lainasta, mutta valitettavasti tuo ei vain pidä paikkaansa. Pelkästään tieto siitä, että pankki alaskirjaisi 10% lainoistaan voi saada pankin kaatumaan.

Käyttäjän tomiketola kuva
Tomi Ketola

Eihän yhteisvelasta, heikommin pärjäävien maakuntien tukemisesta tai ökypankkien tukemisesta päästä omassakaan valuutassa eroon.
Aiheellista on sensijaan pohtia voiko se tulla kansalaisille jopa nykyistä kalliimmaksi.

Alueelliset tulonsiirrot maamme sisällä ovat jo nyt sitä luokkaa että voi miettiä alueellista jakaantumista eri valuutoiksi. Tulisi taloudellisesti paremmin pärjääville seuduille halvemmaksi. Aivan saman kaavan mukaan.

Käyttäjän Banjaljubitel kuva
Vesa Suonmaa

Jos saadaan 20% lisää velkaa ja siitä alkais järjellinen elämä niin otan sen mielihyvin vastaan.

Nykymenolla tulee lisää julkista velkaa reilut 10% vuodessa ja syösksykierre vaan syvenee!

Käyttäjän tomiketola kuva
Tomi Ketola

Eihän se valuutanvaihto vaikuta mitenkään niihin syihin joiden takia julkista velkaa tulee liaää.
Syihin taas voidaan puuttua valuuttaa vaihtamatta.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Eihän se valuutanvaihto vaikuta mitenkään niihin syihin joiden takia julkista velkaa tulee liaää."

Älä nyt viitsi Ketola taas noita kummallisuuksia. Oleellista on saada vienti vetämään ja ostovoimaa kansalle ja tämä ei onnistu yhteisvaluutassa ja EKP:n alaisuudessa. Velkaa ei tarvitse tietenkään ottaa kun maassa on työtä ja veronmaksajia.

Käyttäjän tomiketola kuva
Tomi Ketola Vastaus kommenttiin #65

Älä nyt Jarmo viitsi väittää että se oma valuutta automaattisesti vienniksi muuttuisi.
Siinä tapauksessa euron ulkopuolisissa maissa olisi täystyöllisyys ja kaikissa euromaissa yhtä suuret ongelmat viennin kanssa. Tai että markkasuomessa ei koskaan olisi ollut työttömyyttä.

Kyllä syyt ovat hieman monitahoisammat. Ei auta valuutanvaihto jos vientiyritysten asiakkailta loppuu rahat tai halu ostaa tuotteita.

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid Vastaus kommenttiin #66

Niissä maissa, joilla on suunilleen sama historia kuin meillä; lutherilainen uskonto jne., on huomattavasti pienempi työttömyys kuin meillä, koska heillä on oma keskuspankki ja voivat itse päättää asioistaan: Ruotsi, Norja, Islanti, Tanska, jopa Iso-Britannia, jolla on aina ollut vaikeata työllisyyden kanssa. Myös Tsekillä ja Puolalla on oma valuutta ja pienempi työttömyys kuin Suomella.

Euromaista Saksalla, Luxenburgilla ja Itävallalla pyhkii hieman paremmin.

Henry

Käyttäjän tomiketola kuva
Tomi Ketola Vastaus kommenttiin #73

Ruotsin työttömyys on tällä hetkellä noin 8% (elo 14), meillä 8,8% (syys 14).

Eipä noissa merkittäviä eroja, ei näytä oma valuuttakaan poistaneen Ruotsista työttömyyttä.
Tottakai on syytä ottaa mallia muilta ja miettiä miten ne ovat toteuttaneet asiansa toisin. Valuutta ei suinkaan liene ainoa syy. Ruotsi ei maksa juuri lainkaan kansallisia maataloustukia, ja sillä on velkaantumista ajatellen merkittävä vaikutus. EU-jäsenmaksuja Ruotsi taas maksaa enemmän kuin me.

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah Vastaus kommenttiin #79

Tomi, kaiketi otat huomioon maiden BKT:n suuruuserot, jotka pohjana jäsenmaksujen määräytymiselle. Ruotsilla on BKT 268300 (PPP) kun Suomella 159700 (PPP).

Tässä (interaktiivinen kaavio) on sitten vuoden 2013 kummankin maan jäsenmaksujen määrä EU:lle, niin huomannet että suhde on oikea. Ruotsi on maksanut 4,211 mrd euroa ja Suomi maksanut 2,159 mrd euroa. Olen pannut merkille että olet aiemminkin kommenteissasi vertaillut EU-jäsenmaksujen eroavuutta. En tiedä mitä yrität tuolla kertoa. Ainakaan se ei perustu siihen että Ruotsi maksaisi suurempaa prosentuaalista osuutta BKT:stä kuin Suomi.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä Vastaus kommenttiin #66

Totta, on vaikeaa viedä jos ei ole mitä viedä. Lisäksi välillä nämä devalvaatioon liittyvät toiveet muistuttuttavat kummasti ikiliikkujaa...

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Valuutan vaihto ei itsessään ratkaise budjettivajeen ongelmia. Pahimmillaan se voisi jopa pahentaa vajetta (johtuen ostovoiman alenemisesta ja velkaantumisasteen noususta), mutta silloinkin kun sillä olisi toivottu vaikutus kestäisi pitkään ennen kun velkaantumiskehitys saataisiin kuriin.

Niko Sillanpää

Ostovoima siis heikkenee vain tuontituotteiden osalta. Ja kyllä, 4-5%:n talouskasvu olennaisesti ratkaisisi ns. kestävyysvajeen. Ei sikäli, etteikö julkisen sektorin ja tulonsiirtojen leikkaukset siitä huolimatta noin viiden vuoden tähtäimellä tule toteutettavaksi.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä Vastaus kommenttiin #62

Ostovoima heikkenee tuonnin osalta aika suorassa suhteessa devalvaation tasoon, kotimasten suhteen jonkin verran vähemmän huomioiden mm polttoaineen yms kallistumisen vaikutukset. Eli kyllä se ostovoiman heikkeneminen olisi laajempaa.

Mutta miksi tehdä mitään kun 4-5% talouskasvu joka tapauksessa ratkaisee ongelmat? Eli ongelmana on se, että todellisuudessa emme tiedä miten taloutemme lähtisi kasvuun ratkaisun jälkeen, tai lähtisikö se lainkaan. Esittämäsi talouskasvuluku on täysin hihasta vedetty.

Käyttäjän tomiketola kuva
Tomi Ketola Vastaus kommenttiin #62

Ei pelkästään tuontituotteiden, jos kohta niiden osuus kulutuksesta on nykyisin erittäin suuri.
Valuutan heikkeneminen näkyy myös kotimarkkinoilla toimivien yritysten ja palveluntarjoajien hinnoissa joilla on tarve pitää katteensa euromääräisesti vähintään samana. Hinnankorotuspaineet ovat valtavat.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #67

Miksi mielestäsi nyt kotimarkkinoilla toimivilla yrityksillä on kovat paineet pitää ruplamääräiset katteensa vähintään samana?

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

Siispä; ensin meidän tulee perustaa pankki, jonka kautta pyöritellään kaikki valtion sekä kuntien rahat. Sitten kaikki yksityiset, kuten minä, voimme siirtää tilimme sinne.
Väittäisin, että meillä olisi puolessa vuodessa suomalainen pankki, joka olisi Suomen suurin pankki.

Ennekuin joku alkaa puhumaan/pelottelemaan sosialismilla, niin haluaisin sanoa, että sinne palkattaisiin vain kovimpia osaajia ja poliittiset nimitykset jätettäisiin väliin. Tosin joku poliittinen 'Polvihousukerho' voisi saada ylimääräisiä raportteja Valtion Tarkastusvirastolta.
Polvihousukerholaiset voisivat suorittaa tehtävänsä "Kuntouttavana työtoimintana", mallia 9€ per päivä. Tämä siksi, että ovat saanneet koko talouden epäkuntoon, joten heitä tuleekin kuntoutta - ja oikein huolella.

Henry

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Tuo voisi helpottaa tilannetta jonkin verran. Mutta se ei poistaisi ihmisten halua pitää talletuksensa euroissa ja velkansa siirtää markkoihin. Tämä tarkoittaisi käytännössä massiivista valuuttapakoa.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Pääomakontrollit. Eivät ole edes mitenkään uusi ilmiö modernin euroajan työkalupakissa.

Käyttäjän kimmosaarikko kuva
Kimmo Saarikko

Rahaliitto on aiheuttanut jäsenilleen keskimääräisesti 10 prosentin elintason laskun. Euroon liityttäess olimme vielä taloudellisesti tasoissa Ruotsin kanssa. Sitten alkoi Suomen alamäki ja Ruotsin ylämäki jatkui. Nyt esim. Ruotsin valtionvelka suhteessa BKT:een on puolet siitä mitä Suomen. Suomi ja suomalaiset velkaantuvat vauhdilla. Sisäistä devalvaatiota kiihdytetään, työttömys kasvaa, asuntoja menee vasaran alle ja velamaksukyky heikkenee...

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Ja mihin perustat väitteesi?

Käyttäjän kimmosaarikko kuva
Kimmo Saarikko

Tieto perustuu mm. ajatuspaja Liberan tutkimukseen. Sivuilla 10 ja 16 se sanotaankin. Lisäksi on laskelma : http://libera.fi/libera-uusi/wp-content/uploads/20...

Lisää voit lukea esim. suhteessa Ruotsiin täältä:
http://kimmosaarikko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1763...

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä Vastaus kommenttiin #90

Itse asiassa ainakin sivulla 10 sanotaan, että vuodesta 2008 alkaneesta kriisistä on tullut tuo vaikutus. Mikä on kokolailla eri asia. Eli euron vaikutus kriisissä ja sen vaikutus taloudellisessa nousussa on kokolailla erilainen. Tosin sivulla 16 taas puhutaan koko euroajasta. Täytyy vielä lueskella sitä kumpi on se mitä todellisuudessa väittävät ja mihin väite perustuu.

Ja mitä ruotsiin tulee, niin Ruotsin talous on monessa mielessä monipuolisempi ja mm kulutustavaratuotannon merkitys on aivan toista luokkaa joten siihen suoraan vertaaminen on aika lalla virheherkkää.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen Vastaus kommenttiin #122

Ymmärsit asian väärin, siinä viitatan tuotantokuiluun, ja sen kertymään.

Syvempi notkahdus kasvukäyrältä alaspäin synnyttää erotuksen potentiaalisen BKT:n ja toteutuneen BKT:n välille. Tämä on menetettyä taloudellista aktiviteettia, joka voidaan laskea menetetyksi joka vuosi.

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari

Devalvaatioon liittyy muuten arvaamattomia riskejäkin, eli lääke saattaa toisinaan olla haitaksikin.

Miksi?

Kansantaloudessa on monia keskenään linkittyviä vaikutusverkostoja, joiden ennakointi vain yhtä parametriä muuttamalla (vaikka valuutan ulkoista arvoa devalvoimalla) ei ole lähellekään helposti kontrolloitavissa.

Miksi niin?

Koska kansantalouden muuttujien ts. parametrien määrä on suuri. Ja hyvin suuri osa niistä parametreistä ei ole saneltavissa edes keskuspankin määräyksellä. Lähinnä valuutan ulkoinen arvo hetkellisesti on määrättävissä keskuspankin toimesta. Ja vain hetkellisesti. Venäjä tästä hyvänä esimerkkinä.

Ja sittenpä valuutalla keinottelijoilla voi ollakin yllättävän iso kiinnostus heilutella valuuttakursseja.
Wikipedian linkki:
http://en.wikipedia.org/wiki/Black_Wednesday

Esimerkkinä tällaisista parametreistä, joihin keskuspankilla ei ole sananvaltaa ovat vaikkapa keskimääräiset palkkavaatimukset tai jonkin tietyn alan palkkaneuvottelut, työllisyysprosentti jne jne jne. Ei näitä markkinataloudessa voi kukaan ennalta määrätä. JA ne kaikki vaikuttavat koko kansantalouteen verkostomaisesti ja moniulotteisesti. Kansantaloudessa valuutan ulkoinen arvo on vain yksi parametri, joka vaikuttaa moniin muihin. Eikä lähellekään kaikkiin parametreihin läheskään aina edullisesti.

Keskenään linkittyvistä vaikutusverkostoista löysin netistä tällaisen yksinkertaisen kuvan, jossa on vain muutamia vaikuttajatahoja. Joilla kaikilla on jokin mahdollisuus vaikuttaa esim. USA:n talouden kehitykseen joiltain osin. Ja vain joihinkin parametreihin. Mutta millään instanssilla ei ole peukalonsa alla kaikkia parametrejä. Esimerkiksi se kuvitteellinen "markkinoiden näkymätön käsi" ei voi määrätä ihmisiä ostamaan enemmän hampurilaisia, jonka seurauksena hampurilaisfirmaa voitaisiin ohjata palkkaamaan enemmän työntekijöitä. Sellaista mekanismia ei vain ole. Kansantaloudessa moni asia "interlinkittyy" eli vaikuttaa toisiinsa. Siksi valuutan ulkoisen arvon muuttaminen ilman, että ymmärrämme kaikkia siihen vaikuttavia parametrejä on enemmän tai vähemmän uhkapeliä.

Venäjällä näemme kirkkaasti sen, että vaikka jollakulla taholla on näennäisesti hyvin suuri määräysvalta moniin Venäjän kansantalouden parametreihin, ei sekään riitä pelastamaan kansantaloutta. Varsinkaan jos lähtökohtaisesti oletukset ovat perunoillaan, vaikkapa nyt kansainvälisestä taloudesta. Edes Venäjälläkään ei ole keksitty sellaista keinoa antaa määräyksiä, jolla voitaisiin käskeä ihmisiä olemaan yhtäkkiä innovatiivisempia tai vaikkapa yritteliäämpiä.

Wall Street Journal:ista lainaus:
"So why doesn’t everyone depreciate to get an economy out of a slump?

Because devaluation isn’t always neat and tidy or controlled. The risk is that it creates an inflationary spiral if the relevant economy also happens to be bumping up against supply constraints. A weaker currency pushes up import prices which tend to spur higher wage demands."

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Käytännössä jos devalvaatio olisi sellainen ihmelääke millaisena se nähdään olisi maailman taloushuolet hoidettu jatkuvien devalvaatioiden avulla. Oikeasti se voi toimia kohtuullisesti taloudessa jossa perusta on suhteellisen hyvässä kunnossa - Suomen osalta tämä ei ehkä ole ihan itsestään selvää, sillä sitä kilpailukykyä parantavaa tuotantoa olisi suhteellisen vähän.

Antti Jokela

Hyvä kommentti. Ongelmamme on rakenteellinen. Jos nautimme d-vitamiinia lääkkeeksi korjaamatta rakenteita, niin itse tauti ei parane, vaan jäämme riippuvaisiksi lääkkeestä, jota on nautittava aina uudestaan.

Jos kilpailukyky jaetaan kahteen komponenttiin: hintakilpailukykyyn ja kasvukilpailukykyyn, niin ongelmamme on vain tuossa ensimmäisessä. Siihen pitää siis paneutua. Kasvukilpailukykymme taas on tutkimusten mukaan huippuluokkaa.

Kun saamme (hinta)kilpailukykymme kuntoon, on ilman muuta parempi kuulua euroon ja nauttia halvan euron tuomasta kilpailuedusta. Oma valuuttahan vahvistuisi ja söisi etuamme.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Kun saamme (hinta)kilpailukykymme kuntoon, on ilman muuta parempi kuulua euroon ja nauttia halvan euron tuomasta kilpailuedusta. Oma valuuttahan vahvistuisi ja söisi etuamme."

Olet tasan väärässä, mikäli oma valuutta vahvistuisi liikaa niin sen arvon laskeminen on helpompaa kuin heinänteko, Sveitsin käytäntöjä on tässä helppo seurata. Oleellista on että oman valuutan arvo toimii oman talouden mukaisesti ja tämä on mahdotonta yhteisvaluutassa, ongelma on huomattu Kreikassakin.

Ps. Millä saamme yhteisvaluutassa kilpailukykymme kuntoon????

Antti Jokela Vastaus kommenttiin #147

Totta kai hyödymme, jos suhteellinen kilpailukykymme on parempi kuin muissa euromaissa. Vaikka siirtyisimme markkaan, niin meidän täytyisi edelleen tukea niitä maakuntia, joissa työn tuottavuus on alempi. Sama periaate toimii eurossakin valtioiden tasolla. Tuottavuus on se taikasana eikä valuutta. Valuutat vain heijastelevat tuottavuuseroja.

Sveitsin frangista Guardian otsikoi Strong Swiss franc strangles economy.

"Millä saamme yhteisvaluutassa kilpailukykymme kuntoon????"

Bite the bullet! Talouskriisi iski ehkä pahimmin Latviaan, mutta siellä tartuttiin toimeen, ja nyt talous kasvaa nopeimmin EU:ssa. Meidän ongelmamme ovat sentään pieniä siihen verrattuna, joten onnistuu se meiltäkin, jos haluamme katsoa totuutta silmiin. Esimerkkinä voisi mainita, että jos budjettimme laskettaisiin vuoden 2009-10 tasolle, niin lisävelkaa ei tarvittaisi. Tämä olisi jopa konkreettinen viesti kansalaisille, koska jokainen voi silloin mieltää asian omassa taloudessaan.

Käyttäjän SauliAittola kuva
Sauli Aittola Vastaus kommenttiin #162

"Totta kai hyödymme, jos suhteellinen kilpailukykymme on parempi kuin muissa euromaissa. Vaikka siirtyisimme markkaan, niin meidän täytyisi edelleen tukea niitä maakuntia, joissa työn tuottavuus on alempi. Sama periaate toimii eurossakin valtioiden tasolla. Tuottavuus on se taikasana eikä valuutta. Valuutat vain heijastelevat tuottavuuseroja."

Nythän tuemme sekä euroalueen heikkoja maita, että lisäksi vielä kotimaamme heikompia alueita. Oman maan sisäiset siirrot kansa ymmärtää mutta toisten kansojen tukemista ei niinkään. Kehitysapukin pitäisi antaa aina kotimaahan tai lähimmille naapurimaille.

Antti Jokela Vastaus kommenttiin #175

"Nythän tuemme sekä euroalueen heikkoja maita, että lisäksi vielä kotimaamme heikompia alueita."

Tarkoitat varmaan EU:n jäsenmaksuja? Ne eivät liity eurojärjestelmään.

Käyttäjän SauliAittola kuva
Sauli Aittola Vastaus kommenttiin #191

Tarkoitan Kreikan ym. euromaiden tukipaketteja, sekä itse maksamaamme maataloustukea ja muuta aluetukea ja kuntien valtionosuuksia.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

"if the relevant economy also happens to be bumping up against supply constraints."

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

Pitäisi kokonaan lopettaa nuo jutut valuutasta ja sen vaihtamisesta ja sen arvon muutoksesta kilpailukeinona ja pitäisi ryhtyä keskustelemaan oikeista asioista.

Oikeat asiat ovat tuotannon tehostaminen, lähinnä automaatiota lisäämällä ja tuotekehitystä tehostamalla. Jotta pärjätään maailmalla pitää osata tehdä jotain ainutlaatuista, tai ainutlaatuisen laadukasta, tai ainutlaatuisten edullisesti.

Tuote jolla on kysyntää mutta kilpailevia tuotteita ei ole, saadaan kaupan hyvällä hinnalla. Tuote joka on muita laadukkaampi saadaan kaupan hyvällä hinnalla ja tuote joka on hyvin edullinen saadaan kaupan vaikkei se niin hyvä olisikaan ja vaikka olisi kilpailua, mutta ei sellaista kilpailua joka olisi kuluttajille yhtä edullista .

Valuutta jolla kauppaa tehdään pitää olla sama kuin muilla, tai ainakin mahdollisimman vakaa, tai ainakin mieluimmin arvoltaan pikku hiljaa nouseva kuin pikku hiljaa laskeva valutta, jotta valuuttavirta tai valuttapako kulkisi oikeaan suuntaan.

-------------------

Yhteenvetona ja yksinkertaistuksena edelliseen pohdintaan sanon asian vielä kerran toisella tavalla.

Jos ei ole mitään kunnollista myytävää maailmalle, niin ei auta vaikka rahan arvoa laskettaisiin miten paljon tahansa. Tämä käy havainnollisesti ilmi kun seuraa miten ruplan devalvointi auttaa Venäjää. Ei siis mitenkään.

Jos devalvoituvan valuutan takia kallistuvan ulkomaisen tuotteen tilalle ei löydy halventuvaa kotimaista vaihtoehtoa, niin devalvaatio ei auta.

Kansa ostaa edelleen kallistuvia kaukoidästä tuotuja vaatteita, kun kotimaista vaihtoehtoa ei ole. Ei ole vaihtoehtoja myöskään autoille, viihde-elektroniikalle, kotitalouskoneille, banaaneille, citrus- hedelmille ym.

Siis devalvaatio ei myöskään Suomen osalta auta mitään. Se mikä auttaa on että tehdään kovasti työtä, jotta saadaan aikaiseksi tuotteita jotka menevät kaupan maailmalla.

Jonas Hellgren

Vihavainenkaan ei ymmärrä mistä devalvoitumisen etu tulee. Jos Markka devalvoituu vaikkapa 30%, niin koko julkisen sektorin rasitus tuottavalle osalle kansantaloutta putoaa 30% ulkoisessa valuutassa laskettuna.

"Kansa ostaa edelleen kallistuvia kaukoidästä tuotuja vaatteita, kun kotimaista vaihtoehtoa ei ole."

Ei ole koska korkeat kustannukset ovat ajaneet tuotannon pois. Mutta jos tuontitavaran hinta nousee, joku laskee nopeasti että kotimaassa tekeminen kannattaa, ja työpaikkoja alkaa syntyä uudestaan. Nimenomaan kotimaan markkinoille tarkoitettu tuotanto alkaa yhtäkkiä tulla kannattavaksi, ja sen jälkeen tuotteet kehittyvät vientikelpoiseksikin.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

"Nimenomaan kotimaan markkinoille tarkoitettu tuotanto alkaa yhtäkkiä tulla kannattavaksi, ja sen jälkeen tuotteet kehittyvät vientikelpoiseksikin."

Ei sitä vientituotetta kyllä ihan devalvoimalla valuuttaa saada aikaiseksi.

Kyllä minä ymmärrän miten devalvaatio toimii, mutta pitäisi katsoa vähän tuonne itänaapuriin ja miettiä miksi se ei siellä toimi, jos se ymmärrys sitä kautta vähän heräisi.

Jos tuotekehitys toimii ja tavara käy kaupan, valuutta voi vaikka vahvistua, eikä sekään haittaa vientiä. Kun rahan arvo nousee se vahvistaa kuluttajien ostovoimaa ja pankkitalletusten arvo nousee. Siihen pitäisi siis pyrkiä.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Ei näin. 30% devalvointi pudottaa koko kansantuotetta tuon 30%. Julkisen sektorin suhteelliseen kokoon se ei suoraan vaikuta. Sen jälkeen alkaa toipuminen jos on tuotantoa jolla on menestysmahdollisuuksia ja julkisen sektorin suhteellinen osa alkaa kutistua jos kasvu on riittävää. Turhan monta jos sanaa tuossa. Joka tapauksess devalvaation hyödyt tulevat viiveellä, haitat välittömästi.

Jonas Hellgren Vastaus kommenttiin #124

En puhunut suhteellisesta vaan absoluuttisesta rasitteesta.

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee Vastaus kommenttiin #124

Vientisektorille hyödyt tulee välittömästi. Osa saa alkaa saada tilauksia ja ne jotka niitä muutoinkin saavat, voivat korottaa hintaa. Yksityinen sektori näin ollen kasvaa ja julkinen sektorin rahoitusongelmat helpottuvat.

En saanut mahtumaan tähän kommenttiin yhteään ehtolausetta. ;)

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari

Hyvin paljon samaa mieltä Arto Vihavaisen kanssa.

Se, että Nokia osasi tehdä ylivertaisia tuotteita, joiden product-market fit oli omana aikanaan ylivoimainen, ei johtunut devalvaatiosta.

Ei Apple:nkaan osaaminen löytää kokonaan iPhonella uusi parempi product-market fit, kuin Nokialla oli, johtunut devalvaatiosta.

Eikä Samsung:in hankittujen taitojen yhdistelmä, joilla tuottaa parempi product-market fit ole johtunut devalvaatiosta. Taidot ja kyvykkyydet tuottaa loistavia tuotteita ja palveluita on hankittu työskentelemällä. Ihan kovalla työllä siis. Ei devalvaatiolla.

Syyt kyseisten firmojen menestykseen ovat pääosin ihan muista seikoista johtuvia, kuin devalvaatiosta.

Firmojen sisäistä osaamista kehitettiin ihan selkeällä ja ahkeralla työllä.

Käyttäjän KaleviOnnela kuva
Kalevi Onnela

Nokiasta puheenollen, viimeisinä vuosina kännyköitä ei enää kannattanut tehdä Suomessa, ne teetettiin alempien työvoimakustannusten maissa. Vaikka Nokian kännykkämenestys olisi jatkunutkin, olisi sen merkitys Suomen taloudelle ja varsinkin työllisyydelle edelleen vähentynyt.

Yksittäisen yrityksen menestys ei ollenkaan automaattisesti työllistä Suomessa. Jotta yritys menestyisi, on sen työt tehtävä siellä missä se on edullisinta.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #154

Ei siis olekaan väliä sillä missä innovaatiot tehdään, ne voidaan tehdä vaikka Timbuktussa, tai siellä missä pippuri kasvaa. Pääasia on että tehdään se tuote valmiiksi Suomessa, että tuotantokustanukset täällä ovat sopivat ja työn laatu hyvää.

Yksi suuri harha on että kuvitellaan että Suomessa voidaan keskittyä innovaatioiden tekemiseen ja työt sitten teetettöisiin muualla, siellä missä se on halvinta.

Se peli ei vetele. Suurin osa suomalaisista on tavallisia taulapäitä, niinkuin muuallakin. Taulapäät ei pysty innovoimaan, taulapäille pitää järjestää ihan tavallista yksinkertaista duunia, sellaista mihin ei tarvita juuri mitään koulutusta, eikä kokemusta, eikä taitoja.

Tärkein inovaatio olisikin miten saatetaan Suomen taulapäät tehokkaasti ja kannattavast työelämään. Jos tätä ei saada ratkaistua, kunnian kukko ei laula.

Se harvalukuinen joukko suomalaisia joilla on kyky luovaan ajatteluun eivät pysty meitä muuita suomalaisia taulapäitä elättämään. Tämä on asia joka pitäisi ensin ymmärtää ja sitten ratkaista.

Valitettavasti sitä ei ole vielä yleisellä tasolla edes ymmärretty, kuvitellaan virheellisessti että kaikki suomalaiset pitäisi työllistää johonkin ihme- älyä tai ihme- taituruutta vaativiin tehtäviin. Se ei onnistu, kun ihmiset eivät ole sellaisia.

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari Vastaus kommenttiin #155

Hyvin tärkeä on havainto, että melkoinen osa innovaatioista tehdään siellä "shop floor" tasolla. Eli niitä tehtaita tai pajoja tarvitaan Suomessa myös innovaatioiden tuottamiseen juurikin Suomessa.

Tässä esimerkkiä Audi:lta.

Muitakin vastaavia havaintoja on, että on fiksua pitää tuotantolaitoksia Suomessa. Osa innovaatioista tapahtuu tuotannon ohessa. Hyvin tärkeä osa useinkin.

Käyttäjän KaleviOnnela kuva
Kalevi Onnela Vastaus kommenttiin #155

Siinäpä Arto kiteytät perusongelman. Yksi ja toinen näilläkin palstoilla harhailee unelmissa, malliin luovuus yli kaiken ja lopuille kansalaispalkka.

Ymmärrän, että "taulapäillä" et hauku ketään, vaan tarkoitat meitä kansalaisia yleensä ihan sympaattisesti.

Käyttäjän SauliAittola kuva
Sauli Aittola Vastaus kommenttiin #154

Tämähän juuri osoittaa oman kelluvan valuutan edun. Nokia saattaisi valmistaa vielä puhelimia Suomessa jos ei oltaisi eurossa. Kansainvälisten yritysten työllistämisvaikutukset siirtyvät aikaa myöten aina sinne missä on halvimmat tuotantokustannukset.

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari Vastaus kommenttiin #177

Syy, miksi esimerkiksi Apple:n tai Samsung:in tuotteet päihittivät Nokian, ei johdu valuutasta. Muutoinhan Microsoftin tuotteilla olisi heti ollut oleellisesti parempi kysyntä. Onko niin ollut? Tässä uutisessa ainakin viesti on kahtiajakoinen. Eli en ainakaan suoraa yhteyttä valuutan ja markkinaosuuksien välillä tästä löydä. Eli tästä voinemme päätellä, että valuuttakurssin vaikutus ei ole niin oleellinen.

Mistä sitten johtuu se, että jotkut firmat tai tuotteet tai palvelut lisäävät markkinaosuuksia tiettynä aikana?

Pääasiallinen syy on product-market fit. Eli se, miten tuotteet tai palvelut kiinnostavat maksavia asiakkaita. Tuotteen ja markkinan yhteensopivuus.

Jostain syystä Apple ja Samsung pystyivät tuottamaan omilla firmojensa sisäisillä kyvykkyyksillä parempia tuotteita ja palveluita, jotka kiinnostivat enemmän ostavia asiakkaita. Firmojen sisäiset kyvykkyydet ratkaisevat, että osaako firma tuottaa markkinoille sopivia tuotteita. Niitä tuotteita, jotka käyvät kaupaksi.

Nokian tuotteilla oli loistava product-market fit aikavälillä 1995-2005. Nokialla jäi loppua kohden havaitsematta joitain muutoksia markkinoilla siinä, millaisia tuotteita asiakkaat oikeasti halusivat. Ihmisten toiveet ja tarpeet muuttuvat ajan myötä. Jäikö Nokia lukkoon omaan käsitykseensä, mitä he olettivat asiakkaiden haluavan?

Eli product-market fit meni Nokialla perunoille. Tässä vain yksi näkemys. Hyvin moni näkemyksistä on samaa mieltä, että Apple vain osasi löytää uuden yhdistelmän ominaisuuksia, joka puhutteli ostavia asiakkaita. Syy on product-market fit, jota ei Nokialla loppua kohden enää osattu tehdä oikein.

Merkillepantavaa tässä on se, että Apple:n tuotteet ovat vieläpä reilusti kalliimpia. Eli valuuttakurssi ei ehkä sittenkään juurikaan vaikuta. Ihmiset haluavat jostain syystä maksaa kovempaa hintaa tuotteista. Miksi? Tuotteissa ja palveluissa on yhdistelmä asioita, joista ihmiset ovat valmiita maksamaan ns. hintapreemion. Niitä ominaisuuksia ei ole tehnyt "markkinoiden näkymätön käsi". Vaan niiden ominaisuuksien tekemiseksi on tehty paljon työtä.

On kyllä totta, että Apple on lopettanut tuotteidensa myymisen Venäjälle väliaikaisesti, koska Venäjän rupla on kelluvana valuuttana on niin reippaan epävakaa.

Entäpä tavallinen ihminen, joka vaikka Venäjällä luotti, että valtio toimii ennakoitavasti?
Valuutan kellumisessa on paljon muitakin riskejä. Kaikki riskit eivät enää olekaan ihan ilmeisiä, koska kansantaloudet Euroopassakin ovat entistä voimakkaammin interlinkittyneitä, kuin esim. 1990-luvun alun Suomi oli.

Käyttäjän SauliAittola kuva
Sauli Aittola Vastaus kommenttiin #178

"Syy, miksi esimerkiksi Apple:n tai Samsung:in tuotteet päihittivät Nokian, ei johdu valuutasta."

Ei toki johdu. Siinähän oli monta muuta seikkaa "palava lautta", ja oman käyttöjärjestelmän hylkääminen mm. Mutta työllistämiseen valuuttakurssit vaikuttaa myös kansainvälisillä yrityksillä. Suomen vientikilpailukyvystähän tässä puhutaan ja viennin ja tuonnin tasapainosta. Kotimaan tuotantokin menestyy paremmin kilpailussa ja pystyy joissain tuotteissa korvaamaan tuontia, kun valuuttakurssi on kohdallaan. Erikoistuotteet ja muoti-ilmiöt ovat asia erikseen, ne myyvät hinnasta huolimatta.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #200

"Suomen vientikilpailukyvystähän tässä puhutaan ja viennin ja tuonnin tasapainosta. Kotimaan tuotantokin menestyy paremmin kilpailussa ja pystyy joissain tuotteissa korvaamaan tuontia, kun valuuttakurssi on kohdallaan. Erikoistuotteet ja muoti-ilmiöt ovat asia erikseen, ne myyvät hinnasta huolimatta."

Terveessä taloudessa kannattaa siis pyrkiä luomaan itse trendit, se lisää kilpailukykyä. Usein laatu ja joku uusi innovaatio synnyttää sen trendin, joten trendit eivät aina synny tyhjästä, eikä niitä pystytä loihtimaan tyhjästä, ilman työtä ja ponnisteluja. Nokian tuote menetti oman trendikkytensä uusien innovaatioiden puutteen takia.

Valuutan devalvoinnilla ei voida vaikuttaa muuhun kuin tuotteen hintaan, ei sen laatuun, innovatiivisuuteen eikä trendikkyyteen. Myyntivolyymin lisäys otetaan sitäpaitsi kokonaan sen devalvoituneen valuutta-alueen kuluttajien ja palkansaajien tilipusseista ja piensäästäjien pankkitileiltä. Parannus ei lisäksi ole pysyvä, koska palkat yleensä nousevat nopeasti takaisin devalvaatiota edeltävälle tasolle, jolloin tarvitaan taas uusi devalvaatio.

Ei kannattaisi ollenkaan ajatella devalvaatiota kilpailukykyä parantavana tekijänä, koska sen vaikutus ei ole pitkäaikainen ja lisäksi valuuttakurssin vaihtuvuudesta on monia suuria epäkohtia taloudelle ja tavallisille kansalaisille. Keinottelijat täyttävät kyllä taskunsa ilmaisella rahalla, mutta rehelliset liikemiehet, kuluttajat, palkansaajat ja piensäästäjät kärsivät sen nahoissaan.

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee Vastaus kommenttiin #214

" Parannus ei lisäksi ole pysyvä, koska palkat yleensä nousevat nopeasti takaisin devalvaatiota edeltävälle tasolle, jolloin tarvitaan taas uusi devalvaatio. "

Kaikella on vaihtoehtokustannus. Kun palkat voivat olla noususuunnassa, se pitää talouskasvun nousutrendissä kotimaassa. Samalla valtion tulot kasvavat ilman veronkorotuksia ja palveluiden rahoittaminen tulee helpommaksi.

Pysyvästi yliarvostetussa eurossa tuo tapahtuu tasan toisinpäin. Jotta vienti vetäisi, palkkojen, eläkkeiden ja tulonsiirtojen reaalinen ostovoima laskee, kotimarkkina taantuu, velkojen hoito tulee ihan kaikilla ongelmalliseksi jne.

Maa joka rakastaa olla taantumassa ja pitää kilpailukyvyttömyyttä yllä, ei ole kiinnostava sijoituskohde kenellekään. Suomessa poliittinen riski on 90% luokkaa.

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari Vastaus kommenttiin #264

Poliittisesta riskistä voi olla monta mieltä. Vaikuttaa kyllä aika pieneltä sellainen riski.

Suomi arvostetaan maailman vakaimmaksi maaksi. Ihan ansioista.
http://www.helsinkitimes.fi/finland/finland-news/d...

Suomalaisetkin firmat ovat alkaneet kiinnostaa sijoittajia.

Totta kai sijoittajien ja sijoitusten saaminen Suomeen vaatii jatkuvaa myyntityötä. Ja myyntiosaamisen jatkuvaa kehittämistä. "Markkinoiden näkymätön käsi" ei niitäkään töitä tee.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen Vastaus kommenttiin #268

"Suomi on käynyt yhä riskipitoisemmaksi sijoituskohteeksi."

http://www.talouselama.fi/uutiset/ilmarinen+sijoit...

Eläkeyhtiö Ilmarinen ei sijoita enää euromaihin.

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari Vastaus kommenttiin #288

Euromaista en löytänyt kyseisessä artikkelissa lainkaan mainintaa.

Pari syytä lainattuna artikkelista, joilla perustellaan Ilmarisen tämän hetkistä tarvetta hakea korkeampaa tuottoa muualta:

1. "Osakkeet eivät ole yhtiöiden tuloksiin nähden ylenpalttisen kalliita. Osakekurssien trendikäyrien perusteella kurssihuippu on lähellä, mutta onko vielä edessä vai jo takana onkin vaikea sanoa."

2. "Ritakallion mukaan Ilmarinen sijoittaisi mielellään suomalaisiin yhtiöihin kaksin-kolminkertaisesti, jos yritykset vain kasvaisivat."

Venäjästä on artikkelissa maininta:
"Venäjä-riskin Ilmarinen on tunnistanut ja vetäytynyt lähes kokonaan Venäjä-sidonnaisista sijoituksista."

Käyttäjän KaleviOnnela kuva
Kalevi Onnela

Artolla on asiaa, mutta täydennän.

Tehostaminen ja uudet tuotteet yhdistettynä taitavaan markkinointiin on se, millä yritykset ja kansakuntakin pitkän päälle pärjää. ½Siinä olen täysin samaa mieltä.

Mutta juuri nyt painaa päälle välitön ongelma, joka ei jää odottelemaan uusia keksintöjä: meidän kuten muidenkin kansojen tulonlähteet ovat pakostakin suurimmaksi osaksi "tavallisia" tuotteita kuten sellua, koneita, terästä, muovileluja ja elektroniikkavimpaimia jne. Ellei niitä pysty valmistamaan kilpailukykyisin kustannuksin, kauppa hidastuu ja tulee työttömyyttä. Kuten nyt monien Suomessa valmistettujen tuotteiden kohdalla on tilanne.

Nopeasti eli vuoden-parin aikajaksolla tilanne paranee vain, jos työvoimakustannuksia saadaan alas ja hintakilpailukyky siten palautuu. Kitkerää lääkettä, kukaan ei halua, myönnän.

Suomen kohtuullisen hyvät tuotteet mahtuvat kyllä aina markkinoille, mikäli hinta on kohdallaan. Laskukauden aikana kysytään ensimmäiseksi hintaa ja kalliit karsiutuvat heti.

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari

Yksi vaihtoehto on se, että firmat oikeasti hyvissä ajoin panostavat tuotekehitykseen.

Esimerkiksi niin, että lopputuotteena bulkkitavarasta onkin kehitetty hyvin korkeakatteisia tuotteita.

Applen iPhone on kohtalaisen loistava esimerkki tästä. Lähes samoilla ominaisuuksilla, kuin monella muulla valmistajalla, on taitavilla toimilla saatu asetettua tuotteen "kilohintaa" kohdilleen.

On toki selvä, että tällaiseen työhön on hyvä panostaa pitkäjänteisesti. Ja jos tämänkaltaisissa tehtävissä on säästetty, vaikutukset alkavat näkyä juuri tällaisina aikoina.

Jonas Hellgren

Ala-arvoista pelottelua Markolta.

Markkaan siirryttäessä kaikki Suomessa olevien, Suomen lakien alaisten pankkien niin luotot kuin talletuksetkin muuttuvat markkamääräiseksi. Aivan samoin kuin Euroon siirryttäessäkin. Markka tulee olemaan heti synyessään kelluva valuutta, ja minne päin se lähtee kellumaan. on sitten markkinoiden asia. Se voi jopa vahvistua konkurssieuroon nähden.

Koko omaan valuuttaan siirtymisen juoni on siinä, että sen jälkeen valtio ja kunnat voivat ottaa markkamääräistä velkaa, jolla pumpataan talous käyntiin kotimaisilla investoinneilla infraan ja muuhun sellaiseen mitä ei ole voitu tehdä euroaikana. Ostetaan vaikka Saksasta uudet autot kaikille, ja maksetaan ne markoilla. Tämä velkaantuminen ja liikkeellä olevan markkamäärän lisääntyminen sitten johtaa inflaatioon ja markan ulkoisen arvon devalvoitumiseen, josta vientiteollisuus sitten saa kaipaamaansa kilpailuetua.

Ei talouspolitiikka ole mitään rakettitiedettä. Se vaatii ainoastaan rohkeutta.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Huokaus. Mitä tarkoitat Suomessa olevalla pankilla? Pääkonttoria, sivupistettä vai mitä? Ja miten saat kansainväliset pankit lainottamaan maata jonka talousajatuksena on romahduttaa valuutan arvon 20%?

Jonas Hellgren

Suomessa oleva pankki on sellaine jolla on konttori ja toimintaa Suomessa ja joka Suomessa toimiessaan on Suomen lakien alainen. Sillä ei ole tässä tapauksessa mitään väliä missä pankin pääkonttori on tai minkämaalainen sen omistaa.

Lainoitus otetaankin kotimaasta, kunnes valuutta asettuu markkinoiden päättämälle tasolle.

Sitten yietysti kun puupääkansanedustajat hyväksyvät amerikkalaisten kurkusta alas pakottaman uuden TTIP-sopimuksen, niin valtio tulee korvausvelvolliseksi kaikesta tappioista mitä lainsäädännön muutos aiheuttaa ulkomaisille toimijoille. Oli se sitten ympäristönsuojelulainsäädäntö tai valuuttalainsäädäntö.

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee

" Ja miten saat kansainväliset pankit lainottamaan maata jonka talousajatuksena on romahduttaa valuutan arvon 20%? "

Miksi haluat jauhaa paskaa niin paljon? Euro on heikentynyt 15%, mutta missä palokunta?

Mitenkö kans.väliset pankit saadaan lainoittamaan maata. Ensin devalvoimalla 20%. Etkö ymmärrä edes tätä?

Käyttäjän kimmosaarikko kuva
Kimmo Saarikko

Marko, väitteeni perustuu mm. ajatuspaja Liberan tutkimukseen.

"Jos joku tänä päivänä päätyisi ehdottamaan Euroopan rahaliiton luomista, ajatus
todennäköisesti tyrmättäisiin. Esitämme alempana laskelman, jonka mukaan rahaliitto
olisi aiheuttanut jäsenmailleen tähän mennessä keskimäärin ainakin 10 prosentin
elintason laskun. Monille jäsenmaille lasku on ollut tätä merkittävästikin
suurempi. Nämä menetykset ovat pysyviä, eivät tilapäisiä."

Löytyy tutkimuksen sivulta 10 ja 16 : http://libera.fi/libera-uusi/wp-content/uploads/20...

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

"Ostetaan vaikka Saksasta uudet autot kaikille, ja maksetaan ne markoilla. Tämä velkaantuminen ja liikkeellä olevan markkamäärän lisääntyminen sitten johtaa inflaatioon ja markan ulkoisen arvon devalvoitumiseen, josta vientiteollisuus sitten saa kaipaamaansa kilpailuetua."

Tyypillistä devalvaatioajattelua.
Thdään huonoa talouspolitiikkaa jotta rahan arvo laskisi.
Se ei toimi, siitä tulee huono lopputulos.
Huonosti hodettu talous ja heikkenevä valuutta.

Jotta oma valuutta olisi hyödyllinen sen tulolksena pitäisi olla hyvä taloudenpito. Mutta hyvästä taloudenpidosta on kyllä seurauksena vahvistuva valuutta, kuten Sveitsin valuutta.
Hyvä taloudenpito ja vahvistuva valuutta kuuluvat yhteen ja siihen pitäisi pyrkiä.

Hyvään taloudenpitoon pitöisi pyrkiä myös yhteisvaluutassa, jolloin yhteisvaluutasta on se etu, ettei valuutta vahvistu, vaikka se olisikin palkansaajien ja säästäjien mieleen, toisin kuin valuutan heikkeneminen olisi. Saksa käyttää yhteisvaluttaa tällä tavalla hyväkseen, Suomikin voisi tehdä samoin.

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari

Juuri näin. Eipä voi olettaa, että Venäjälläkään kohta olisi mersuja joka niemessä, notkossa tai saarelmassa.

Taitaa käydä lähinnä päin vastoin.

Käyttäjän kimmosaarikko kuva
Kimmo Saarikko

Täältä löytyy tilastotiedettä, miten euron myötä Suomi putosi Ruotsin kelkasta:
http://kimmosaarikko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1763...

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Tämä on tyhjän jauhamista, eurofantsuttelijatkin myöntää kommenteissa ettei meillä yhteisvaluutassa ole mitään keinoja kohentaa taloutta mutta jankuttavat tyhjää tai näpertelevät olemattomilla. Vaatikaa edes reiluja kaikkia koskevia palkanalennuksia, sillä olisi jo vaikutusta vientisektorille, eri asia miten sitten suomalaisilla menisi.

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari

Ei ole olemassa helppoja keinoja kohentaa kilpailukykyä. Ne matalalla roikkuvat hedelmät on yleensä jo poimittu tähän mennessä. Pitkäjänteistä työtä tarvitaan. Ja yhteistyö yli rajojen saattaa olla myös hyväksi.

Maailmalla kun on käynnissä kilpajuoksu. Globaali kilpailu.

Jos niitä helppoja keinoja olisi, niin kai kaikki muutkin maat niitä käyttäisivät. Miksipä eivät sitten monestikaan käytä?

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

"Ei ole olemassa helppoja keinoja kohentaa kilpailukykyä."

Niin ei olekaan, mutta on erittäin helppo kuvitella että olisi, näköjään.

Voisi myöskin sanoa ettei ole helppoja keinoja saada utopistisia devalvaatiofantsuttelijoita luopumaan turhista haaveistaan.

Menestys edellyttää ihan arkista tylsää touhua ja työtä ja taloudellisuutta. Ei se hyvinvointi tule siitä että panetaan rahaa, tai muutetaan arvon mittayksikköä.

Jos on nälkä ja leivästä on pulaa, lisää leipää ei saada tekemällä lisää rahaa, vaan muokkaamalla maata, lannoittamalla, kylvämällä, korjaamalla satoa jauhamalla jyvät ja leipomalla lisää leipää. Tylsää ja tavallista touhua. mutta vain sillä tavalla saadaan nälkä lähtemään.

Jarno Liedes

Kysymys on vain ja ainoastaan paikallisdemokratiantasosta oman rahan kanssa. Omalla rahalla ->oma talouspolitiikka > makro- ja mikrotason välineet. (kaivat sopivia kuoppia lusikalla ja lapiolla)

Euro -> välineet luodaan muualla -> sopeutuminen välineiden käyttöön (kaivat kuopan ritilällä).

Käyttäjän JaakkoWilenius kuva
Jaakko Wilenius

Hyvä puheenvuoro. Se, mikä itseänikin arveluttaa on operaation hallittavuus ja vaikutukset laajemmin. Kuten Jouni Kari kirjoittaa, on parametreja paljon ja ulottuvuuksia useita jotka eivät ole meidän hallittavissa. Ei edes vientiteollisuutemme, jolle asian luulisi olevan elintärkeä, liputa asian puolesta.

Hyvin helposti tästä saadaan mantra, jota voidaan tarjota kätevänä ratkaisuna talousongelmiimme ja sopivasti unohtaa, että meidän alettava elämään sen mukaan, mitä tienaamme. Ei sekään ole aivan vähän, mitä tälläkin hetkellä valtion kassaan kilisee jos taaksepäin katselee. Joskus on tullut vähemmänkin.

Demokratiaan tietenkin kuuluu se, että sivusta huudellaan ja sitten, kun eteen joudutaan, niin sordiinoakin löytyy.

Naapuriin meidän on turha kurkkia. Luulenpa, että IKEAt, Henkkat&Maukat yms. menestyisivät aivan yhtä mainiosti, vaikka ne eurossa olisivatkin. Vientiä harjoittava pk-sektorikin on Ruotsissa suhteessa paljon vahvempi kuin meillä.

Käyttäjän Granu kuva
Arto Granlund

Uskon, että monet jotka toimii vientiteollisuuden parissa hymähtää niille ajatuksille, että omalla rahalla ja devalvaatiolla ratkaistaisiin ongelmat jotka vienniteollisuudssamme on. Kun tuotamme vientiin lähes yksinomaan investoihin tarvittavia tavaroita ja investoinnit ovat jäissä kv.taantuman vuoksi ei oma raha devalvointineen meitä auta. Vientitollisuuden pohjan laajentaminen, mutta ennenkaikkea, uutta, korkeaa teknologiaa vaativan teollisuuden nousua on tuettava. Suomessa keskipalkka on 3100€/kk Sveisissä, jonka vienti vetää, keskipalkka on Suomeen nähden kaksinkertainen 6200€/ mikä selittää Suomen viennin takkuamisen, olisiko selitys vientituotteiden jalostusasteessa sekä teknologian tasoissa.

Käyttäjän TeroIln kuva
Tero Ilén

"Haluatko 20% lisää velkaa poliittisen päätöksen takia?"

Rakennemuutos eli sisäinen devalvaatio aiheuttaa tämän saman ongelman kun palkat pienenevät mutta lainanlyhennykset eivät. Lainanhoitokulut suhteessa palkkatuloihin kasvavat.

Samalla katoaa myös ostovoima ja verotulot pienenevät. Tämän takia veroja pitää korottaa ja ostovoima sukeltaa lisää jonka vuoksi veroja pitää taas korottaa. Sisäinen devalvaatio aiheuttaa kurjistumisen kierteen jota on vaikea katkaista.

Sisäinen devalvaatio on varmin tapa tuhota kotimarkkinat ja saada kaikki suomalaiset kilometritehtaalle. Miten valtio selviää tässä tilanteessa veloistaan. Ei mitenkään, ei Kreikkakaan tule selviämään.

Helpointa on palata markkaan vaihtokurssilla 1 mk=1 euro. Lainat muutetaan markoiksi samalla suhteella. Valtio voi helposti päättää tämän eikä ulkoinen devalvaatio aiheuta pankeille tappioita kun pankkien rahoitus tulee Suomen Pankilta markkamääräisenä.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Sisäisen devalvaation ongelmat ovat toki samansuuntaisia, jotain eroja niissä kuitenkin on. Sisäisen devalvaation suurin ongelma on yhteisen tahtotilan puute josta seuraa se, ettei sitä pystytä tekemään tämänhetkisessä poliittisessa tilanteessa.

Käyttäjän SauliAittola kuva
Sauli Aittola

Sisäistä devalvaatiota pitää käyttää pienillä marginaaleilla aina kun siihen on yksimielisyys työmarkkinoilla. Se estää tarpeettoman inflaation. Sillä ei vaan korjata euron valuvikoja joita ovat erilaiset olosuhteet ja virheellinen EKP:n valuuttapolitiikka.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

Olisi väärää politiikkaa jos Euroopan tuotannossa esiintyvät valuviat pyrittäisiin paikkaamaan vain valuuttapolitiikalla. Tällainen valuuttapolitiikka olisi siis virhe. Sitä en osaa sanoa onko EKP:n nykyinen valuuttapolitiikka täsmälleen oikeaa, mutta olen sitä mieltä että sitä arvostellaan, ainakin täällä Suomessa, aivan väärin perustein.

Jos kilpailukyvyttömyyttä joka johtuu liian korkeasta kustannustasosta ja liian matalasta innovaatioiden tasosta ryhdytään korjaamaan valuuttapoliittisin keinoin, se saa aikaan vain sen että tuotantorakenteissa jäädään yhä enemmän kilpailijoista jälkeen, mikä puolestaan käynnistää rappioituvan talouden kierteen.

Valuuttapolitiikalla aikaansaatu keinotekoinen hyöty on pian syöty, Suomessa ennen euroaikaa se tapahtui muutamassa vuodessa. Seurauksena on tietenkin inflaatio joka pakottaa turvautumaan aina uusiin valuuttapoliittisiin toimiin, tuotanon rakenteiden rapputuesa ja jäädessä entistä enemmän jälkeen kilpailijoista.

Tämän politiikan seurauksena on sen tyyppinen talouden rakenne kuin Kreikassa tai Venäjällä, missä jalostusaste on matala ja tuotanto on lähinnä perustuotantoa, eli tuotetaan raaka-aineitta, sitä lähinnä mitä maasta luonnostaan löytyy, kaivannaisia, Suomessa metsäteollisuuden raaka-ainetta, ehkä vähän maataloustuotteita, mutta ennen kaikkea työvoimaa niihin maihin jossa tuotannon rakenteet on pystytty pitämään kunnossa.

Käyttäjän SauliAittola kuva
Sauli Aittola Vastaus kommenttiin #180

Tuntuu että puhumme vähän eri asioista. Perustuotanto on Suomessa se joka kärsii kilpailukyvyttömyydestä valuutan takia. Oikea valuuttakurssipolitiikka pitää tämän osittain kunnossa, tarvitaan toki rakenneuudistuksia. Pääosa yhteiskunnan tarvitsemista verotuloista tulee perustuotannosta, ja kun se pettää, joudutaan paikkaamaan velalla.

Metsä on Suomen rikkaus, se jää tällä menolla hyödyntämättä.

Ei Suomessa huipputuotteet ja muoti ole kilpailukyvyttömiä, ne menee aina kaupaksi, kun vain niitä olisi riittävästi. Tosin byrokratia on siinäkin haittana.

Reino Jalas

“Eurosta eroamisessa ja valuutan devalvoitumisessa ne häviäjät ovat velkataakan
alla olevia ja niitä jotka työskentelevät sellaisissa yrityksissä jotka kaatuisivat
äkillisesti nousseen velkaantumisasteen takia.”

Vilkaistaan alkajaisiksi miten edelliskerralla teimme vastaavassa ahdingossamme, ei siitä mitään haittaakaan ole.

Silloin 1992 laman aikaan Iiro Viinanen kiersi ympäri maailmaa, Japania ja Saudeja myöten haalimassa Suomella ulkomaista, yleensä dollarimääräistä velkarahoitusta. Valtion velka nousi kaikkiaan 300 miljoonan markan (=50 Mrd €) tasolle, nyt ollaan Valtionvelan osalta 100 Mrd € velkalukemassa.

Suomi (pakko)devalvoi markkansa 1991 marraskuussa 12,3%:lla. Se ei kuitenkaan pitkään riittänyt, vaan markka oli päästettävä kellumaan syyskuussa 1992, jolloin markan tilanne rauhoittui täydellisesti. Devalvoituminen oli kaikkiaan lähes 30% luokkaa.

Totta kai dollarimääräisten velkojemme määrä kohosi samassa suhteessa. Mutta tuosta 30% suuruisesta kick-startista alkoi kuitenkin myös nousu. Kauppataseet kääntyivät reilusti plussalle ja Suomi kykeni alkamaan maksamaan velkojaan takaisin.

Tuolla saakalla pelillä, devalvointisäädöllä, nousimme, ja pärjäsimme aina vuoteen 2008 saakka.

---
Kysytäänpä näin päin, että mikä on sitten se vaihtoehto, jos Suomi ei tee paluuta markkaan ja valuuttansa kelluttamisella palauta ulkoista kilpailukykyään takaisin?

Suomen Pankki tarjoaa taloutemme nykysäädöillä 1% vuosikasvua ajanjaksolle 2014-2030.

Suomen Pankki lienee ollut realistinen tuota arviota tehdessään. Arviossa on jo otettu huomioon Suomen kasvavan Pelialan kehitys, mahdolliset saavutettavat pikkuvoitot Cleantechissä, sekä myös uudet suomalaiset teollisuuden innovaatiot ja uudet tuotteet ym.
Silti, kaikki nuokin huomioon ottaen SP:n arvio päätyy 1% vuosikasvuun.

SP ei sinänsä tee mitään, eikä sen kuulukaan tehdä, asiantilan korjaamiseksi, se vain tutkii ja raportoi tapahtuvaa. Eduskunnan ja halituksen on tehtävä ne tarvittavat muutokset.

Jos vaan vartoillaan, eikä hoideta devalvoinnilla asiaa kuntoon, niin nykyinen 350.000 ihmisen työttömyys säilyy. Onko se sellainen asia jonka kanssa voimme elää kituuttaa seuraavat 16 vuotta?

Eurooppa omana alueenaan ja Aasia mukaan lukien koko muukin maailma kilpailee jatkuvasti vähenevistä työpaikoista.

Pelikoodaustakaan ei riitä kaikille, osan, ja jatkossa ehkä entistäkin suuremman osan suomalaista pitää tehdä hitsarin ja rapparin ja kaupan kassan, hoitoalan ym. pienipalkkaisia hommia myös.

Virolaisilta ja puolalaisilta rakennusalan, metallipuolen ym. tekijöiltä on (hinta)kilpailtava ne työpaikat takaisin suomalaisille.

Suomi ei voi selviytyä ellei lähemmäs 200.000 uutta kansalaista saada palkkatyön äärelle. Elättämään itse itseään ja muuta vanhenevaa yhteiskuntaa siinä siivellä.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Voi olla, että eurosta eroamiseen päädytään ja devalvaatiokin tehdään. Mutta toivottavasti sen jälkihoito tehdään paremmin kuin mitä tehtiin 90-luvulla.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Jospa se tehtäisiin edes 1990-luvun liian vahvan markan devalvoitumisen tyyliin, niin oltaisiin jo voiton puolella. Nythän 1990-luvun alun tilanteen laukeamisen yhdestä perustekijästäkään ei ole haluttu ottaa opiksi, koska pitäisi myöntää liian monta mokaa.
http://www.npr.org/2011/01/25/133112932/paul-krugm...

Jaakko Kiander (s. 49->):
http://www.vatt.fi/file/vatt_publication_pdf/j27-5...

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Toivottavasti laitoit Marko nuo kasvunäkymät merkille. Siis suuret rahat, investoinnit, eläkevakuutusfirmat yms. katsovat kasvuodotuksia. Jos ne ovat pitkän aikaa surkeana, alkaa todellinen ahdinko.

Ei nämä jätkät ihan lämpimikseen jaksa puhua täyttä paskaa:

http://www.talouselama.fi/uutiset/suomen+teollisuu...

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä Vastaus kommenttiin #166

Mitenköhän selkeästi se pitäisi alleviivata, että uskon kyllä eurosta olevan merkittäviä haittoja nykyisen taloustilanteen hoidossa? Se ei poista sitä, että siirtyminen omaan valuuttaan olisi myös kivulias prosessi varsin monille ja sitä, että eurosta on myös positiivisia vaikutuksia, vaikkakin kriisitilanteessa ne negatiiviset vaikutukset ovat hallitsevia.

Parhaana tienä pitäisin mittavaa koko maanosan kattavaa setelielvytystä, mutta EKP:n toimet ovat olleet koko kriisin liian vähäisiä ja välillä väärän suuntaisia, joten enää en usko tähän vaihtoehtoon. Jäljellä on siis heikommat vaihtoehdot, eli roikkua huonossa eurossa tai irtautua eurosta riskit tiedostaen.

Mitä tahansa tehdään, niin se pitäisi tehdä kunnolla riskit tiedostaen ja haitat minimoiden. Liian pitkään keskustelu on ollut tasolla, tuo on huono, katsokaa tästä käppyrästä kuinka huono se onkaan. Jos vaikka eroaisimme eurosta pitäisi tämän korkoriskin tavoin arvoida kukin yksittäinen riski ja kehittää siihen keinot vahinkojen minimoimiseksi. Muuten ryntäämme yhdestä kriisistä toiseen.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #185

Kyllä siihen setelielvytykseenkin vielä mennään.

Käyttäjän kimmosaarikko kuva
Kimmo Saarikko

Aikas mukavan jutustelun viritit Marko. Suomen talouden viennin kestoselityksiä voi lukea tekemästäni satiirisesta asiantuntijahaastattelusta:
http://kimmosaarikko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1705...

Tilastoihin perustuva näkemykseni Suomen viennin ongelmista on tässä:
http://kimmosaarikko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1705...

Käyttäjän NinaPalomki kuva
Niina La

Onko meidän vienti todellakin huonolla mallilla? Tässä blogissa on tullin tilastoista selkeä kuva, jonka mukaan vientiä on ollut viime vuosina enemmän kuin tuontia http://ebolakani.blogspot.fi/2014/09/suomessa-palk...

Nyt nykyiset hallituspuolueet puuhaavat sisäistä devalvaatiota. Sama vaikutus sillä on ulkomailta otettujen velkojen kannalta kuin markan devalvoimisella.

Ne ulkomailta otetut velat on pakko maksaa ja on maksaa myös niiden korot. Nyt on saman verran velkaa, mitä meillä oli sotakorvauksia 40-50-luvulla. Niistä voidaan selvitä vielä.

Tärkeintä nyt olisi että sitä velkaa ei otettais ulkomailta enää.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Eikös siinä ole 3 viimeistä vuotta punaista? Tässä v. 2014, joka koko vuosi huomioiden menee punaiselle:
http://www.tradingeconomics.com/finland/current-ac...

Käyttäjän NinaPalomki kuva
Niina La

Ero on vielä aika pieni, ja tämä pystytään varmaan korjaamaan jo ihan vaikka kotimaisten elintarvikkeiden suosimisella.

Sen verran olen joskus tämän vienti/tuonti-politiikan perusteet oppinut, että viennin tarkoitus on maksaa tuonti. Enempää ei ole pakko viedä.

Käyttäjän KaleviOnnela kuva
Kalevi Onnela Vastaus kommenttiin #168

Nina, ei viennin rooli ihan niin vaatimaton ole. On totta, että vaatimatonkin vienti pystyy kattamaan työttömien pienen kulutuksen tarvitseman tuonnin, mutta se ei riitä. Viennin pitää vetää kansan tuotantokyky käyttöön.

Menestyvä vienti työllistää ensin vientiteollisuuden, joka puolestaan työllistää teollisuutta palvelevat toiminnot. Työllistyneet ostavat palkallaan hyödykkeitä ja kotimarkkina elpyy. Verotulot nousevat. Sosiaalimenot laskevat. Tietenkin kasvavan viennin tulee myös kattaa raaka-aineiden, tarvikkeiden ja tuotantovälineiden kasvavan tuonnin sekä vaurastuvien ihmisten tuontitavaroiden kulutuksen.

Käyttäjän NinaPalomki kuva
Niina La Vastaus kommenttiin #170

Kotimaan markkinat voidaan pitää kunnossa ilman vientiäkin, mutta silloin ei voida tuoda mitään.

Tämä koko idea täällä pallolla perustuu vaihdantatalouteen.. Yksi tekee yhtä asiaa, jonka osaa, ja myy sitten tuotteen tai palvelun toiselle, joka taas tekee samaa. Tälläisen voi tehdä vaikka pienessäkin yhteisössä. Yksi viljelee, toinen metsästää, kolmas rakentaa jne. (Ihan riippuu siis tarpeista eli kysynnästä).

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

Arvoaan muuttava valuutta on merkittävä haitta kaupankäynnin kanalta.

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari

Kyllä se kustannuksia lisää.

Käyttäjän NinaPalomki kuva
Niina La

Riippuu millaista kaupankäyntiä halutaan.. Jos halutaan myydä jotain, niin silloin on hyvä, että meidän valuutta on heikko toisiin nähden. Saadaan myytyä enemmän.

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari

Olen Arton kanssa samaa mieltä. Yksi syy on, että turhia kustannuksia tulee turhan helposti lisää:

- Valuutan vaihtamisen kustannukset.
- Kustannukset siitä, että johto joutuu keskittymään tuotteiden/asiakkaiden/markkinatilanteen/henkilöstön lisäksi myös valuuttariskeihin. Se kaikki käytetty aika ja työvoima on pois oleellisesta eli ns. tuottavasta työstä.

- Jos taas valuuttojen epävakauden aiheuttamien haittojen torjuminen ulkoistetaan, eli ostetaan palveluna ulkopuoliselta toimijalta, niin taas käytetään firman likvidejä varoja muuhun kuin tuottavaan toimintaan. Joka siis ei kohenna kilpailukykyä.

- Jos valuuttariskeiltä ei sitten suojautuisikaan, mikäli valuutat heiluisivat, menee touhu helposti uhkapelin kaltaiseksi. Jotkut voittavat, jotkut eivät. Venäjältä uutisoidaan jo nyt, että jotkut firmat joutuvat sitomaan palveluidensa hinnat dollariin.

Ennakoitava ja vakaa valuutta helpottaa monen elämää monelta osin. Ja auttaa useampia firmojakin keskittymään juuri oleellisiin asioihin, joilla parantaa firmansa kilpailukykyä. Esimerkiksi keskittymään tekemään mahdollisimman laadukkaita tuotteita ja/tai palveluita asiakkailleen.

Se lienee kuitenkin useimpien firmojen tavoitteena.

Käyttäjän NinaPalomki kuva
Niina La Vastaus kommenttiin #183

EU-maat ovat keskenään erilaisia joten yhteisvaluutta ei toimi.

Jokaisessa yrityksessä on oltava operatiivista toimintaa.. Harrastaahan sitä "valuuttakauppaa" pienimuotoisesti monet yksityiset ihmisetkin esim. kun dollarin kurssi on heikolla, niin tilaavat Usasta edullisesti tavaraa. Eikä valuuttojen arvojen heittely kovin nopasti käy.

Omassa valuutassa on se etu, että se painetaan omassa keskuspankissa. Raha kun ei itse ole arvokasta. Merkitystä on vain sillä missä se on painettu ja miten sen arvo on määritelty.

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari Vastaus kommenttiin #184

Kohtalaisen monta mielipidettä yhdellä kommentilla, hyvin kiitettävää sinänsä. Osa ei ole ollenkaan niin suoraviivaisia.

Yksi nyt ainakin on selkeä asia: Valuutan arvo saattaa liikahtaa nopeastikin. Joka lienee hyvä asia lähinnä valuutoilla uhkapeliä pelaaville. Kansantaloudelle seuraukset ovat usein järkyttävän kalliita.

Voiko samanlaista tapahtua nykyisin?
Venäjä taitaa olla nyt lähin esimerkki. Venäjän kassakirstu on tyhjentynyt melkoista kyytiä.

Harvemmin millään valtiolla on ollut valmiina "paniikkinappulaa" tai muuta mekanismia, jolla olisi mitenkään voitu suojata kansantaloutta laajemmin.

George Soros kyllä teki melkoisen tilin Britannian punnalla pelaamalla. Britannian kansantalous on kuitenkin kohtalaisen paljon suurempi, kuin Suomen. Eikä Britanniakaan ollut suojattu George Soros:in kaltaiselta toimijalta. Onko kansantaloudella uhkapelaaminen sitten sen arvoista?

Ehkäpä ei.

Meillä Suomessa on tällä hetkellä maailman vakaimman valtion sijoitus, erään näkemyksen mukaan. Ehkä siitä kannattaa pitää kiinni. Oma käsitykseni on, että se tieto poikii jatkossa paljon enemmän sijoituksia juuri Suomeen.

Ja taas kerran: "Markkinoiden näkymätön käsi" ei niitäkään sijoituksia Suomeen tuo. Niidenkin eteen tulee tehdä systemaattista työtä. Jota tyotä tehdään jo nyt useammalla taholla.

Näitä tällaisia pikku-uutisia toivon Suomeen lisää.

Käyttäjän NinaPalomki kuva
Niina La Vastaus kommenttiin #186

Mikä tällä hetkellä on valuutan arvo? Euron arvoa pidetään liian korkealla vakausmekanismeilla, joten euron arvo ei ole oikealla "tasolla" muihin maailman valuuttoihin nähden.

Kotimaan markkinat voivat toimia ihan omalla rahalla, joka ei ole sidoksissa millään tavalla mihinkään muihin valuuttoihin. Voimme ihan rauhassa elää vaihdantataloudessa.

Jos tekee kansainvälistä kauppaa, niin jokin tietopohja on hyvä olla ja silloin on varmasti varautunut valuuttakurssien vaihteluihin. Siis kansainvälistä kauppaa ei ole pakko edes käydä rahalla. Voidaan ostaa tänne viljaa vaikka kultaharkoilla tai Talvivaaran osakkeilla. :)

Alkaa olla jo vanhanaikainen tapa ajatella, että halutaan maahan sijoituksia joiden avulla saadaan työpaikkoja. Työn määrä on vähentynyt, joten nyt olisi tärkeintä huolehtia voittojen saannista omaan maahan.

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari Vastaus kommenttiin #197

Aika monella taholla on pidetty tärkeänä saada aikaan kasvuyrityksiä Suomeen. Eipä taida olla juurikaan vanhanaikaista se.

Mielestäni on erittäin fiksua ja hyvin nykyaikaista rakentaa toimintamalleja, joilla tehdään Suomeen kasvuyrityksiä. Niiden tekeminen vaatii taas kerran työtä. "Markkinoiden näkymätön käsi" ei niitä kasvuyrityksiäkään rakentele.

Ja firman kuin firman nopeaan kasvuun on käytännössä tällä hetkellä tunnettuina keinoina joko kassavirtarahoitus tai yrityksen ulkopuolinen rahoitus.

Ja molemmisssa tilanteissa on hyvä olla erittäin hyvin myyvä tuote tai palvelu. Eli tuote tai palvelu, joka kiinnostaa asiakkaita niin, että he ovat siitä valmiita maksamaan. Eli selkeää ja systemaattista työtä on hyvä tehdä, että kiinnostava tuote tai palvelu saadaan aikaiseksi ja markkinoitua fiksusti. Tarjontaa kun maailmalla on.

Pidän investointeja erittäin nykyaikaisena keinona. Verrattuna vaikkapa 1970-luvun kaltaiseen devalvaatioon tai devalvoitumiseen valuutan kellumisen seurauksena.

Toiseksi pidän erittäin fiksuna, että firmojen toimiva johto saa rauhassa keskittyä ydinosaamiseensa. Että ei kävisi sillä lailla, että osalla firman henkilöstöä johdetaan firman ydinliiketoimintaa ja osalla henkilöstöä tehdään toimia mahdollisia valuuttariskejä vastaan. Kuulostaa kalliilta. Ja maksaa oikeasti rahaa. Sitä pidetään erittäinkin nykyaikaisena, että firmassa keskitytään mahdollisimman fiksusti firman ydinosaamiseen.

Miten olettaisit, että vaikkapa kasvuintensiivisen firman johto pystyy keskittymään kasvattamaan kansainvälistä liiketoimintaansa, jos kotimaan valuutta heilahtelisi ennakoimattomasti? Johdon tulisi käyttää aika paljon aikaa monenlaisiin skenaarioihin varautumiseen. Joka kaikki siis maksaa rahaa ja on täysin pois firman ydinliiketoiminnan kehittämisestä.

Kyllä sellainen firma vaihtaa maisemaa kohtalaisen nopeasti vakaampiin olosuhteisiin.

Miksi niin?
"What can be done, will be done". Thomas Friedman. Nykyisin se on erittäin helppoa, kun vertaa vaikkapa 1970-lukuun. Ja niin lähtisivät myös kaipaamasi voitot firmojen mukana. Ja silloin lähtisi myös kyky maksaa veroja. Itse kannatan kasvavaa liiketoimintaa Suomessa hyvin loogisista syistä. Kasvava liiketoiminta työllistääkin varmimmin. Kasvava ja kannattava liiketoiminta Suomessa maksaa veroja Suomeen.Lisää työpaikkoja Suomessa ja lisää työpaikkoja suomalaisille. Ihan hyvä juttu siis.

Tällä hetkellä meillä on erittäin hyvä mahdollisuus saada houkuteltua Suomeen monenlaista yritystoimintaa, koska yhteiskuntamme on vakaa kuin suomalainen graniittinen peruskallio.

Jotenkin se vaikuttaa hyvin nykyaikaiselta. Aika moni maa tekee kovastikin työtä houkutellakseen firmoja rajojensa sisäpuolelle. Tai rakentaakseen mahdollisuuksia kasvuyrityksille. Myös Suomi.

Mitä olettaisit, että mikä on syynä tällaiseen toimintaan?

Käyttäjän NinaPalomki kuva
Niina La Vastaus kommenttiin #202

Tarkoitin sijoituksia ulkomailta, jolloin myös voitot valuvat ulkomaille.

Tietenkin on hyvä, jos kotimaassa ihmiset mahdollisimman paljon sijoittaisivat yrityksiin ja näin antaisivat uusille innovaatioille mahdollisuuden kehittyä.

Jos siis kasvamassa oleva yritys haluaisi tehdä ulkomaankauppaa, niin eiköös silloin kannattais pitää käytössä muutakin valuuttaa kuin pelkän kotimaan.

Jos tänne siis houkutellaan yrityksiä muualta, niin millä perustein niitä houkutellaan? Halvalla suopmalaisella työvoimalla vai suomalaisilla markkinoilla?

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari Vastaus kommenttiin #207

Suomen valtion vakaus on yksi erittäin hyvä keino houkutella firmoja Suomeen. Itsekin tykkään asua maassa, jossa on turvallista mennä minne tahansa ja olla vapaasti mitä mieltä nyt haluaakin olla mistä tahansa asiasta.

Toinen erinomainen keino houkutella fiksuja firmoja Suomeen on erittäin pätevä ja koulutettu työntekijä, joita Suomessa on monella alalla. Se vaatii jatkuvaa työtä pitää yllä hyvää oppimisen tasoa ja jatkuvaa työtä oppimisjärjestelmän uudistamiseen. Maailma muuttuu koko ajan. Suomalainen työntekijä on vielä tunnetusti lojaali ja työteliäs. Ja useinhan laatu maksaa...

Suomessa on korkea tietoturvan lähtötaso verrattuna moneen muuhun maahan.

Suomessa on infrastruktuuri, joka toimii: Sähköä saa tasaisesti. Palokunta tulee, kun sitä tarvitaan. Terveydenhuolto toimii tarvittaessa, tiestö toimii, tietoliikenne toimii, ilma on puhdasta, ruoka on turvallista syödä jne.

Ja monia muitakin seikkoja on.

Sitten on niitäkin seikkoja, jotka vähentävät houkuttelevuutta. Se iso urakka on vähentää fiksusti niitä "firmoja pois työntäviä" asioita, siten, että valitsemamme yhteiskunnan palvelut toimivat. Ja samalla lisätä järjestelmällisesti niitä "firmoja houkuttelevia tekijöitä".

Kaikki voitot eivät muuten todellakaan valu ulkomaille, vaikka investointi tulisi jostain muualta. Esimerkkinä vaikka vaikka Supercell. Verot on maksettu Suomeen. Työpaikat ovat Suomessa. Työntekijät ostavat Suomalaisesta kaupasta ruokansa. Jne jne jne. Ja mikä tärkeintä:

Osaaminen lisääntyy ja kohenee Suomessa. Koska se osaaminen on juuri ihmisissä ja heidän kyvyssään ylläpitää kontakteja ja jakaa tietämystään (eli verkostoissa).

Käyttäjän NinaPalomki kuva
Niina La Vastaus kommenttiin #209

Hienoa, jos noilla avuilla saamme tänne uusia yrityksiä, jotka ovat halukkaita työllistämään ja myös maksamaan veroja Suomeen.

Nykyään kun on työn osuus vähentynyt ja teknologia lisääntynyt, joten niitä työpaikkoja ei niin vaan enää olekaan, vaikka tuotteita tuotettaisiinkin.

Suomi kun on vielä hintatasoltaan kallis maa, niin mahtavaa olisi että saataisiin vielä myytyä jotain ulkomaille. Sitten pitäisi tuotteen tosiaan ole tarpeen ostajalle ja todella hyvälaatuinen.

Joskus kuuntelin paria lukenutta ihmistä, jotka puhuivat siitä, että 1700-luvulla vielä Ranskassa taloustieteilijät pitivät tärkeimpänä sitä, kenen hallussa on omistukset ja kenelle sitä kautta valuvat pääomatulot. Sitten seuraavaks tuli muotiin käsitys, että työ on pääomaa. Nyt kun tilanne on se, että teknologian takia työn määrä on vähentynyt, pitäisi tosiaan uudelleen miettiä pääomatulojen jakaantumista (ja samalla tietenkin pääomien omistuksen hajauttamista).

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari Vastaus kommenttiin #211

Sen verran vielä edelliseen kommenttiin lisäystä:

Jos se Japanilainen pankki olisikin investoinut vaikka Ranskaan, se kaikki hyvä olisikin kiertänyt Ranskassa. Nyt se kaikki hyvä kertyy ja alkaa tuottamaan uutta hyvää Suomessa. Ihmiset jakavat tietoa, kuinka menestys tehtiin. Toisetkin oppivat samoja asioita ja uusiakin näkökulmia. Uusia firmoja perustetaan. Uusia työntekijöitä palkataan. Uutta osaamista kehittyy, kun ihmiset työskentelevät uusien tavoitteiden puolesta.

Ja hyvä kierre on ja pysyy ja kehittyy Suomessa. Aika hyvä juttu siis Suomelle.

Kommenttisi on erittäin tärkeä ja ajattelemisen arvoinen.

Itselläni on lähinnä tällä hetkellä osin intuitiivinen käsitys, että vauraus ja varallisuus alkaa taas jakautua tasaisemmin. Keskittyminen on ollut voimakasta.

1800-luvullakin oli vaihe, jossa omistukset keskittyivät monella alalla. Kunnes tuli mm. "anti-trust" lainsäädäntö, joka selkiytti yhteiskunnan kannalta väärään suuntaan mennyttä tilannetta.

Myönnän, että nyt menen vähän "maailmankäsityksen" puolelle, kun teen vahvab oletuksen, että vääjäämättä ns. keskiluokka alkaa taas vahvistua. Kuten kävi jo aiemminkin.

Maailma muuttuu vain niin nopeasti, että emme tällä hetkellä tiedä, mikä tulee olemaan ihmisten elämän sisältö vaikkapa edes 10 vuoden päästä. Arvauksia kyllä on.

Käyttäjän NinaPalomki kuva
Niina La Vastaus kommenttiin #215

Samalla olisi myös valuneet voitot Japaniin..

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari Vastaus kommenttiin #217

Nämäkö?

Suomeen ne verot maksettiin. Japanilainen firma siis investoi Suomeen. Ja Työntekijät maksavat jatkossakin veronsa Suomeen. Kun he pysyvät Suomessa. Millä saamme tehtyä yhteiskunnan olosuhteita Suomessa houkutteleviksi työntekijöidenkin pysyä Suomessa? Että se osaaminen pysyy ja lisääntyy Suomessa.

Osaaminen säilyy ja kehittyy Suomessa, vain kun ihmiset pysyvät Suomessa.

Monella lailla hyvä asia meille Suomessa.

Venäjällähän on menossa erikoinen yhteiskunnallinen kokeilu. Jossa estetään mm. joidenkin työntekijäryhmien ulkomaille menoa. Nähtäväksi jää, että sulkevatko rajojaan vielä lisääkin. Vaikea nähdä, että kovinkaan kiinnostavia tai laadukkaita tuotteita tai palveluita kehitettäisiin pakolla. Vaikka on kyllä totta, että "ostalgie" tuotteillekin on taas kysyntää. Nostalgia tuo välillä arvoa arvaamattomastikin. Yleensä kuitenkin vasta jälkeenpäin.

Käyttäjän NinaPalomki kuva
Niina La Vastaus kommenttiin #220

Entä kun työntekijöiden määrää vähennetään melkein joka yrityksessä tällä hetkellä? Mistä se johtuu? Johtuuko se siitä, että tekniikka voi korvata ihmiset? Vai siitä kun tuotteet eivät mene kaupaksi? Sanotaanhan sitä, että kyllä suomalaiset tuotteet menisivät paremmin kaupaksi, jos markkinointi olisi parempaa

Se olisikin tärkeää saada koulutetut ihmiset pysymään Suomessa. Mutta miksi ihmeessä tänne sitten taas haluaa töihin porukkaa Virosta, Puolasta tms.? Varmaankin maiden epätasa-arvoisuuden takia.

Mutta tosiaan olen sitä mieltä, että on tärkeää, että kotimaan markkinoilla toimii myös suomalaisia yrityksiä, joiden voittoja jää myös suomalaisille ihmisille.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #223

"Mutta tosiaan olen sitä mieltä, että on tärkeää, että kotimaan markkinoilla toimii myös suomalaisia yrityksiä, joiden voittoja jää myös suomalaisille ihmisille."

En yhtään haluaisi vähätellä voittorahojen merkitystä, mutta se on pääomaa ja pääoma on tänä päivänä kansaivälistä. Pääoma ei muutu kansalliseksi vaikka se olisi suomalaisen sijoittajan tai vaikka suomalaisen eläkevakuutusyhtiön pääomaa. Pääoma hakee aina suurinta mahdollista tuottoa mistä tahansa maailmalta, sen ominaisuuksiin ei kuulu kansallismielisyys,

Verot ovat kansallisesti huomattavasti merkityksellisempi asia kuin pääomatulot. Verot tulevat aina ensimmäiseksi juuri kansalliseen käyttöön. Sillä mistä pääomat ovat peräisin ja minne niiden voitot menevät ei ole juurikaan kansallista merkitystä. Tätä merkitystä kuitenkin laajasti liioitellaan, joten sellainen käsitys leviää ja on näköjään vallitseva.

Käyttäjän NinaPalomki kuva
Niina La Vastaus kommenttiin #230

Suomessakin on pääomaa. Sitäkin voi hyödyntää.

Kun tänne tulee isoja yrityksiä, joilla on paljon pääomaa, niin niiden jalkoihin jää suomalaiset yritykset. Onko se sitten hyvä asia?

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #252

"Kun tänne tulee isoja yrityksiä, joilla on paljon pääomaa, niin niiden jalkoihin jää suomalaiset yritykset. Onko se sitten hyvä asia?"

Kaikki raha mitä Suomeen tulee on samanarvoista, olipa sen alkuperä vaikka Timbuktu. Jos se raha tulee tänne pesulaan puhdistettavaksi, niin se on sitten eri juttu, mutta myös kokonaan eri asia.

Miten'niin jalkoihin jää suomalaiset yritykset?

Rahan tulo Suomeen tietää aina töitä suomalaisille ihmisille ja suomalaisille yrityksille, sekä Suomessa toimiville ulkomaalaisille yrityksille jotka työllistää suomalaisia ja maksavat veronsa Suomeen.

Jopa kaikki ulkomailta tänne tuotetut työntekijät ovat tervetulleita, koska he todennäkäisesti juuri mahdollistavat sen yritystoiminnan missä töissä he täällä toimivat, he maksavat veronsa Suomeen ja kuluttavat täällä osan palkastaan.

Kansainvälisyys tuo mukanaan mahdollisuuksia ja piristää taloutta. Käpertyminen omien rajojen sisälle takaa varman taantumisen.

Käyttäjän NinaPalomki kuva
Niina La Vastaus kommenttiin #256

Ei kukaan anna pääomaa tänne ilmaiseksi.

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari Vastaus kommenttiin #252

Millä sitä kotimaista pääomaa oikein laajemmin sitten hyödynnettäisiin? Millaisia porkkanoita käytettäisiin, että se kotimainen pääoma palaisi Ruotsista tai vaikka Portugalista taikka veroparatiiseista takaisin Suomeen?

Pakko kun ei oikein ota toimiakseen nykyisin. Venäjältä näemme sen selvästi. Eikä taida muutenkaan sopia pakottaminen suomalaiseen tapaan toimia.

Siitä olen samaa mieltä, että päätöksenteon vapaus on hyvä Suomessa säilyttää kansallisiin asioihin.

Voiko tällaisestakin ison rahan tulosta Suomeen löytää myös hyötyä Suomelle?

Eiväthän nämäkään toki vielä työllistä moniakaan. Ehkä tällainenkin uutinen on orastava merkki siitä, että Suomessa on tehty tehty myös viisaita ratkaisuja. Ja jos kerran isoja tietokonesaleja jo tuodaan vakaaseen Suomeen, niin luultavasti myös pienempiäkin firmoja tulee perässä. Työpaikkoja Suomeen.

Veronmaksukykyä Suomeen. Rahan kiertoa Suomen kansatalouteen. Ostovoimaa suomalaisille ihmisille. Ihan hyvä juttu siis.

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari Vastaus kommenttiin #223

Nyt mennään vähän taas sille alueelle, että miten maailman hahmottaa. Eli millainen käsitys maailmasta on (maailmankuva). Ja miten päättää uskoa, että tulevaisuus etenee. Tai mihin suuntaan päättää kehittää vaikkapa Suomea tai kotikuntaansa. Tai mitä päättää opiskella kehittääkseen omaa osaamistaan.

Kirjailijoilla on esittää monia näkemyksiä tulevaisuudesta:

Kurt Vonnegut kirjoitti yhdessä kirjassaan maailmasta, jossa automaatio oli tehnyt suuren osan työvoimasta tarpeettomaksi.

Sama suomennettuna.

Iain Banks kirjoittaa tulevaisuuden yhteiskunnasta, jossa kaikille on kaikkea enemmän kuin riittävästi. Ja miten käy, kun sellainen yhteiskunta kohtaa lähes maapallon kaltaisia, takapajuisiakin yhteiskuntia. Banks:inkin kirjoja on suomennettu.

Millaisen suunnan päätämme ottaa maailmassa? Se on ihan oleellisimpia kysymyksiä.

Käyttäjän NinaPalomki kuva
Niina La Vastaus kommenttiin #231

Minulla on tottakai monia toiveita, miten tulevaisuus etenee. Mutta joudun kuitenkin huomioimaan viime vuosien kehityksen, eikä silloin tulevaisuus kovin valoisalta näytä.

Nytkin täällä maapallolla pitäisi olla kaikkea tarpeeksi. On ruokaa ja lääkkeitä, mutta ne eivät vaan jakaudu tasaisesti.

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari Vastaus kommenttiin #253

Eivät jakaudu tasaisesti. Vielä. Tämä on yksi ongelma, joka havaitaan kyllä monella suunnalla maailmassa.

Koska netti on nykyisin lähes kaikkialla. Ja tieto tavoittaa hyvin monia. Lähes kaikkialla. Maailma on jo muuttunut peruuttamattomasti.

Ratkaisuja varten tehdään jo tällä hetkellä työtä monella suunnalla.

Reverse innovation mullistaa maailmaa myös. 100% varmuudella. Sitä tehdään jo tällä hetkellä. Reverse innovation,Vijay Govindarajan:in TEDx-puhe.

Käyttäjän NinaPalomki kuva
Niina La Vastaus kommenttiin #215

"rikkain prosentti maailman ihmisistä omistaa jo noin 48 prosenttia maailman kaikesta varallisuudesta" http://www.uusisuomi.fi/raha/75033-rikkain-1-omist...

Kyllä se vaan niin on, että köyhien määrä kasvaa ja keskiluokka tippuu, jos tämä kehitys vielä jatkuu.

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari Vastaus kommenttiin #218

Kehitys oli saman suuntaista feodaaliajalla. Kunnes kauppiaskunta ja käsityöläiset alkoivat luoda uutta vaurautta.

Ja 1800 luvulla taas omistukset keskittyivät voimakkaasti.

Miksi?
Luultavasti uuden teknologian käyttöönoton seurauksena. Tekninen kehitys on luonteeltaan sellaista, että se kumuloituu. Ja sen seurauksena kehitys nopeutuu. Sähkömagnetismi -> lankapuhelin -> Langaton lennätin -> Radio -> Transistori -> Mikropiiri -> Matkapuhelin -> Älypuhelin jne jne jne.

1900-luvulla taas keskiluokka vahvistui voimakkaastikin.

2000-luvun alussa omistukset keskittyivät voimakkaasti.

Miksi?
Luultavasti taas kerran uuden teknologian käyttöönoton seurauksena. Kehitys tavallaan "alkoi" vuonna 1993. Ja on nopeutunut edelleen koko ajan.

Koska aalto kääntyy seuraavan kerran? Luultavasti nopeammin, kuin 1800-luvulla.

Koska 1800-luvunkin kehitys tapahtui oleellisesti nopeammin kuin feodaaliaikana. Tekninen kehitys levisi koko yhteiskuntaan. Samalla lailla matkapuhelimetkin ovat levinneet koko yhteiskuntaan. Nyt vain nopeammin.

Käyttäjän NinaPalomki kuva
Niina La Vastaus kommenttiin #222

Kun 1900-luvulla keskiluokka vahvistui ja työntekijät alkoivat tienaamaan, tämä tapahtui sen seurauksena, että keskiluokka ja työntekijät ymmärsivät sitä itse vaatia.

Kerran kuulin hyvän määritelmän keskiluokasta: "Se on vain työväenluokkaa, joka on pikkasen paremmin tienannut".

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari Vastaus kommenttiin #226

Historiaa on muokannut voimakkaasti teknologiankin kehitys. Sitä ei ihan aina ole ymmärretty. Vauhdikas muutos maailmalla 2000-luvulla johtuu monelta osin hyvin voimakkaasta teknisestä kehityksestä.

Uuden teknologian käyttöönoton seurauksena kehitetään taas uusia teknologioita. Tekninen kehitys on luonteeltaan sellaista, että se kumuloituu. Ja sen seurauksena kehitys nopeutuu.

Esimerkki:
Sähkömagneettinen ilmiö -> Lankapuhelin -> Langaton lennätin -> Radio -> Transistori -> Mikropiiri -> Matkapuhelin -> Älypuhelin -> Sovelluskaupat jne jne jne.

Eli kehitys yhteiskunnassa nopeutuu teknisen kehityksenkin vuoksi.

Nähtäväksi jää, että mihin suuntaan yhteiskunnat jatkossa päätetään kehittää. Toivon vahvasti, että Suomi pysyy siellä vakaiden maiden listan parhaalla paikalla.

Siitä on hyötyä suurimmalle osalle suomalaisista.

Käyttäjän NinaPalomki kuva
Niina La Vastaus kommenttiin #186

Tässä on hyvä juttu taloudesta ja rahan synnystä http://auvorouvinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/18292...

En todellakaan ymmärrä, miksi rahan luonti on pitänyt "ulkoistaa".

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #198

Rahan synnystä on yhtä monta tarinaa kuin maailmasta löytyy erilaisia "luomiskertomuksia". Minä olen niitä luekellut, samoin kuin luomiskertomuksiakin, enkä ole ollut vakuuttunut oiken mistään.

Useimmiten jutut rahan "synnystä" ja sen "luomisesta" ovat minulle täyttä puppua en pysty ymmärtämään niitä juttuja, mutta en ennenkaikkea niiden juttujen erilaisia tulkintoja.

Luulen että tässä on kyse vain siitä että kun taloutta on pyritty selittämään kansalaisille joillain imaginäärisillä käsitteillä, niin asioita ei kuitenkaan ole ymmärretty oikein, vaan se mikä niissä jutuissa on imaginaarista eli pelkästään ajattelun apuväline, on muuttunut kuulijoisa, "ymmärtäjissä", konkreettisiksi käsityksiksi ja ne ovat alkaneet elämään omaa elämäänsä "sanan" tulkitsijoiden mielikuvituksessa.

Asiasta puhuvat edelleen sekä käytetyjen käsitteiden ymmärtäjät, ne siis, jotka ymmärtävät käyttyt käsitteet, metaforat ja merkitykset oikein, eivätkä siis puhu puppua, mutta myös ne jotka eivät tiedä eivätkä ymmärrä samojen käsitteiden merkitystä ja puhuvat aivan puppua.

Minä en varmaankaan kuulu kumpaankaan kastiin, enkä ymmärrä välttämättä käsitteitä ja metaforia oikein, mutta tajuan jos ajatus on aivan pielessä, vaikka selitykset ja käytetyt käsitteet ovatkin jotenkin "virallisen" kuuloisia ja myöskin vedotaan joihinkin "virallisiin" teksteihin.

"Raha" ja "rahan luominen" tuntuvat erityisesti olevan sellaisia käsitteitä joita ei yleisesti ymmärretä ja joiden käsitteiden virhetulkinnosta syntyy vaikka millaisia hurjia ja mielikuvituksellisia ajatuskuvioita. :)

Käyttäjän NinaPalomki kuva
Niina La Vastaus kommenttiin #210

Perusjuttu ainakin mun mielestä on ymmärtää se, että raha itsessään ei ole arvokasta.. Se on yleensä vain paperia.

Sen takia on tärkeää missä se raha painetaan.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #213

Perusjuttu ainakin mun mielestä on ymmärtää se, että raha itsessään ei ole arvokasta.. Se on yleensä vain paperia.

Sen takia on tärkeää missä se raha painetaan.

Ei raha ole edes paperia, se on pelkkä haihtuva ajatus, tai pelkkää luottamusta. En yritä väittää että osaisin itse määritellä imaginääristä apukäsitettä, tai että pystyisin tajuamaan jotain mikä ei ole mitään ja jota siis ei voi painaa eikä luoda eikä hävittää.

En ymmärrä mitä voisi tarkoittaa käsite "rahan luontipaikka" ja ajatuksesi siitä jää minulle näillä eväillä täysin mekitystä vailla olevaksi. Miten se voisi olla millään tavalla tärkeää?

Käyttäjän NinaPalomki kuva
Niina La Vastaus kommenttiin #219

Raha on arvon mitta, joten kuka sen arvon määrittää? Se, joka painaa sen, ja tietenkin myös käyttäjät.

Kun me käytetään jonkin toisen maan painamaa rahaa, niin rahan arvo ei periaatteessa meillä vastaa todellisuutta.

Kun siis esim. lainaamme rahaa toisesta maasta, niin se raha on arvotonta, koska se on painettu meille. Kun maksamme velan takaisin ja etenkin sen korot, tulee raha tavallaan pestyä. Elikä korkorahat valuvat maasta ulos ja ne ovat sentään "oikeaa rahaa" koska ne ovat jonkun palkastaan maksamaa veroa.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #221

"Raha on arvon mitta, joten kuka sen arvon määrittää?"

Pitkästä aikaa puhut jotain josta voi saada konkreettisen otteen, mikä ei liiku kuin pilvien tasolla tai jossain unimaailmassa. :)

Raha on tosiaan arvon mitta, mitta, jolla sinänsä ei ole mitään arvoa ja se arvo katoaa kokonaan jos sitä jollain tempuilla, kuten devalvaatiolla tai kellutuksella koko ajan muutellaan.

Rahalla ei ole arvoa, mutta niillä asioilla joita rahalla mitataan on arvoa. Kaikki puheet rahan arvosta ja sen muutoksista johtavat mielen harhapoluille.

Rahan arvot ja niiden muutokset ovat käsitteenä suunnilleen sama asia kuin jos pituuden mittayksikkö, Suomessa metri, olisi joku kansallisessa päätösvallassa oleva asia, jota sitten jossain kansallisessa metrikomiteassa säädeltäisiin, poliittisen tahdon, tai jonkin muun "realiteetin" perusteella.

Eikö kuulostakin hullulta? Rahan arvon muutteleminen on täsmälleen yhtä hullua touhua.

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari Vastaus kommenttiin #224

Rahaan liittyy tosiaan yksi asia, jonka merkitystä ei aiemmin ole paljoakaan noteerattu:

Luottamus rahaan ja luottamus rahajärjestelmään.

Lainaus:
"Financial history is pock-marked with hyperinflation, currency and financial crises. In other words, the history of finance is, in essence, a history of the loss of trust. "

Joskus näkee tahoja, joilla vaikuttaa olevan tarve horjuttaa vaikkapa luottamusta Suomen talousjärjestelmään. Tai Eurooppalaiseen talousjärjestelmään.

Toisinaan tulee ihmeteltyä syitä sellaiseen. Miksi ihmeessä?

Käyttäjän NinaPalomki kuva
Niina La Vastaus kommenttiin #224

Juuri niin.. Eiköös sitten ole parempi, että käytössä on vaikka useampi valuutta, jotka vaikka kelluvat. Nythän €uron arvo on keinotekoisesti luotu ja sitä vielä yritetään pitää korkealla vakausmekanismeilla. "Rahan arvon muutteleminen on täsmälleen yhtä hullua touhua."

Tssä linkki hyvää artikkeliin: " Voisiko paluu markkaan olla ratkaisu Suomen talousongelmiin? Mitä tapahtuisi jos Suomi päättäisi hylätä euron ja ottaa markan takaisin?" http://www.iltalehti.fi/uutiset/2014123118940655_u...

Oma mielipiteeni on se, että tottakai Suomi voisi pitää €uron rinnakkaisvaluuttana. Kotimaan markkinoilla vaan olisi hyvä käyttää omaa rahaa, koska jo ihan sen takia, että Suomessa on eri hinnat kuin muissa EU-maissa.

Käyttäjän NinaPalomki kuva
Niina La Vastaus kommenttiin #224

"Pitkästä aikaa puhut jotain josta voi saada konkreettisen otteen, mikä ei liiku kuin pilvien tasolla tai jossain unimaailmassa. :)" Tämä on aika ylimielisesti sanottu. Etkö voi puhua ihmisten kanssa ihan tavallisesti?

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #255

Anteeksi jos koit sen sillä tavalla.
Minun vika, vaikka se ei ollut sellaiseksi tarkoitettu.

Lennokkaita kuvainnollisia ilmauksia olisi syytä vältää koska ei voi tietää miten ihmiset ne kokevat ja niihin suhtautuvat. Yritän noudattaa tätä periaatetta, mutta aivan liian helposti minulta lipsahtelee noita tollasia. Anteeksi.

Käyttäjän TimoSotikoff kuva
Timo Sotikoff Vastaus kommenttiin #258

Arto Vihavainen ohitti Nina Palomäen osuvan kommentin siitä, että ulkomaisilta bankstereilta lainattu raha ei jää omaan kansantalouteemme vaan valuu korkoineen ulos Suomen kansantaloudesta. Se, että maksamme korkomenoja taivaan tuuliin on typeryyttä, 2 miljardia vuodessa tällä hetkellä- siihen EU-nettomaksut ja euro-valuutan pelastuspaketit päälle. Samalla se vie omaa päätäntävaltaamme ulos. Kalliiksi tulee taloudellisesti ja myös demokratian kannalta. Mutta ei Vihavainen näihin ota kantaa-sen olen huomannut kyllä.

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari Vastaus kommenttiin #272

Miltä bankstereilta? Raha tulee tahoilta, jotka ovat valmiita investoimaan. Esimerkiksi Suomeen.

Niillä rahoilla maksetaan mm. kasvuyritysten työntekijöiden palkkoja. Työntekijöiden palkoista maksetaan veroja. Suomeen siis.

Niillä lainatuilla rahoilla ostetaan myös palveluita. Ja jos suomalainen palvelu on kilpailukykyistä (laadukasta ja osaavaa ja ajanmukaista), se palvelu ostetaan Suomesta. Josta taas maksetaan palkkoja Suomeen. Josta taas maksetaan veroja Suomeen. Jolla maksetaan vaikka opettajien tai sairaanhoitajien palkkoja. Suomessa.

On totta, että ilmaiseksi se raha ei tule.

Mistä Timo sinun mielestäsi, ilmaista rahaa olisi saatavissa, auttamaan suomalaisia firmoja kasvamaan ja työllistämään Suomessa? Ja mistä olisi saatavissa ilmaista rahaa, että esimerkilliset kasvufirmat voivat maksaa veronsa Suomeen? Pankeista ei kasvuyritys yleensä rahaa saa. Koska toimintaan liittyy riskejä, joita pankit eivät ole halukkaita ottamaan vastuullensa.

Miksi niin?
Kaikki kasvufirmat eivät onnistu. Jotkut onnistuvat jollain tavalla. Jotkut onnistuvat isosti. Pankeille tällaiset riskit eivät toimi, johtuen pankkien toiminnan luonteesta. Tekes:inkään rahoitus ei riitä kovin pitkälle. Ja sekään rahoitus ei ole ilmaista. Ja jopa niissä firmoissa, joissa ei ole isosti onnistuttu, ovat ihmiset oppineet paljon. Ja se osaaminen lisääntyy siis silloinkin Suomessa. Ja nämä ihmiset todennäköisesti opastavat muitakin, vaikkapa välttämään ns. "triviaaleja virheitä" tai kuinka tulee tehdä, että varmemmin onnistuu. Yleensä se oppiminen tapahtuu vain tekemisen kautta.

Lyhyesti:

  • Työpaikkoja Suomeen.
  • Veronmaksukykyä Suomeen.
  • Jatkuvasti kehittyvää osaamista Suomeen.

Hyvä juttu suomalaisten kannalta siis.

Käyttäjän NinaPalomki kuva
Niina La Vastaus kommenttiin #275

Meillä on kotimaassakin rahaa ja olisi siis parempi, että ensisijaisesti suomalaiset sijoittaisivat kotimaahansa.

Monesti yritykset joutuvat hakemaan lainaa.. Voisihan sitä lainaa hakea vaikka valtion omistamalta pankilta. Olisi hyvä, että markkinoilla on sekä yksityisen sektorin että julkisen sektorin lainapalveluluita ja muuta tukea yrityksille.

Meidän pitää ottaa huomioon se, että investoijat voivat toimia eri aloilla. On hienoa, jos joku ulkomaalainen yritys/sijoittaja on kiinnostunut vaikka kännyköiden lisäosien valmistamisesta, ja tietää että Suomessa on tähän osaamista ja tästä syystä sitten sijoittaa Suomeen.

Mutta sitten taas on isoja yrityksiä, jotka haluavat päästä Suomen markkinoille, ja pystyvät helpostikin syrjäyttämään suomalaiset pienemmät yritykset.

Sitten on vielä luonnonvarojen hyödyntäminen. Työntekijöiden palkat voivat olla vain murto-osan näiden luonnonvarojen arvosta.

Käyttäjän SauliAittola kuva
Sauli Aittola Vastaus kommenttiin #279

Sehän tässä on ongelmana kun ei ole omaa keskuspankkia, joka voisi lainata kotimaisiin yrityksiin ja kotimaisiin pankkeihin yrityksiä varten. Nyt olemme EKP:n talutusnuorassa.

Euron aikana on Suomen kannalta valuuttakurssi ollut noin 10-15 prosenttia liian vahvana, ei sen enempää. Tämäkin on vaikuttanut harvojen kansainvälisten suomalaisyritysten investointien suuntautumista ulkomaille tai sitten tuotannon siirtoja esim. Suomesta Ruotsiin. Nyt euron kursissa näkyy oikean suuntaista kehitystä.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #279

"Mutta sitten taas on isoja yrityksiä, jotka haluavat päästä Suomen markkinoille, ja pystyvät helpostikin syrjäyttämään suomalaiset pienemmät yritykset."

Jos ulkomaalainen yritys tulee Suomeen, syrjäyttäen samalla jonkun Suomalaisen yrityksen, se merkitsee sitä että tällä ulkomaalaisella yrityksellä on tehokkaampi tuotantokoneisto kuin sillä suomalaisella syrjäytetyllä yrityksellä.

Tämä ulkomaalainen yritys pystyy siten toimimaan thokkaammin kilpailemaan tehokkaammin muualla maailmassa tapahtuvaa tuotantoa vastaan, se pystyy tehokkaammin viemään Suomessa valmistettuja tuotteita ulos tai korvaamaan kotimaassa myytäviä ulkomailla valmistettuja tuotteita kotimaisilla. Se pystyy paremmin työllistämään väkeä Suomessa jolloin valtio hyötyy siitä verotuksen muodossa enemmän kuin syrjäytetystä suomalaisesta yrityksestä.

Tämä on kilpailuyhteiskunta ja kilpailuyhteiskunnassa on välttämätöntä että tehokkaammat toimijat syövät vähemmän tehokkaat toimijat.

Sama tapahtuu silloin kun joku tehokas suomalaisyritys levittäytyy ulkomaille, syrjäyttäen siellä olevat paikalliset toimijat.

Käyttäjän NinaPalomki kuva
Niina La Vastaus kommenttiin #297

Sitten vaan syntyy se paljon pelätty monopoli-asema.

Teknologian kehittymisen takia työpaikkojen määrä on vähentynyt ja tulee entisestäänkin vähentymään. Entä kun se iso yritys työllistää vain kourallisen suomalaisia?

Sitten vielä voitotkin karkaavat ulkomaille. Eikä sitä voida ajatella, että me onnistuttais niitä verottamaan. Se on jo huomattu, että veroparatiiseihin rahojen siirtäminen on helppoa. Eikä oikein yritystä voida verottaa ihan miten vaan, koska se sitten taas riippuu yrityksen kotipaikasta.

Yhteiskunnan ei ole pakko olla pelkkä kilpailuyhteiskunta.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #299

"Yhteiskunnan ei ole pakko olla pelkkä kilpailuyhteiskunta."

Ei varmaankaan tarvitse olla.
Ja ongelmiahan tässä systeemissä riittää.

Toistaiselsi vain näyttää siltä ettei parempaa kilpailevaa yhteiskuntamallia ole vielä kehitetty. Ehkä se on kehitteillä jossain, mutta ennen käytöönottoa se pitäisi kyllä jotenkin testata ja kokeilla.

Käyttäjän NinaPalomki kuva
Niina La Vastaus kommenttiin #303

Kyllä sellaisia parempia yhteiskuntamalleja on varmaan aikojen kuluessa ollut. Ne vaan on nyt onnistuttu tuhoamaan.

Ihmiset eivät kestä tätä kilpailu- ja kulissiyhteiskuntaa. Yhä useampi voi täällä pahoin. Se jo osoittaa sen, että ollaan "väärällä tiellä".

Käyttäjän pasipulkkinen kuva
Pasi Pulkkinen

Kelluvalla valuutalla ei ole spekulaation riskiä, joten valuutan arvojen vaihtelut kuvastavat lähinnä kunkin talouden tuottavuuden kehitystä, jolloin vaihtelut ovat hitaita ja pieniä. Käytännössä pelot kaupankäynnin vaikeutumisesta ovat täysin turhaa pelottelua, pelkkä myytti, etenkin nyt digitaalisen rahan aikana.

Euro-ajassa tapahtunut Nokian romahdus oli huomattavasti järisyttävämpää meidän taloudelle kuin jos meillä olisi ollut oma kelluva valuutta. Ensin meillä oli Nokian luoma vaihtotaseen ylijäämä ja "tuottavuuden kasvu", ja Nokian jälkeen vaihtotaseen alijäämä ja tuottavuuden romahdus.

Eurossa kuvittelimme voivamme popsia rusinat pullasta (vaihtotaseen ylijäämä kuten Saksalla) ikuisesti, mutta kuten aina "ahneella on paskanen loppu". Saksan ahneudelle tulee loppu Euron lopun myötä.

Käyttäjän pasipulkkinen kuva
Pasi Pulkkinen

En nyt ymmärrä taaskaan tätä kirjoitusta ollenkaan. Kiristyspolitiikan, työvoimantarjonnan, palkkamaltin ja työelämän "joustavoittamisen" kautta tarjoillaan juuri nyt kansalle sisäistä devalvaatiota, deflaatiota ja ostovoiman alentamista eli tätä 20 % velan kasvua.

Omaan rahaan siirtyminen tarkoittaa samalla velkojen muuttamista omalle valuutalle ja KELLUVAA valuuttaa. Tämän täytyy olla itsestään selvää, muuten tämä keskustelu kriisin ratkaisusta on täysin turhaa. Miksi haluaisimme järjettömiä ratkaisuja toisien järjettömien järjestelyjen korvaamiseksi.

Pankkien asemaa on korostettu aivan väärällä tavalla. Pankit ovat osa toimivaa taloutta, mutta niiden omistus tai hallinnollinen organisointi on sivuseikka. Pankit ja niiden intressit eivät ole minkäänlainen kriittinen tekijä uuden rahajärjestyksen laadinnassa. Pankkiirit ja pankinomistajat tietenkin lobbaavat toista näkökulmaa, ja se uppoaa poliitikkoihin koska he eivät ymmärrä rahatalouden toimintaa.

90- luvun alussa Norjassa pankit kansallistettiin ja pelastettiin yrittäjät. Meillä toimittiin toisin päin juuri bangstereiden lobbauksen takia, ja koko kansantalous sai kärsiä siitä ja kärsii edelleen. Tällä hetkellä bangstereiden lobbaamalla pankkiunionilla yritetään sementoida pankkien yksityinen omistus, vaikka Euroopan kansantalouksien kannalta edullisinta olisi ollut kansallistaa Euroopan pankkijärjestelmä jo 2008, ja aloittaa puhtaalta pöydältä.

Pankkijärjestelmä toimii valtion takauksella ja kannattelemana, eikä ole mitään syytä paapoa bangsterita pitämällä sellaisia pankkeja pystyssä ja yksityisien omistuksessa, jotka ovat syöneet omat pääomansa leikkiessään kansainvälisillä finanssimarkkinoilla. Pankin primääri tehtävä on rahoittaa paikallisia investointeja ja kulutusta, ja jos ahneus on vienyt ymmärrystään suurempiin "leikkeihin" on syytä pankki kansallistaa.

Olen jossakin vaiheessa yrittänyt viestiä kirjoittajalle siitä että hänen rahataloudellinen ymmärryksensä kaipaa päivitystä modernilla rahateorialla. Päivitys on tekemättä.

https://www.youtube.com/watch?v=O0wA6SbsHg8&featur...

http://rahajatalous.wordpress.com/

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Muistikuvasi 90-luvun toimista on oikea. Nykyään EU:n pitäisi toteuttaa silloinen Norjan ratkaisu. Kyseessä ei siis olisi "kansallistaminen" vaan "eurooppalaistaminen", sosialisointi liittovaltiolle.

Käyttäjän pasipulkkinen kuva
Pasi Pulkkinen

En missään nimessä liittovaltaistaisi, vaan pilkkoisin pieniin paikallisiin pankkeihin joiden omistus pitäisi harkita sitten erikseen. Toki suurteollisuudelle pitäisi jäädä myös pankkeja. Ensimmäisessä linkissä on hyvää asiaa tästä.

EU-talousunionina on floppi. Järkevämpää olisi tehdä globaaliayhteistyötä tieteen ja teklnologian kautta. Talouden kautta yhteistyö on osoittautunut katastroofiksi hyvinvoinnille.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Korostukseni johtuu itse asiassa aika pitkälti siitä, etten usko ehdottamasi kaltaisten pankkeihin kohdistuvien toimien olevan poliittisesti mahdollisia lähivuosina. Suomessa aidosti kriittinen keskustelu pankkien asemasta on kovin vähäistä eikä se näytä juurikaan poliittista tai taloudellista eliittiä kiinnostavan. Lisäksi ongelmana on se, että olemme oikeastaan luopuneet kohtalaisen pitkälti omasta pankkimaailmastamme ja sen hallitsemismahdollisuuksista pohjoismaisten pankkifuusioiden kautta.

Sinällään olen samaa mieltä siitä, että Norjassa ja miksei Ruotsissakin pankkikriisi hoidettin yhteiskunnan kannnalta paremmin. Mutta niin toimet euroalueella kuin puheet Suomessa vihjaavat kyllä vahvasti siihen, että yhä edelleen vain riskit ollaan valmiita kansallistamaan. Toivottavasti olen tässä asiassa väärässä.

Käyttäjän pasipulkkinen kuva
Pasi Pulkkinen

Vastauksesi kertoo juuri siitä miten syvälle bangsteri -korruptio on ulottanut lonkeronsa politiikkaan ja mediaan.

Itsekään en usko nopeaan kehitykseen, mutta en siksi että olisi jotain järkeväksi katsottavia vaihtoehtoja valittavaksi, vaan siksi että ymmärrys ei ole tavoittanut poliitikkojamme, ja muutos tapahtuu vasta sitten kun pohjakosketus on saavutettu ja vanhat poliittiset suositukset ajettu hautaa vaalijoidensa mukana.

Pelkkä keskustelu euron järkevyydestä kertoo siitä järjettömyydestä jota poliittiset agendat pitävät sisällään. Tämän videon lopussa oleva maapallon kyky tuottaa biomassaa asettaa keskustelun eurosta mittasuhteisiinsa:

https://www.youtube.com/watch?v=j_XjDOjKtKI

Käyttäjän JonneNkki kuva
Jonne Näkki

Eräs suomalainen kansantaloustieteen asiantuntija (tiedän kyllä kuka), joka bloggaa nimimerkkillä "Tyhmyri" kirjoitti tänään tuoreen blogin, jossa viitataan nimen omaan tähän Kivelän blogiin US:ssa.

http://tyhmyri.wordpress.com/

En löytänyt Marko Kivelän tiedoista mainintaa työskenteleekö hän julkisen puolen (suoja)työpaikassa, jossa ei ole vaaraa palkan alennuksista tai YT:stä, vai yksityisellä puolella. Se on kuitenkin selvä, että Kivelä ei ole kansantalouden asiantuntija.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Ihan noin mutkatonta asia ei ole. Esimerkkinä käykööt vaikkapa seuraava uutinen: http://www.uusisuomi.fi/asuminen/69156-suomi-irti-...

Jossa Kangasharju niminen Nordean tutkimusjohtaja puhuu samasta asiasta kuin minä - toki tuoden mukaan vielä isomman tekijän, eli reilun koronnousun riskin.

Perusongelma on toki pohjimmiltaan hoidettavissa sopimuksin, mutta noiden sopimusten synnyttäminen ja poliittinen tahto ja osaaminen hoitaa asia kuntoon niin, että velkojen kasvuvaikutusta ei syntyisi tavallisille kantalaisille ja yrityksille on se mihin se varsinainen riski sisältyisi. Kyse on pohjimmiltaan siitä, että turvataanko pankkien vaiko mm kansalaisten edut eurosta eroamisen ja tavoitellut devalvaation yhteydessä. Joku tilanteesta varmasti häviää, ja jotkut voittavat. Valitettavasti on kohtalaisen pitkään näyttänyt siltä, että pankkien edut huomioidaan selvästi paremmin kuin kansalaisten edut.

Käyttäjän karifa kuva
Kari Fagerström

Et kai nyt tosissasi usko pankkimiestä, hänhän ajaa vain pankin etuja, sen lauluja laulat kenen leipää syöt.
Jos edes vahingossa yrittäisi puhua totta, niin voisi olla entinen Nordean mies.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä Vastaus kommenttiin #195

Ymmärrän pointin, mutta valitettavasti aika moni muukin tässä keskustelussa viitattu puhuu oman asiansa puolesta, kuten viitattu kunnianarvoisa Tyhmyri.

Tarkkaan ottaen tämä esille tuomani asia ei ole kansantalouden kannalta olennainen, kyse on sopimusasiasta. Ja siinä keskeisin asia olisi kenen kannalta sopimus olisi edullinen ja kenelle se olisi huono. Muiden pohjoismaiden pankkikriisejä lukuunottamatta pankit ovat olleet niitä joiden etu on ollut varsin hyvin suojeltu. En uskalla odottaa, että tähän asiaan tulisi merkittävä käänne jos irtautuisimme eurosta. Jos eroon päädytään, täytyisi tämänkaltaisia asioita pitää voimakkaasti esillä, jotta pankkien edut eivät päätyisi hallitseviksi ja kansa maksajaksi.

Käyttäjän NinaPalomki kuva
Niina La Vastaus kommenttiin #196

Auvo Rouvinen on kirjoittanut hyvän ja ytimekkään blogin Talouden perusteista ja rahan synnystä. Suosittelen! http://auvorouvinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/18292...

Susanna Kaukinen on kirjoittanut vastineen tähän Marko Kivelän kirjoitukseen otsikolla Oma raha imperialismin lopettamiseksi! http://anarkisti.vuodatus.net/lue/2015/01/oma-raha...

Vielä linkki Juha Hämäläisen kirjoitukseen, jossa kerrotaan miten Liettua liittyy nyt €uro-perheeseen, mutta tuskin silti pääsee EKP:n johtokuntaan http://vapaakulkija.wordpress.com/2014/12/30/taas-...

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #196

"En uskalla odottaa, että tähän asiaan tulisi merkittävä käänne jos irtautuisimme eurosta. Jos eroon päädytään, täytyisi tämänkaltaisia asioita pitää voimakkaasti esillä, jotta pankkien edut eivät päätyisi hallitseviksi ja kansa maksajaksi."

Marko, oletko mohdollisesti pyrkimässä eduskuntaan, nyt tai joskus tulevaisuudessa? Olen ollut huomaavinani että teksteihisi on alkanut hiipimään sen kaltaisia piirteitä jotka ovat tyypillisiä ehdokkaille.
Se tarkoittaa tekopyhyyttä ja hmm. näennäisten ongelmien esiin tuontia, joihin haetaan näennäisiä ratkaisuja.

Sinun pitäisi tietää ja ymmärtää että kansa maksaa aina kaikki poliittiset ja taloudelliset töppäykset, sekä politikkojen, pakkiirien että liikemisten tekemät kähminnät, juonet, välistävedot ja korruptiot. Ei kansaa voi sillä tavalla siltä suojella, ei sellaisilla suojelutoimilla ole mitään merkitystä.

Pitäisi keskittyä siihen että politiikka olisi mahdollisimman hyvää, ettei ylimääräisiä laskuja veronmaksajalle, kuluttajille ja palkansaajille tulisi. Se on aivan sama pannaanko kansa maksamaan suoraan, tai esim. pankit kärsimään. Pankit sosialisoivat tappionsa kuitenkin asiakkailleen, korkojen kanssa.

Käyttäjän NinaPalomki kuva
Niina La Vastaus kommenttiin #206

Taitaa yrittää Vihreät selvittää toimintaansa Kokoomus-vetoisessa hallituksessa..

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä Vastaus kommenttiin #206

Tällä hetkellä moisia suunnitelmia ei ole. Itse asiassa juuri siksi on tavallaan helpompi tehdä tällaisia puolittain provokatiivisia keskustelunavauksia.

Mutta maksaako kansa? Tälläkin hetkellä meillä on Suomen budjettivajeen verran vajausta verotuloissa koska kaikenmoinen veronkierto ja verosuunnittelu kukoistaa. Tästä seuraa se, että pieni vähemmistö vaurastuu nopeasti ja ns. maksjan taakka jää vain osan harteille. Tämä luonnollisesti kasvattaa varallisuuseroja ja tekee mm rehellisen liiketoiminnan hankalammaksi. Tällaisenaan tilanne on vääristynyt ja vääristyminen ei näytä hellittävän. Eli ongelma on siinä, että pieni osa kansasta on vetäytynyt maksajan osasta ja enemmistö maksaa. Pohjimmiltaan jos ei huomioida näitä talouden sivuvirtoja ei myöskään korjata kokonaisuudessa olevia ongelmia. Silloin "kansa maksaa" tai "kuluttaja maksaa" kaltaiset lauseet kääntyvätkin pelkäksi antautumisen merkiksi, ei miksikään realistisiksi kuvauksiksi reaalimaailman tapahtumista. Niin kuin aina, piru asuu yksityiskohdissa, ja juuri yksityskohdat katoavat "kansa maksaa" kaltaisissa heitoissa.

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari Vastaus kommenttiin #232
Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari Vastaus kommenttiin #232

Vielä lisäys:

Rahan kierto on tärkeä mekanismi. Otetaan esimerkkinä vaikka yrittäjä, joka saa ison tilauksen tai virkamies jolle maksetaan palkkaa tai tutkija, joka saa apurahaa tutkimustaan varten.

Mitä siitä seuraa laajemmin?

-> Yrittäjä, virkamies tai tutkija ostaa leipää. Ehkäpä juhlan kunniaksi peräti käsin leivottua.
-> Kauppias ostaa leivät leipomolta.
-> Leipomo maksaa palkkaa työntekijöilleen.
-> Leipomo ostaa jauhot myllyltä.
-> Myllykin maksaa palkkaa työntekijöilleen.
-> Mylly ostaa viljan tukkurilta.
-> Tukkuri maksaa palkan työntekijöilleen.
-> Tukkuri ostaa viljan maanviljelijältä.
-> Maanviljelijä ostaa myös kaupasta leipää.
-> Maanviljelijä ostaa lannoitetta.
-> Lannoitefirma maksaa palkan työntekijöilleen.
-> Maanviljelijä ostaa kotimaisen traktorin.
-> Traktoritehdas maksaa palkkoja työntekijöilleen.
-> jne jne.

Tämä vain leivän ostamisessa. Sama toteutuu kaikissa muissakin palveluissa. Raha kiertää kansantaloudessa. Paitsi, jos sitä siirtyisi muualle.

Mikä on muuttunut Suomessa ja muissakin maissa sitten 1990-luvun?

Rahaa poistuu melkoisia määriä verottajan ulottumattomiin, veroparatiiseihin ja halvemman verotuksen maihin.

Miksi?
Nykyisin raha on lähinnä enää bittejä pankkitilillä. Rahan siirto minne tahansa on erittäin helppoa ja nopeaa.

Epäsuorat riskit näkyvät vieläpä viiveellä. (Tiet ovat montuilla, kouluista joudutaan säästämään, kuntien talous on kuralla jne.)

Peliteorian mukaan rahojen siirrosta veroparatiiseihin seuraa käytännössä lähes pelkästään suoria hyötyjä (payoffs.) Ilman edes "sosiaalisia rangaistuksia", eli paheksuntaa tms.

Maalaisjärjelläkin (tai kaupunkilaisjärjellä) ajateltuna vaikuttaa siltä, että kansantaloudesta poistuva rahamäärä on vaikutukseltaan paljon enemmän kuin pelkästään sen rahallinen arvo.

Koska se poistuva raha ei enää kierrä taloudessa.

Ja on selvää, etä joissain kohdin kansantalouteen laitettu raha jää varmimmin kiertämään kansantalouteen. Vaikuttaa siltä, että nykyisin vähävaraisten tulojen lisäys menee varmimmin kulutukseen ja raha jää kiertämään yhteiskunnassa. Koska vähävaraisilla ei ole keinoja siirtää varojaan veroparatiiseihin ja kaikki ylimääräinen menee vähävaraisilla välttämättömyystarvikkeiden hankkimiseen.

Entäpä jos kansantalouteen laitetaankin miljoona euroa LISÄÄ?

Mitä siitä seuraa?

Rahan lisääminen kansantalouteen vaikuttaa vähintäin kymmenkertaisesti.

Koska raha kiertää kansantaloudessa. Ja usein myös "rahan siirtotilanteissa" (ostaminen, myynti, palkan maksu jne.) maksetaan veroja. ALV, tuloverot, jne.

Kuulin tämän näkemyksen 1990-luvun alussa. Tarina rahan kierrosta on niin mainio, että olen muistanut sen kaikki nämä vuodet.

Käyttäjän pasipulkkinen kuva
Pasi Pulkkinen Vastaus kommenttiin #237

Tähän on lisättävä se että pääoma ei karkaa valuutta alueen ulkopuolelle. Markka-aikaan markat eivät karanneet Suomen ulkopuolelle, koska se hyväksyttiin maksuvälineeksi vain Suomessa. Markat pysyivät välittämässä Suomen talouden transaktioita. Valuuttavaranto toisaalta jousti, etenkin kiinteän valuutan aikana. Ulkomaan valuuttaa tarvitaan vain ulkomaisten tuotteiden ja palvelujen ostamiseen

Eurolla on toisin. Euro alueella on veroparatiiseja jonne pääoman voi siirtää "tuottamaan" paremmin. Suomessa tuotettu pääoma (otettu velka) ei välttämättä pysy enää Suomen rajojen sisällä. Tämä on se voima jolla valtio, sosiaalietuudet, ammattiyhdistysliike ja hyvinvointiyhteiskunta oli tarkoitus ajaa alas, ja pääomat tuotto suhteessa bkt:een yhä ylemmäs.

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari Vastaus kommenttiin #248

Pari pientä yksityiskohtaa:

Markka kyllä hyväksyttiin ihan käypänä valuuttana melkein kaikkialla. Markkaa sai vaihtaa vapaasti vuodesta 1959 asti.

Miksi rahaa ei sitten siirtynyt niin paljoa 1990-luvulla?

Internet puuttui nykymittakaavassa. Ensimmäinen graafinen nettiselainkin julkistettiin vasta 1993. Vasta vuoden 1993 jälkeen on nettiä alettu toden teolla kehittää toimivamaksi. Puuttui myöskin laajempi infrastruktuuri rahojen siirtelylle. Nykyään meillä on se internet. Ja nykyään rahojen siirto on hyvin helppoa. Siltä osin maailma on täysin eri tilanteessa, kuin Suomi 1990-luvulla.

Lisäksi veroparatiiseja on kyllä EU:n ulkopuolellakin. Ja niihinkin menee rahaa EU:sta. Ja Suomesta. Milläs sen estäisi? Nettiä ei oikein voi sulkea. Tai voi toki. Elämä on sellaisessa tilanteessa vain hyvin toisenlaista.

Internettiä emme voi "kieltää olemasta". Venäjälläkin Putin on joutunut käyttämään monenlaisia konsteja saadakseen valuuttaa takaisin. Enpä usko, että nykymaailmaan pakottaminen ihan erityisen hyvin istuu. Vaan kyllähän sitä toki Venäjällä koetetaankin. Nähtäväksi jää, että kuinka käynee.

Käyttäjän pasipulkkinen kuva
Pasi Pulkkinen Vastaus kommenttiin #249

Valuutta ei siirry oman valuutta-alueensa ulkopuolelle, kun ehkä matkamuistona. Mennessäsi ostoksille vaikka USA:han oikeasti tai netin kautta virtuaalisesti Eurot eivät mene USA:han vaan Eurot vaihdetaan Dollareihin. Asiakkaana et näe sitä kun joku puolestasi ostaa euroilla dollareita joltakin jolla on dollareita (pankki). Pankille jää eurot eli eurot eivät siirtyneet valuutta alueen ulkopuolelle samoin kuin dollarit eivät olleet koskaan euroalueen transaktioita välittämässä. Jos joku haluaa viedä pääomaa valuutta-alueen ulkopuolelle, se tapahtuu ostamalla ulkomaan valuuttaa. Jos suuria määriä valuuttaa pakenee alkaa valuutan arvo laskea kunnes vaihtotase taas tasapainottuu (kelluvalla valuutalla)...

Käyttäjän NinaPalomki kuva
Niina La Vastaus kommenttiin #249

Muistaakseni meillä alkoi "kasinotalous" 80-luvulla (oliskoos ollut -85-86?), joka tarkoitti velan ottoa ulkomailta, siis pankit ottivat yksityisille.

Käyttäjän pasipulkkinen kuva
Pasi Pulkkinen Vastaus kommenttiin #300

Pointtini on siinä että nykyisen digitaalisen rahan aikana bkt riippuu käytännössä suoraan liikkeellä olevan likvidin rahan määrästä. Markka-aikana valuutta-alue oli Suomi eikä markat kadonneet muihin maihin vaikka otettiin valuuttaluottoja (vekseleitä). Valuutta-alueen raja on paikka josta yli valuutta ei mene.

Otettaessa valuuttaluottoa (pankissa kotimaiseen kulutukseen) velallinen allekirjoittaa velkapaperin ja tämä paperi on pankin kassaholvissa todistuksena pankin saatavista. Velalliselle hyvitetään tilille valuuttaluoton arvon verran Suomen valuuttaa kulutusta (investointeja) varten. Periaatteessa tämän jälkeen pankki EDIT:lainaa kyseisen määrän valuuttaa joltakin taholta, kotimaiselta tai ulkomaiselta,:EDIT ja sijoittaa sen johonkin, mutta se johonkin on ko. valuutan valuutta alueella. Tai pankki ei tee mitään, riippuen minkälaisen riskin se haluaa ottaa. Pankki voi myydä valuuttaluottoja ja suojastaa sen tai sitten ei. Tässä kohdassa ei tiedä miten säädökset toimii.

Joka tapauksessa valuutta-alueen raja on sellainen, jonka yli valuutta ei kulje muuna kuin setelinä, joita on nykyään tosi vähän. Valuuttapako, kauppa ym... transaktiot valuutta-alueen rajojen yli eivät periaatteessa vaikuta valuutta-alueen sisällä olevaan likviditeettiin. Nämä transaktiot ovat vain tilikirjauksia kummankin valuutta-alueen omissa pankkijärjestelmissä.

Eurossa ollessamme tilanne on sama, sillä erotuksella että valuutta-alueen rajat ovat kauempana. Suomessa otettu velka, jonka tehtävä olisi hyödyttää suomalaista taloutta, voikin siirtyä euro-alueella olevaan veroparatiisiin, ja oikeasti laskea Suomessa olevaa likviditeettiä ja siten bkt:ta.

Markka-aikaan likviditeetti ei laskenut jos eliitti halusi viedä pääomia ulkomaisiin paratiiseihin, markan arvo vain laski (devalvoinnit / kellutus). Jos eurossa eliitti haluaa viedä pääomia veroparatiiseihin laskee likviditeetti ja samalla käytännössä bkt. Markka-aikaan pääomien siirtoa voitiin periaatteessa kontrolloida ja bkt ei reagoinut pääomasiirtoihin. Eurossa pääomasiirtoja ei voida kontrolloida edes periaatteessa ja bkt reagoi lopulta pääomasiirtoihin.

Eli päätelkää itse ketkä olivat lobbaamassa tätä kansantaloudelle kokonaisuutena hyvin haitallista järjestelmää - Euroa.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #232

"Niin kuin aina, piru asuu yksityiskohdissa, ja juuri yksityskohdat katoavat "kansa maksaa" kaltaisissa heitoissa."

Toki yksityiskohdat pitää hoitaa, tai yrittää hoitaa mahdollisimman hyvin, mutta ei pitäisi menettää niihin yksityiskohtiin uppoutumalla realistista otetta kokonaisuuteen.

Moraaliselta kannalta on tärkeää ottaa rosvot kiinni ja estää keplottelu ja välistävedot. Mutta ei se niin kovin paljon vaikuta siihen kokonaisuuteen jossa se suuri tavallinen kansa kuitenkin vastaa kaikesta ja maksaa kaiken, kaikki virjeet ja möhlnnät, omasta pussistaan.

Suurin osa kähminnästä ja välistävedoiusta tapahtuu sitäpaitsi laillisesti, lain porsaanreikiä hyväksi käyttäen ja lakia on vaikeata muuttaa sellaiselsi ettei porsaanreikiä löydy. Lisäksi siinä miten pitkälle lain valvonta kannattaa viedä on aina joku optimi. Jossain vaiheessa lain valvonnan kustannukset ylittävät siitä valvonnasta koituvan hyödyn.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä Vastaus kommenttiin #238

Mielestäni jopa tuota moraalista näkökulmaa tärkeämpää on se, että suurelta osin nuo verosuunnittelijat ja veronkiertäjät makuuttavat rahojaan veroparatiiseissä. Käytännössä tämä taas merkitsee, että yhä suurempi osa rahasta joko poistuu kierrosta tai sen kiertonopeus laskee. Eli kyse on moraalisen ongelman lisäksi merkittävästä taloutta hyydyttävästä tekijästä.

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari Vastaus kommenttiin #239

Jotkut väittävät, että veroparatiiseihin siirretty raha sijoitetaan nopeasti edelleen. Tästä on vaikea muuta kuin arvailla, tutkimustuloksiakaan ei taida olla ihan helppoa aiheesta saada.

Se saattaa silti selittää kummallisuuksia kiinteistöjen hintojen nousussa. Myös Suomessa kiinteistöjen hinnat ovat paikoitellen nousseet, vaikka ostovoima ei oleellisesti ole kohentunut.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä Vastaus kommenttiin #241

Tuolloin veroparatiiseihin ei olisi pitänyt jäädä kovin paljon talletuksia, mutta monet luvut puhuvat vahvasti sen puolesta, että noihin maihin on talletettu valtavia summia, joka näin on poissa kierrosta. Mutta meidän kannaltamme oleellista on kuitenkin se, että missä se raha kiertää ja kuinka nopeasti. Mitään vahvoja viitteitä siitä, että tuo raha palautuisi pääosin Suomeen en tunne.

Mitä kiinteistöjen hintoihin tulee, niin ilmeisesti tuo Britannian boomi johtuu mm siitä, että mm oleskeluluvan saaminen helpottuu hankki tietyn kiinteistöomaisuuden Britanniassa. Eli kyse on pikemminkin Ukrainan kriisin sivuvaikutuksesta kuin laajemmasta ilmiöstä. Suomessahan kiinteistöjen hinnat ovat pienoisessa laskussa viimeisten lukujen perusteella.

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari Vastaus kommenttiin #243

Ok. Data aiheesta ei tosiaan ole ihan helposti saatavissa, joten oletusten varaan näitä joutuu vähän rakentamaan. Ihan hyvä korjata oletuksia ripeästi, kun tarkennettua dataa on.

Se on erittäin mahdollista, että hyvin suuri likvidi varallisuus "bittimuodossa" jossain pankkitileillä saattaa aiheuttaa heilahteluita kansantalouksiin. Vaikkapa kiinteistökuplien muodossa tms.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #239

"Eli kyse on moraalisen ongelman lisäksi merkittävästä taloutta hyydyttävästä tekijästä."

Tarkoitatko että jos nuo rahat makaisivat vaikkapa kotimaisten pankkien talletustileillä, ne lähtisivät automaattisesti kiertoon? Ei asia minusta ihan niin yksinkertainen ole.

Tärkeämpää kuin se missä rahaa makuutetaan olisi se että rahat eivät ylipäätänsä jäisi makaamaan, vaan päätyisivät oikeisiin investointeihin, rai vaikkapa sellaisille ihmisille jotka käyttävät sen esimerkiksi leivän ostoon.

Toisaalta, veroparatiiseilla voi olla suuri vaikutus siihen halutaanko rahaa vain makuuttaa, vai pyritäänkö sille aktiivisemmin etsimään realisia sijoituskohteita. Tässä mielessä tällä veroparatiisi-systeemillä on ehkä suurempi merkitys talouteen kuin veronkierron kautta. Mutta ei se niinkään kansalliseen talouteen vaikuta vaan talouteen ylipäätänsä, siis siihen globaaliin talouteen. Sijoitusrahahan ei hakeudu markkinoille kansallisuuden vaan kannattavuuden perusteella.

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari Vastaus kommenttiin #242

Tuo on hyvä muistaa ja samalla myös tämä: Koska maailma on niin keskinäisesti linkittynyt, en oikein usko kieltoihin, rajoituksiin tai rajojen sulkemisiin. Venäjän tapahtumia seuratessa käy ilmeiseksi, että suunnitelmatkin sellaisista ovat takuuvarma keino saada kansantalous polvilleen.

Venäjältäkin raha virtasi vikkelästi ulospäin, kun huonot uutiset alkoivat tulla esiin.

Ehkäpä erilaisia porkkanoita voisi miettiä.

Millä keinoilla se raha sijoitetaankin Suomeen ja nimenomaan vaikkapa firmojen kasvun kannalta oleellisiin asioihin? Eikä pelkästään makaamaan kiinteistömassaan, joiden seurauksena myös vuokrat saattaisivat nousta yli ihmisten maksukyvyn.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #246

Kunhan valutta vain säilyisi vakaana.
Nämä "devalvoijat" kyllä syövät vähän uskoa rahan arvon pysyvyyteen Suomessa.

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari Vastaus kommenttiin #238

Tuo on hyvä muistaa, että mikä on valvonnan rajahyöty.

Valvonnalla on kustannuksensa. Toki valvonnasta vastaaville ihmisille maksettu palkka jää kiertämään yhteiskuntaan, joten sekään rajahyöty ei ole ihan suoraviivainen.

Käyttäjän JonneNkki kuva
Jonne Näkki Vastaus kommenttiin #196

Aivan tuoreita näkökulmia aiheeseen löytyy osoitteesta:
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2014123118940655_u...

jossa aikaisemminkin eurokriittiseksi tiedetty riippumaton ekonomisti Stefan Törnqvist esittää että eurosta eroaminen ei olisi edes kovin vaikeaa.

Entinen Nordea pääekonomisti, mutta nykyisin riippumaton Roger Wessman taas on on esittänyt oman mielipiteensä eurosta osoitteessa:
http://rogerwessman.com/2013/10/24/valuutta-ilman-...

Itse väitän niin, että vain poliittisesti ja taloudellisesti riippumattomat ekonomistit pystyvät sanomaan julkisesti, että euro ei ole hyvä juttu. Suurin osa niistä ekonomisteista, joiden lausuntoja suomalainen media julkaisee (Korkman, Vartiainen, Kangasharju), ovat joko poliittisesti tai taloudellisesti sidoksissa euroon.

Ei pankin hommissa oleva ekonomisti todellakaan voi sanoa julkisesti mitään sen suuntaista että euro ei ole Suomelle hyväksi.

Tyhmyrillä ei ole aiheessa käsittääkseni minkäänlaista omaa lehmää ojassa kun hän vastustaa euroa. Hänen henkilökohtaiselle taloudelleen sopisi käsittääkseni sisäinen devalvaatio paremmin.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #233

Minusta tuon ei tarvitsisi olla ollenkaan niin monimutkaista kuin mitä tuo kirjoitus antaa ymmärtää. Munakkaasta ei tarvitse tehdä munia vaan voitaisiin yksinkertaisesti munia uusi muna.

Jos näyttää siltä että jollain valtiolla, tai jollain valtioryhmällä, tai jonkin valtion jollain erityisalueella, olisi tarvetta oman rahan käyttöön, niin mielestäni sellaisen rahayksikön voisi perustaa ja siihen pitäisi olla oikeus. Sen ei tarvitsisi merkitä mitään väkivaltaa muita rahayksiköitä kohtaan. Entinen systeemi saisi elää omaa eläämäänsä, mutta siihen rinnalle kehiteltäisiin uutta systeemiä. Jos se on parempi, niin se sitten vähitellen syrjäyttäisi vanhat systeemit.

Markan paluuta voitaisiin aluksi rajoitetusti kokeilla vaikkapa Suomen huonosti menestyvillä paikkakunnilla. Alku voisi olla vaikkapa sellainen että palkat sidottaisiin siihen omaan valuuttaan, jonka arvoa päävaluttaan nähden säädeltäisiin alueen työttömyysasteen mukaan. Sillä tavalla huolehdittaisiin alueen kilpailukyvystä.

Tuotteet ja palvelut alueelle voitaisiin sitten hinnoitella joko euroissa tai markoissa, koska molempia valuuttoja alueella olisi käytössä. Tietenkin markat voisi aina vaihtaa euroiksi vaihtosuhteen mukaisella kurssilla ja päinvastoin. Talletukset voitaisiin tehdä markoissa tai euroissa.

Oikeastaan markalla ei tarvitsisi olla muuta eroa eurovaluuttaan nähden kuin juuri tuo devalvointi tai revalvointi tai kellutusmahdollisuus. Isot bisnekset voitaisiin edelleen tehdä euroissa, jotta kurssiyllätyksiltä voitaisiin välttyä.

Noin voitaisiin tehdä, mutta itse en pidä sitä hyvänä ratkaisuna, vaan pidän parempana jopa kokoomuksen esittämää paikallista työehdoista sopimista. Muodostuvathan kustannuksetkin paikallisten olosuhteiden mukaan, kuten asumiskustannukset, tai verot, tai liikkumisesta aiheutuvat kustannukset, miksei siis myös työn hinta voisi olla paikkakuntakohtainen.

Käyttäjän pasipulkkinen kuva
Pasi Pulkkinen Vastaus kommenttiin #233

Wessmanillakin on vaikeuksia hahmottaa rahatalouden mekanismeja, vaikka on pankkimies.

Omaan valuuttaan siirtyminen tehdään kansantalouden kokonaisedun näkökulmasta eikä sitä pidä viivyttää siksi että on jotain moraalista ristiriitaa siinä mikä raha muuttuu uudeksi valuutaksi ja mikä ei. Selvä jako on kansalaisuus, ja yrityksien osalta omistajuus, kotipaikka tai toiminnan sijainti. Jako voi olla jokin muukin peruste kunhan siirtyminen tehdään yhdessä yössä. Sopimuksien osalta muutos tuottaa aina jollekin hyötyjä ja jollekin tappioita, joten lainsäädännöllä nämä puolitetaan sopijaosapuolien kesken. Oikeuslaitosta ja välimiesoikeuksia tämä tietenkin työllistää, mutta tämä on hinta järjettömästä yhteisvaluutta kokeilusta, joka ennustettiin jo 70-luvun alussa ja flopiksi todettiin.

Aina on niitä jotka hyötyvät spekuloimalla. Näiden toimien moraalisuutta voidaan pohtia sitten jälkikäteen.

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari Vastaus kommenttiin #250

Ei taida olla parempi tie tuollainen.

Vaikuttaa pikaisestikin tarkasteltuna siltä, että ennakoimattomia riskejä on pikkuisen paljon liikaa tuossa mallissa.

Esim. uutinen Venäjältä ajalta ennen nykyisiä talouspakotteita. Venäjällähän on ollut jo jonkin aikaa menossa laajan mittakaavan kokeilu koko Venäjän kansantaloudella.

Intiassa on käsittääkseni vaihteeksi lähdetty yhteiskunnallisten kokeilujen tielle politiikan suunnan reippaan vaihtamisen vuoksi. Vaarallista touhua vaikuttaa olevan sellainen.

Intialainen kansantaloustieteen proffa sanoi kerran viisaasti seuraavan suuntaisesti: "If we experimented with Indian national economy and failed, millions could die of hunger."

Käyttäjän pasipulkkinen kuva
Pasi Pulkkinen Vastaus kommenttiin #251

Jos aletaan puhua vaarallisista kokeiluista niin ensimmäisenä tulee mieleen EURO ! Euroon siirtyminen oli todella suuri riski, ja tuntematon hyppy niille jotka siitä päättivät. Euron riskit oli hyvin tiedossa (ensimmäisenä Nicholas Kaldor vuonna 1971... kokooma merkittävimmistä varoittelijoista http://jhuopainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/182807-...), mutta varoitteluja ei kuunneltu koska ideologia ja lobbaus toiseen suuntaan oli niin voimakasta.

Markkaan siirtyminen on paluu turvalliseen ja tunnettuun järjestelyyn, jossa kansantalouksien tuottavuuserojen vaihtelut kompensoidaan valuuttakurssien kellutuksella eikä työttömyydellä.

Markkaan siirtymisen vastustaja/pelottelija/epäilijät ovat sotkeneet virtuaalitalouden ja reaalitalouden keskenään. He ovat niin kovin huolissan jostain hallinnollisesta järjestelystä (raha) ja sen muuttamisen vaikeudesta, etteivät suostu näkemään työttömyyden kasvua ja hyvinvointiyhteiskunnan alasajoa.

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari Vastaus kommenttiin #267

Ping-pong keskustelu tästä aiheesta vaikuttaa siltä, että juurikaan uusia näkökulmia ei ole tullut. Olemme selkeästi eri mieltä syistä. Ymmärrän mielipiteet, perustelut eivät vakuuta.

Valuutta on vain pieni syy laajempien syiden rinnalla: Syiden, miksi työpaikat aikaisemmin siirrettiin Suomesta. Valmistusta siirretiin myös USA:sta pois.
http://en.wikipedia.org/wiki/The_World_Is_Flat

USA:ssahan ei ole käytössä euro. Joten syy ei ole valuutta. Ja Euron kurssikin suhteessa dollariin on koko ajan liikkeessä.

Siksi tarjottu lääke kokonaan väärään syyhyn ei ratkaise ongelmia. Oikea syy on vahvasti muuttunut maailmantilanne. (Netti, ulkoistaminen, work-flow ohjelmistot, digitalisaatio jne jne jne.) Ja siitä on seurannut, että monin paikoin ei ole osattu sopeutua muuttuneeseen tilanteeseen. Tässä yksi esimerkki firmasta, joka ei esim osannut sopeutua digitaalikameroiden tuloon tai markkinoiden muutokseen. Mitä siinä valuutan kellutus sitten olisi auttanut? Ei mitään. Ei yhtään mitään.

Monet työtehtävät siirtyvät osin sen takia, koska se vain on niin helppoa."What can be done, will be done".

Käyttäjän pasipulkkinen kuva
Pasi Pulkkinen Vastaus kommenttiin #274

Olet oikeassa. Puhumme selvästikin eri asioista. Ensin pitäisi määritellä mistä puhutaan, millä termeillä ja minkä arvojen pohjalta.

Käyttäjän pasipulkkinen kuva
Pasi Pulkkinen

Ei millään pahalla, mutta Kangasharjun lausunnot ovat täysin järjettömiä niin tämän kriisin hoitoon kuin itse rahatalouden mekaniikasta. Huonompaa kommentoijaa ei mediat olisi voineet valita, jos heidän tarkoitus on toteuttaa journalistista etiikkaa totuuden etsinnässä. Median laiskuus on yksi merkittävä kriisiä pitkittävä syy. Toinen syy on tietenkin median taustavaikuttajien julkilausumattomat agendat.

Se että joku on arvostetussa asemassa ei tee hänen sanoistaan totuutta. Kyllähän jokaisen tulee ymmärtää ettei johtajiksi valikoiduta ymmärryksen perusteella, vaan johtajiksi valikoituneiden merkittävin ominaisuus on pyrkyryys ja vakuuttavuus.

Aikaisemmassa kommentissani on linkki jossa prof. Werner kertoo miksi ekonomistit eivät ymmärrä miten rahatalous ja siten koko kansantalous toimii.

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee Vastaus kommenttiin #216

" Se että joku on arvostetussa asemassa ei tee hänen sanoistaan totuutta. Kyllähän jokaisen tulee ymmärtää ettei johtajiksi valikoiduta ymmärryksen perusteella, vaan johtajiksi valikoituneiden merkittävin ominaisuus on pyrkyryys ja vakuuttavuus "

Tavalla tai toisella valtion ruokkimia ylempiä johtajia/virkamiehiä ministeriöistä valtion laitoksiin on Suomi täynnä. Tehtävänsä mieltävät lähinnä yksityisen sektorin toimijoiden edunvalvonnaksi valtioon ja yleiseen etuun nähden.

Jos politiikkasuositukset julkisuudessa aina suosiollisia elinkeinoelämän tarpeiden kanssa, päivittäinen virka-ajalla uneksiminen vihreämmästä oksasta yksityisellä puolella kieltämättä tulee herkästi mieleen.

Rakenteisiin levinnyttä piilokorruptiota ei meillä edes yritetä havainnoida, mutta onko ihme jos Kangasharju edustaa medialle riippumatonta asiantuntijaa.

Juha Kuittinen

Nyt tässä vaikeassa taloustilanteessa kannattaisi ottaa EMU-puskurit käyttöön..

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

"Eli kun eurosta erotaan ja valuutta devalvoituu vaikkapa 20% nousee kaikkien lainaa ottaneiden velkataakka samaisen 20%. "

Voisitko valaista tätä, kun en oikein ymmärtänyt:

Oletetaan, että olen ottanut lainaa vaikkapa 100 000 euroa suomalaisesta pankista. Suomi irrottautuu eurosta vaikkapa kurssilla 1:1 ja luo oman valuutan, nimeltään "Simpukka". Tämän jäkeen olen velkaa tuohon pankkiin 100 000 Simpukkaa. Suomi devalvoi vaikkapa tuon 20 %. Mielestäni olen edelleen velkaa pankkiin 100 000 simpukkaa.

Miten velkataakkani on noussut 20 %?

Käyttäjän karifa kuva
Kari Fagerström

Vihreiden laskin on rikki, se muuntaa sen 1:1:n 1:1,2:ksi ja sen mukaan velka kasvaa, ainakin blogistin mielipiteen mukaan.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Ei aivan. Et tainnut lukea koko tekstiä tai sitten kirjoitin epäselvästi.

Jos valuuttasiirtymä tapahtuu ilman devalvaatiopyrkimyksiä ja kurssi säilyy vakiona, ei ongelmia. Mutta tätä vaihtoa ollaan perusteltu devalvaatiotavoitteilla.

En itse jaksa luottaa siihen, että euroalue, kansainväliset pankit ja mm naapurimme hyväsyvät ilmoitusluonteisena asiana valuuttavaihdon johon liittyisi auki sanottuna kurssinmuutos joka vaikuttaisi merkittävästi euroalueeseen ja sen pankkeihin - pohjoismaisiin pankkeihin kaikkein eniten. Ja jopa siinä tapauksessa, että asiasta saataisiin suhteellisen mielekäs sopimusjoukko, en usko, että asia hoitusi ilman isoja yllätyksiä.

On toki hyvä huomata, että luotatte noin vääjäämättömästi siihen, että suomalaise poliitikot ja virkamiehet saisivat aikaan valuutanvaihtoon tarvittavat sopimukset siinä muodossa, etteivät tavalliset ihmiset tai firmat joutuisi kärsimään pankkien etujen edessä.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #270

Mallissani nimenomaan kurssi ei säilynyt vakiona. Luin siis kirjoituksesi (ilmeisesti ?) aivan oikein. Esittämänihän on ainoa tapa, jolla devalvaatio voitaisiin ylipäätään toteuttaa.

Nykyisten poliitikkojemme neuvottelutaitoihin taas en luota pätkän vertaa. Mutta onneksi operaatio edellyttääkin koko joukkion vaihtamista, potkuja nykkyisille.

Mielenkiintoista on, että olet huolissasi mahdollisista negatiivisista vaikutuksista ykstyisille, jos omaan valuuttaan siirrytään. Nykyiseen euroon siirtyminen aiheutti massiivisia ongelmia sekä yksityisille ja yrityksille, kun etusijalla olivat pankkien edut, tuomatta mitään hyötyjä suomalaisille.

Miten asia olisikaan nyt toinen - paitsi, jos päättäjät vaihdetaan?

Lisäksi: Pankit eivät ole moisen sopimuksen osapuolia, valtiot ovat. Suuri kysymys onkin: Mikä olisi se syy, jonka takia muut estäisivät Suomen siirtymisen Simpukan käyttöön?

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari Vastaus kommenttiin #278

Koko päättäjäkaartin vaihtaminen kertaheitolla on aika iso riski. Olkoon mitä mieltä tahansa neuvottelutaidoista, niin täysin kokemattomien tuominen tilalle saa aikaan ison määrän ennakoimattomia vaikutuksia.

Lisäksi suuri osa valmistelutyöstä tehdään esim. ministeriöissä. Pitäisikö kaikki sinne kumuloitunut osaaminen vaihtaa mielestäsi myös kerralla?

Esimerkiksi Barack Obama:n hallinnolla on mennyt lähes kokonaan kaksi vaalikautta, ennen kuin vaikutukset ovat vähitellen alkaneet näkyä.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #282

Virkakunta ei päätä. Virkakunta tekee, mitä päättäjät käskevät.

Totta, kaikkien vaihtaminen heikentää ennustettavuutta. Nykyisten pitäminen taas lisää sitä, on ennustettavissa, miten he toimivat, sillä jälki on jo pitkä.

On valittavana riski: Jokin EHKÄ muuttuu tai mikään EI VARMASTI muutu.

Käyttäjän SauliAittola kuva
Sauli Aittola Vastaus kommenttiin #270

Aika moni kommentoija on maininnut sanan kellunta. Markkinataloudessa kellunta korjaa jollain aikavälillä kurssin sille tasolle kuin se kuuluukin olla. Nythän euro on heikentynyt jonkun verran, jos nyt tehtäisiin siirtymä suhteella 1:1 ja annettaisiin vapaus kellua, muutokset saattaisivat olla hyvinkin pieniä. Jatkokehitys riippuisi sitten omasta taloudenhoidosta.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Jos olet lainaa 100.000 euroa tanskalaiselle pankille, oletko varma, että tämä tanskalainen pankki noin vain hyväksyisi sen, että ilmoitat sinne, että täst edes olenkin velkaa 100.000 simpukkaa? Oletko varma, että Tanska näkisi sen, että tuo on oikein ja kohtuullista? Varsinkin kun kumpikin osapuoli tietäisi, että pian tuon ilmoituksesi jälkeen 100.000 simpukkaa onkin vain 80.000 euron arvoista?

Toivotaan, että tanskalainen pankki ja tanskalaiset näkevät asian meille myönteisellä tavalla. Muussa tapauksessa edessä ovat aika vaikeat neuvottelut.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Jos Suomi eroaa eurosta, se eroaa eurosta. Lainojen muuttaminen euroista Simpukoiksi on aivan yhtä laillista kuin oli aikoinaan muuttaminen markoista euroiksi.

Se, mitä joku tanskalainen pankki on asiasta mieltä, on toinen juttu. Sen ja sen merkityksen ratkaisee sitten itsenäisen Suomen pankkilaki. Ei valuutta.

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari Vastaus kommenttiin #277

Saattaa näillä sopimuksilla kansainvälisten toimijoiden kanssa olla merkitys sille, että kuinka luotettavana kauppakumppanina tai kuinka luotettavana sopimuskumppanina Suomea pidetään.

Toki tämä riippuisi kaikesta siitä työstä, jota neuvotteluissa tehtäisiin. Joka kyllä olisi kaikki pois kaikesta muusta yhteiskunnan kehittämistyöstä. Ei taitaisi olla ihan pieni urakka.

Luottamus vaikkapa Venäjään sopimusosapuolena vaikuttaa olevan aika huono pidemmän aikaa. Yksipuolisilla sopimustulkinnoilla on taipumus rapauttaa luottamusta voimakkaastikin.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #277

Markon selitys ei oikein uponnut minuunkaan, en ehkä ymmärrä sitä täysin.
Mutta on aivan selvää että jos Suomi aikoo siirtyä simpukkarahaan, tarkoituksena vähitellen, tai nopeasti devalvoimalla, pudottaa rahan arvoa, tästä seuraa vaikeuksia. Yleensähän devalvoinnit pyritään tekemään "salaa" näiden vaikeuksien välttämiseksi.

Kaikki tietenkin haluavat ottaa simpukkalainaa, koska tiedossa on että lainan arvo tulee leikkaantumaan, mutta kuka ihmeessa haluaa antaa simpukkalainaa kenellekään alle 20%:n korolla.

Kuka haluaa tallettaa pankkiin simpukkarahaa alle 20% korolla? Talletukset luultavasti tehdään edelleen euroissa, vaikka rahalle ei saisi mitään korkoa, koska simpukkarahatalletus olisi riski.

Kuka haluaisi käydä kauppaa simpukkarahalla jonka arvo muuttuu joka hetki joko markkinavoimien vaikutuksesta tai poliittisella päätöksellä.

Ei ole mikään ihme että balttian maat halusuivat päästä eroon simpukkarahoistaan mahdollisimman nopeasti ja ottivat käyttöön oikean rahan, jonka arvon säilymiseen voi luottaa. Tanska sitoi oman simpukkarahansa euroon, mikä oli viisasta tilanteessa jossa kansa ei mitä ilmeisemmin raaskinut luopua omasta simpukkarahasta.

Ruotsin ja Norjan taloudet ovat niin vahvoja että ne voivat pitää omat simpukkarahansa suurinpiirtein kurssissa, mutta kumpikaan maa ei tavoittele simpukkansa devalvoitumista, mikä pitää ne kurssissa, toisin olisi Suomen simpukkarahan kanssa, jonka päämääränä olisi heikentyä, siihen ei kukaan voisi luottaa.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #283
Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä Vastaus kommenttiin #277

Ohitit pointtini oikeastaan täysin. Devalvaatiohakuinen euroista markoiksi siirtymä tarkoittaa huimaa omaisuuden arvon alentamista, sitä markoista euroiksi siirtymä ei tehnyt. Varsin suuri osa tästä omaisuudesta on velan tai säästöjen muodossa. Ja valtaosa tästä on monikansallisten yritysten saatavia.

Toki voimme sanoa, että teemme asian näin ja pulinat pois, mutta se olisi tekona valtavaa epäluottamusta herättävä. Jos tuo haluttaisiin hoitaa edes jossain määrin siististi pitäisi asia hoitaa laajojen neuvotteluiden kautta, mutta on epävarmaa, missä määrin muut osapuolet olisivat kiinnostuneita kuuntelemaan suomen kantoja, saatika suostumaan niihin.

Markasta siirtyminen euroon ei siis ole lainkaan sama asia kuin eurosta siirtyminen markkaan. Ei ainakaan niin kauan kun taustalla olisi devalvaatio-odotukset tai pyrkimykset.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #285

"Ohitit pointtini oikeastaan täysin."
Sanoinhan että en oikein ymmärtänyt mitä tarkoitit. Mutta luultavasti tarkoitat ihan samaa kuin minäkin, mutta olet päässyt siihen tulokseen erilaisen ajatusprosessin kautta kuin minä ja siksi se vain tuntuu minusta vähän oudolta. :)

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä Vastaus kommenttiin #286

Tuo kommenttini oli ihan toisen ihmisen kommenttia koskeva ;)

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #285

"Markasta siirtyminen euroon ei siis ole lainkaan sama asia kuin eurosta siirtyminen markkaan. "

Voisitko selittää, miksi ei?

" euroista markoiksi siirtymä tarkoittaa huimaa omaisuuden arvon alentamista,"

Miten esimerkiksi omistusasunnon arvo laskee sen mukaan, devalvoidaanko valuutta vai ei?

"Ja valtaosa tästä on monikansallisten yritysten saatavia. "

??? Miten se liittyy siihen, onko Suomella oma valuutta, ja mikä sen arvo on?

Käyttäjän TeroIln kuva
Tero Ilén

Jos vaihtoehtona on 20% korotus lainoihin ja työpaikka tai alkuperäinen lainasumma ilman työpaikkaa niin valitsen ensimmäisen.

Minun on todella vaikea ymmärtää näitä sisäisen devalvaation ja leikkauksen kannattajia. Eikö Kreikan esimerkki osoita mihin tämä järjetön politiikka johtaa. Kreikalla on nyt paljon enemmän lainaa kuin kriisin alussa, mutta bkt eli lainahoitokyky on laskenut 25%.

Miten Kreikka pystyy hoitamaan suuremman velan pienemmillä tuloilla kun se ei pystynyt hoitamaan pienempää velkaa suuremmilla tuloilla?

Onko tarkoitus että tukipaketeilla kasvatetaan Kreikan velka 1000% bkt:stä ja tapetaan koko kansa nälkään? Aiommeko me maksaa miljardeja Kreikalle ikuisesti?

Meillä ei valitettavasti ole mitään toivoa, koska poliittinen eliitti on puolueesta riippumatta valmis myymään koko Suomen eurolla jos siitä saa palkkioksi komissaarinviran Brysselissä.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Mitään "sisäistä devalvaatiota" ei ole olemassa, edes teoriassa. Se on puhdas propagandatermi, jolla on tarkoitus saada kansantaloustieteestä huonosti perillä olevien kansalaisten enemmistö palkkaleikkausten taaksi.

Palkkaleikkausten tarkoitus taas ei ole kilpailukyvyn kasvattaminen (jossa Suomi on maailman 200 valtion joukossa sijalla 4) tai sijoitushalukkuuen lisääminen (Suomi on sijoitusten vakaudessa maailman 200 valtion joukossa sijalla 1). Tarkoitus on yksinomaan suuryritysten johdon ja suuromistajien tulojen kasvattaminen tulonjakoa muuttamalla, koska liikevaihdon kasattamista ei osata.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Palataksemme tälle planeetalle: euron arvo on dollariin nähden nyt alhaisimmillaan neljään vuoteen. Hyvä juttu, vai?

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

Dollarin kallistuminen on hyvä juttu amerikkalaisille turisteille täällä Euroopassa, pääsevät matkustelemaan halvemmalla.

Jos rahan halpeneminen olisi hyvä juttu niille joiden raha halpenee, niin se olisi sitten vastaavasti huono juttu niille joiden raha kallistuu, tai toisinpäin.

Rahojen arvojen vaihtelu toisiinsa nähden olisi kokonaisvaikutukseltaan merkityksetön asia, ellei rahan arvon vaihtelu olisi kaikille yhteinen haittatekijä. Ei ole oikein että rahan arvo muuttuu, sen pitäisi pysyä vakiona.

Tottakai kaikki haluaisivat omistaa rahaa jonka arvo nousee, tai velkaa rahassa jonka arvo laskee, mutta rahan arvon arvon nousu on myrkkyä velallisille ja sen lasku on säästäjän painajainen.

Yhteenvetona vakaat valuutat, joiden arvo toisiinsa nähden olisi vakio, olisi paras ratkaisu ja mitä enemmän arvot muuttuvat, sitä huonompi tilanne on.

En millään voi ymmärtää miksi joku haluaa rahan arvojen muuttumista toisiinsa nähden, ellei hän ole keinottelija, joka vetää välistä ja tekee rahaa valuttakurssien vaihtelulla, mutta se on taatusti muilta pois mitä nämä keinottelijat kuormasta saavat nyhdettyä.

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee

Ajatuksesi kulkee siis niin, että ensin on rahan arvon muutos ja sen vaikutus mielestäsi haitta taloudelle. Johtopäätöksesi: rahan arvon muutos pitää estää? Palkat korot jms. huitelee valuutan arvon muutosten vaikutuksesta aiheuttaen pelkkää haittaa talouteen.

Todellisuus lienee niin, että kelluvan valuutan arvo vaihtelee eli reagoi kansantalouteen. Valuuttamarkkinoita emme voi voittaa, mutta siihen kaikkeen muuhun huiteluun kyllä voimme vaikuttaa.

Jos et korjaa järkeilyssäsi käyttämää syy-seuraussuhdetta todellisuutta vastaavaksi, et pääse ikinä jyvälle miksi oma kelluva valuutta on keskeinen taloudessa.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #298

"Todellisuus lienee niin, että kelluvan valuutan arvo vaihtelee eli reagoi kansantalouteen. Siihen emme voi vaikuttaa, mutta kaikkeen siihen muuhun huiteluun kyllä."

Todellisuus menee niin että tämä käyttämäsi käsitteen "kansantalous" sisältö, mitä se sitten kenellekin tarkoittaakaan, on viime aikoina muuttanut muotoaan. Ajatuksesi perustuu johonkin vanhaan, vuosikymmeniä vanhaan kansantalouden malliin.

Käsitteellä "Kansantalous" oli silloin joskus enemmän sisältöä, kun talous pyöri suurelta osin oman maan rajojen sisällä. Valtakuntien rajoilla oli tullimuurit, oli erilliset valuutat ja kaikenlaisia muita kaupan esteitä, mitä hallitukset pystyivät keksimään.

Ajatus oli silloin se että oman maan tuotantoa piti suojella ulkopuoliselta kilpailulta. Vientituotteita ja tuontituotteita oli vähän ja kauppankäyntiä niillä valvottiin ja rajoitettiin.

Siihen aikaan sopi käsite ja ajatus erillisistä kansantalouksista ja ajatuksellesi erillisistä valuutoista oli paremmat perusteet.

Tänä päivänä kaupankäynti on vapaata ja yritykset kansainvälisiä. Uudet yritykset suuntaavat tuotantonsa suoraan kansainvälisille markkinoille, oman maan markkinat ovat yrityksille vain osa globaalieja markkinoita, ei sen kummempaa.

Käsitteellä kansantalous on nyt aivan eri merkitys, se on oikeastaan pelkkä veronkantopiiri, muun talouden ollessa täysin globaalia, eikä lainkaan kansallista.

Kansantaloutta ei siten ole enää olemassa muuten kuin siltä osalta mitä valtio kerää varoja hallitsemaltaan alueelta ja käyttää niitä. Sekin veronkantomonopoli on murtumassa, kun yhteisistä asioista ja varoista päätetään yhä enemmän Brysselissä.

Edustamasi kansallisten valuuttojen politiikka sopii hyvin menneeseen maailmaan, mutta huonosti tähän päivään.

"Jos et korjaa järkeilyssäsi käyttämää syy-seuraussuhdetta todellisuutta vastaavaksi, et pääse ikinä jyvälle miksi oma kelluva valuutta on keskeinen taloudessa."

Jos tunnistaisin sinun totuutesi totuudeksi, voisin muuttaa mielipiteeni, mutta ei se nyt oikein todelta tunnu, siis tämä käsityksesi kansantaloudesta.

Jos ensin vähän itse korjaisit käsitystäsi todellisuudesta, päivittämällä se menneisyydestä tähän päivään, niin katsotaan voisinko olla samaa mieltä joissain asioissa ja missä asioissa.

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee Vastaus kommenttiin #301

Jos kansalliset valuutat ovat menneen talven lumia, miksiköhän ne ovat niin suosittuja. Olen kanssasi samaa mieltä tuosta maailman muuttumisesta. Emme elä suljetussa kansankodissa, rajat kiinni, tullimuurien suojassa, työmarkkinat ja pääomat suojattuna jne.

Kun olet tuota mieltä, miksi oman valuutan haittapuolia kuvatessasi elät itse edelleen 70-80-lukua? Tuolloin palkka-, korko- ja inflaatio-vaikutukset olivat suunnilleen kuvailusi mukaisia.

Käyttäjän KaleviOnnela kuva
Kalevi Onnela Vastaus kommenttiin #298

Heikiltä tuli Artoa säestävä tärkeä pointti: "Valuuttamarkkinoita emme voi voittaa, mutta siihen kaikkeen muuhun huiteluun kyllä voimme vaikuttaa."

Euroon liittymisen tarkoitus Venäjä-uhan vähentämisen lisäksi oli saada vakaa valuutta. Lähtökohta oli muutenkin hyvä; markka vaihtui kilpailukyvyn kannalta edulliseen kurssiin euroksi.

Sen "muun huitelun" luulimme pystyvämme pitämään kurissa. Kun D-pilleriä ei enää olisi käytettävissä, ajateltiin ammattiyhdistysten järkiintyvän, ylisuuret palkankorotukset loppuisivat.

Mutta ei ihan maltettukaan ja laskukausi viimeistään paljasti suomalaisen työn tulleen liian kalliiksi, tuli työttömyys. Palkankorotukset eivät peruunnu, käärme ei mene pyssyyn, markasta ja kellumisesta aletaan nähdä unta.

Kuitenkin pientä valoa on näkyvissä: Kun Euroopan talous on hunningolla yhä enemmän, on euro alkanut devalvoitua, europalkkojen arvo alenee, kilpalukyky kohenee (hetkeksi).

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee Vastaus kommenttiin #305

" .. Artoa säestävä tärkeä pointti: "Valuuttamarkkinoita emme voi voittaa, mutta siihen kaikkeen muuhun huiteluun kyllä voimme vaikuttaa." "

Varmaankin olet niin hyvin informoitu tietääksesi ettei valuuttamarkkinoita tarvitse voittaa. Riittää jos antaa kysynnän ja tarjonnan vakauttaa valuutan arvo kansantalouden kilpailukyvyn mukaiseksi.

Oletko huomannut, Suomessa päättäjät ovat nyt pakotettu puuttumaan tuohon kaikkeen muuhun huiteluun euron pakottamana. Työehtoja ei juurikaan tarvitse enää noudattaa ja alakohtaisesti tarkasteltuna palkkakehitys on laskussa eli tulevien sukupolvien ansiot jäävät alemmiksi kuin heidän isiensä. Kilpailukykynsä menettänyt työ on hävitetty, siitä 4000000 työtöntä.

Kerrotko miksi kaikki nuo uhraukset eivät riitä kilpailukyvyn korjaamiseen?

Käyttäjän KaleviOnnela kuva
Kalevi Onnela Vastaus kommenttiin #315

Heikki, vastaat osittain itse: "Kilpailukykynsä menettänyt työ on hävitetty, siitä 4000000 työtöntä."

Osa suljetusta tai vajaakäytössä olevasta kapasiteetista on vielä palautetavissa, mutta osa on menetetty lopullisesti ja on luotava uutta. Jos henkiin herätettävissä oleva vienti saadaan uudestaan vauhtiin, alkaa myös palvelu- ja alihankitatoiminnan työllisyys parantua jo vuoden-parin aikana.

Muilta osin ammut yli: työehtoja tarvitsee edelleenkin noudattaa ja palkat eivät mitenkään yleisesti ole laskeneet. "Palkkakehitys on laskussa" viitannee viimeisiin työehtosopimuksiin, joissa palkkojen nousuvauhti on hidastunut. Mistään laskusta ei ole sovittu, vaikka pitäisi.

"Uhrauksia " ovat tehneet vain työttömät, eikä se korjaa kilpailukykyä. Koska olemme eläneet yli varojemme, voi tulevien sukupolvien (reaali)ansiot olla jopa isiensä alempia, olet oikeassa. Velat ovat tulevien sukupolvien niskassa.

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee Vastaus kommenttiin #318

Muistan ajan jolloin työehtosopimuksiin tällätyt vähimmäispalkat tarkoittivat jotain. Vähimmäispalkat pysyivät nousussa ja liukumat päälle työvuosien kertyessä. Nyt meillä vähimmäispalkat jäädytetty. Se, että työehtosopimuksissa väh.palkat edelleen, ei kerro tosiasiallisesta kehityksestä.

Työehtosopimus on kuollutta kirjainta monelta osin. Kaikilla aloilla (huom. aloilla) on tapahtunut kehitys, jossa erilaiset ei-kokoaikaiset työsuhteet yleistyvät ja ovat arkipäivää. Työtä teetetään ulkopuolisilla, siirtotyöläisillä, erilaisina "kierretään työehtosop. pakkatasoa" -tukityösuhteella. Lisäksi työsuhteet pätkitään ja irtisanomismahdollisuutta halutaan heikentää edelleen. Tällä on suora vaikutus työntekijän henk. kohtainen palkkatason kehitykseen koko työuran aikana. Jokainen sukupolvi tulee tienaamaan edellistä vähemmän.

Tämä tälläisenä sivuhuomautuksena mitä 80-luvun lopun jälkeen työmarkkinoilla on tapahtunut. Syy miksi näin on annettu tapahtua, työvoima on globaalin kilpailun piirissä niin kuin kaikki muu. Palkkojen ja työsuhteiden eheyden on joustettava, jos rahan arvo ei voi joustaa. Ei Ruotsin tarvitse huolehtia kilpailukyvystään Suomen tapaan, vaan antavat palkkatason nousta niin viime (+3%) kuin tänä vuonna (+3%). Tässä syy miksi talous kasvaa, valtion tulot nousevat jne.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

Hyvin pitkälti dollarin vahvuutta, eikä niinkään euron heikkoutta.

EURUSD on vuodentakaisista huipuistaan valunut alas n. 14%, mutta euroalueen kauppakumppanien painokertoimilla laskettu valuuttakori on tullut alas vain n. 6%.

Suomen kannalta tilanne on vielä rujompi, sillä vientikumppanimme kuten Venäjä ja Ruotsi tekevät meidän kauppapainotetusta valuuttakoristamme vieläkin vähemmän devalvoituneen.

Tämä on muuten jännä juttu, kun EURUSD:n laskua ihastellaan euron devalvaationa joka suunnassa, mutta samanaikaisesti ei huomata, että "Suomen euro" on käytännössä ennallaa, tai jopa hieman revalvoitunut.

Usein nähtävät työvoimakustannusvertailundeksit, joissa näytetään, miten kilpailukykymme kauppakumppaneihimme nähden rapautunut, kertovat juuri tästä asiasta. Tätä ei kukaan ole jostain syystä huomannut ääneen sanoa. Tai siis se syyhän on se, että euron kurssi ei valuuttamarkkinoilla reagoi Suomen tilanteeseen, vaan yleiseurooppalaiseen tilanteeseen, ja tämä on luonnollisesti Suomelle epäedullinen tilanne.

Tästä voisinkin tehdä kirjoituksen, jos viikonlopulla ehtisi.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

Ilmeisesti tämä ketju alkaa muuttua epästabiiliksi suuren kommenttien määrän takia. Minulla se ainakin näkyy niin, että kaikki kommentit ei aina näy, eivät myöskään kaikki minun kirjoittamiani. En tiedä näkeekö muut tähän viestiin 298 aiemmin kirjoitamani vastineen, minä en näe sitä. En tiedä katoaako tämäkin viesti.

P.S.
Nyt se näkyy, mutta ilmeisesti jotain bugia on. En jaksa tapella niiden kanssa.

Käyttäjän ilpoisoluoma1 kuva
Ilpo Isoluoma

Paljon on taloudesta kirjoitettu. Varsinkin edellisistä lamakausista ja pankkikriisestä. Analysointia löytyy siitä, mikä meni pieleen. Vähemmän on pohdittu, mitä olisi pitänyt tehdä.

Onko missään selvitetty, mihin ne elvytysrahat on menneet. Esim USA:ssa 2008-romahduksessa käytettiin tuhansia miljardeja dollareita.Ei kai ne mustaan aukkoon kadonneet. Vain Aku-ankan Roopesetä keräsi ison holvin täyteen rahaa omaksi ilokseen.

Ettei vaan olisi niin, että nykyisessä lamassa ollaan vielä pitkään. Jos helppoja parannuskeinoja olisi, niin kai niitä olisi jo käytetty.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset