Järjen käyttö on sallittua Vihreisiin päin kallellaan olevia kommentteja yhteiskuntaamme

Kapitalismi tappaa ydinvoiman?

Tekeekö kapitalismi sen mihin ympäristöjärjestöt ja laaja ydinvoiman vastainen liike eivät kyenneet? Onko ydinvoima nykymuodossaan muuttunut liian kalliiksi tavaksi tuottaa energiaa?

Viimeisten vuosien kehitys näyttää kääntyneen ydinvoimalle vastaiseksi. Esimerkiksi Olkiluoto III:n huimasti kohonneet kustannukset ja kalliit oikeushaasteet, puhumattakaan viivästymisestä aiheutuneista tappioista sekä mm Fukushiman tapahtumat ja vakuutusyhtiöiden haluttomuus myöntää  vakuutuksia ydinonnettomuuksien varalta ovat osaltaan olleet sekä pysäyttämässä ydinvoiman uutta nousua että tehneet ydinvoimasta varsin kalliin riskisijoituksen energiamarkkinoilla.

Nyt näyttääkin siltä, ettei ydinvoima enää pysty kilpailemaan sähköntuotannossa hinnalla tai kannattavuudella.  Isossa Britanniassa tähän on reagoitu niin, että ydinvoimalla tuotetulle sähkölle on luvattu oma takuuhinta, ydinvoima on siis muuttumassa voimakkaasti julkisesti tuetuksi tavaksi tuottaa sähköä.

Myös Suomen energiapolitiikassa tämä käänne täytyy ottaa huomioon. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että ydinvoimaan sitoutuminen tänä päivänä on sitoutumista kalliiseen energiaan. Ja ikävä tosiasia on, että mitä kalliimpia energian tuotantokustannukset ovat sitä kalliimpaa sähkön hinta on ja/tai sitä huonommin kyseinen energiantuotanto tuottaa tuloja omistajalleen.

Ydinvoima onkin muuttunut luvasta painaa rahaa, merkittävän riskin omaavaksi bisnekseksi ja minun on vaikeaa nähdä miten julkisen sektorin osallistumista ydinvoiman rakentamiseen voitaisiin enää perustella taloudellisesti. Itse pidän siis siihen liittyvää taloudellista riskiä liian suurena jotta kunnat voisivat osallistua sen rakentamiseen vaikkapa Pyhäjoelle.

Onkin ironista, että ydinvoiman parhaaksi puolustukseksi jää sen ilmastoneutraaliuus. Toisin sanoen ydinvoima on parhaiten perusteltavissa osaratkaisuna ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa. Sen käytön mielekkyys nousee sitä suuremmaksi mitä suurempana uhkana ilmastonmuutosta pidetään.  Odotettavissa onkin herkullinen dilemma joka saattaa aiheuttaa takinkäännön jos toisenkin.

Samaan aikaan kuitenkin uusiutuvien energialähteiden tehokkuus kasvaa ja hinnat painuvat alas tehden näistä yhä varteenotettavampia vaihtoehtoja energiamarkkinoilla. Näyttääkin siltä, että ilman merkittäviä läpimurtoja ydinvoimapuolella, muuttuu ydinvoima kalliiksi marginaaliteknologiaksi joka vaivoin säilyttää nykyisen asemansa vain koska energian säilyttämisen ongelma on yhä ratkaisematta. Juuri tämä on se keskeisin heikkous uusiutuvissa energiantuontantomuodoissa.

Asiaan liittyviä sivuja:

Huom, viimeinen uutinen vain hivenen sivuaa aurinkokennoja, sen alla olevista linkeistä kuitekin saa runsaasti lisätietoja missä mennään niiden suhteen.

*En itse ole varsinainen ydinvoiman vastustaja, tosin en sen puolestapuhujakaan. Minulle se on vain yksi tapa tuottaa sähköä. Ympäristön kannalta se on useita nyt olemassa olevia energiantuottotapoja parempi, mutta sen sisältämä riski on toisaalta varsin poikkeuksellinen.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

10Suosittele

10 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (117 kommenttia)

Käyttäjän jarmonahkamaki kuva
Jarmo Nahkamäki

Sähköstä tuotettiin 26% ydinvoimalla 2012. Nettotuonnin osuus oli 20%. Eikö olekin järkevä, että Fennovoima pyrkii paikkaamaan tuota omavaraisuusaukkoa?

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Toki, jos omavaraisuusaukkoa halutaan täyttää, niin mielellään taloudellisesti järkevällä tavalla. Yksi mahdollisuus olisi lisätä esimerkiksi puun käyttöä polttoaineena pienvoimaloissa. Siinä olisi sekin etu, että uusi tuotanto saataisiin nopeasti käyttöön eikä tarvitsisi odottaa ydinvoiman todennäköisesti vaatimaa vuosikymmentä. Eli nyt tehtävät ydinvoimainvestoinnit eivät hyvään aikaan tuota ensimmäistäkään wattia. Toivottavasti saavat edes sen Olkiluoto 3:n valmiiksi, ettei siitä tule suomalaisen investointihistorian kalleinta muistomerkkiä.

Käyttäjän jarmonahkamaki kuva
Jarmo Nahkamäki

Noinhan se olisi teoriassa, että puuta lisää uuniin. Käytäntö on kuitenkin toinen. Esimerkiksi meillä Jyväskylässä Keljonlahden voimalan muuttaminen 100 prosenttisesti puuta polttavaksi yksiköksi maksaisi kolme kertaa enemmän kuin nyt toteutettu kiviihilikonsepti.

Lisäksi puuhakkeen tuotantotuki laski noin kolmekymmentä prosenttia tämän vuoden alussa. Tällä hetkellä metsähake on noin 10 prosenttia kivihiiltä kalliimpaa.

Niinpä Uralin takaa tuodaan 100000 tonnia kivihiiltä täksi talveksi ja uunissa palaa 30 prosenttisesti kivihiiltä.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä Vastaus kommenttiin #6

10% kallimpaa totta. Mutta kun sen kotimaisen vaihtoehdon välilliset vaikutukset mm. työllisyyteen ja tuontienergian tarpeeseen huomioidaan on kokonaisvaikutus selvästi plussan puolella. Mutta se tarkoittaa sitä, että tavalla tai toisella tätä eroa täytyisi kaventaa tai poistaa. Mutta yhteiskunnan kylläkin kannattaisi tehdä sen vaikkei edes huomioitaisi ympäristövaikutuksia jotka vielä vahvistavat kotimaisen ratkaisun paremmuutta.

Käyttäjän jarmonahkamaki kuva
Jarmo Nahkamäki Vastaus kommenttiin #8

1.10.2013 Yle. Hallituksen politiikka suosi kivihiiltä ja syrjii haketta ja turvetta.
Tuotantotukea jouduttiin alentamaan siksi, että turpeen verotusta nostettiin. Tätä edellyttävät EU-säädökset. Koska veronkorotus vähentää fossiilisen turpeen käyttöä, EU-säännöt vaativat, että samalla on vähennettävä turpeen kilpailijan eli metsähakkeen saamaa tukea.

Turpeen verojen korottamista, fossiilisena polttoaineena, ovat hallituksessa vaatineet erityisesti vihreät.
...

Kannattaa lukea tuo viimeinen lause uudelleen ja miettiä mitä siitä seurasi

Pentti Järvi Vastaus kommenttiin #9

Vihreät ovat pöljiä, pl. Marko, joka osaa laskea.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä Vastaus kommenttiin #9

Tuo ratkaisu oli virhe. ja pysyy sellaisena niin kauan kun hakkeen ja turpeen pakollinen side on voimassa. Tosin ratkaisun merkitystä on rankasti liioiteltu.

Käyttäjän jarmonahkamaki kuva
Jarmo Nahkamäki Vastaus kommenttiin #22

Bioenergia ry:n toimitusjohtajan Jyrki Peisan mukaan kotimaisten polttoaineiden korvautuminen uhkaa nyt jo noin 2 000 henkilön työpanosta.

Tällaista se on vihreä politiikka. Ei ymmärretä kokonaisuuksia.

Juha Korhonen

Eikös hiilidioksidin lisääminen aiheutakaan maailmanloppua? Minä kun luulin että ilmastonmuutoksen torjunta kaipaa lisää ydinvoimaloita.

Pentti Järvi

"Onkin ironista, että ydinvoiman parhaaksi puolustukseksi jää sen ilmastoneutraaliuus. Toisin sanoen ydinvoima on parhaiten perusteltavissa osaratkaisuna ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa. Sen käytön mielekkyys nousee sitä suuremmaksi mitä suurempana uhkana ilmastonmuutosta pidetään. Odotettavissa onkin herkullinen dilemma joka saattaa aiheuttaa takinkäännön jos toisenkin."

Tuon mukaan luulisi vihreitten kannattavan ydinvoimaa viimeistä naista ja miestä myöten, lapsiakaan unohtamatta.

Päästötöntä energiaa maksoi mitä maksoi.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Kovin monet toivovat vielä sitä uusiutuvien nousua ja niiden puuttuvien ratkaisujen syntymistä. Itse en ole niin optimistinen. Mutta jos tulevina vuosina tulee isompia ilmastonmuutoksen vahvistavia uutisia saattaa monikin vihreistäkin joutua pohtimaan kumpi on pahempi ydinvoima vaiko ilmastonmuutos. Mutta yhtä lailla monet ydinvoiman liputtajat kuuluvat niihin jotka eivät ilmastyonmuutokseen erityisesti usko, muuttuuko tuollakin suunnalla perusteet? Vai hylätäänkö ydinvoima viherpiiperryksenä?

Käyttäjän PauliJuhaniPitknen kuva
Pauli Pitkänen

Suomessa metsää kasvaa enemmän kuin kulutetaan. Siten Suomi toimii metsäisenä harvaanasuttuna maana Euroopan keuhkoina, eli Suomi toimii hiilinieluna. Tästä Suomi pitäisi saada boonuksia ilmastomarkkinoilla. Suomella on käsittääkseni keskimäärin omat jauhot erittäin hyvin pussissa.

Käyttäjän yyyy kuva
Janne Korhonen

Tämä on hyvä kirjoitus, mutta kannattaa edelleen huomioida se, että brittien tukiaisista ydinvoiman tuet ovat selvästi pienimmät. Ainoa mittakaavassa selvästi vertailukelpoinen vaihtoehto, merituulivoima, on selvästi kalliimpaa ainakin 20 vuotta.

Olen jo pitkään ollut sitä mieltä, että ilmastotavoitteisiin ei luultavasti ole mahdollista päästä nykyisten, pitkälti spot-hintojen perusteella toimivien energiamarkkinoiden kautta. Järjestelmä vaikuttaa johtavan enemmänkin osaoptimointiin, jossa toisaalla tehdään huikean kalliita päästövähennyksiä (esim. Saksan aurinkosähkö) ja toisaalla tuetaan fossiilisen energian käyttöä (esim. Saksan tuet kaasu- ja hiilivoimaloille).

Valtion väliintuloa ja johdonmukaisempaa politiikkaa tarvitaan vaihtoehdoista riippumatta.

Pyhäjoesta olen toistaiseksi eri mieltä, jos lupaukset enintään 50 €/MWh hinnasta pitävät. Tämä on merkittävästi halvempi tapa lisätä hiilettömän sähkön tuotantoa kuin mikään vaihtoehto, ja toivoisin yksittäisten kuntienkin ottavan tämän huomioon.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Unohdat pääomatuet ja sen ettei tukiaikaa ole rajoitettu. Mutta johdonmukaisemman politiikan tarpeen minäkin allekirjoitan täysin.

Käyttäjän yyyy kuva
Janne Korhonen

Pääomatuet ovat totta, mutta tukiajan rajoittaminen käsittääkseni ei. Ydinvoima saa tukea 35 vuotta, tuulivoima 15 - mutta laitosten eliniätkin ovat hieman toisenlaiset.

Kysymys on kuitenkin lähinnä akateeminen niin kauan, kun näyttää todennäköiseltä, ettei uusiutuvilla yksin kyetä ilmastotavoitteita saavuttamaan. Tämähän selviää esim. IPCC:n SRREN-raportista, josta jostain kumman syystä vaietaan aika äänekkäästi.

Voi hyvin olla, että kapitalismi tappaa ydinvoiman, kiitos halpojen päästökiintiöiden ja halvan kaasun. Sitten vaan seuraavaksi taitaa käydä niin, että kapitalismi tappaa myös ilmastotyön. Siksi pidän ydinvoiman vastustajien valikoivaa nöyrtymistä lyhyen tähtäimen rahallisten intressien edessä valitettavana, jo ihan periaatteellisista syistä.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä Vastaus kommenttiin #85

En usko, että ilmastotavoitteita saavutetaan riippumatta siitä onko ydinvoima ratkaisujen joukossa. Valitettavasti, tavoite sinällään olisi mielekäs. Ydinvoiman kannalta se suurin ongrlms taitaa olla pitkäaikaisessa pääomatarpeessa,.

Käyttäjän AlpoMartikainen kuva
Alpo Martikainen

Vaihtoehto energiasta esim. tuulivoimaloista ei paljon nay tutkimuksia paljonko ne vaikuttavat ilmavirtauksiin, erikoisesti isot tuulipuistot kuten suuret aurinkopaneeli keskittymat voivat vaikuttaa paikallisiin saa
oloihin. Olen seurannut livena Tanskan tuulivoiman tuotantoa, ilman Norjan ja Ruotsin vesivoima tuotantoa Tanskan tuulivoima ei voi toimia linkki. http://www2.emd.dk/el/
Muuten ydinvoiman suurin vastus on byrokratia.

Jos kuvaa ei nay kysykaa Uudelta Suomelta,,

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Energiantuotannolla on aina haittavaikutuksia, niin myös uusiutuvilla. Minusta tällä hetkellä paras tapa toimia on laaja paletti erilaisia tuotantomuotoja joista pudotetaan yksi kerrallaan huonoimmat pois. Ja ne korvataan parhailla käytettävissä olevilla vaihtoehdoilla.

pekka numminen

Toisia polttoaineita verotetaan raskaasti (valtio saa tuloja) ja toisia tuetaan raskaasti (valtio joutuu maksamaan tukija).

Jos lisätään tuettavien polttoaineiden käyttöä ja/tai vähennetään raskaasti verotettujen polttoaineiden käyttöä

>>> niin veroja, sähkön hintaa tai molempia täytyy korottaa.

Sähkön hinnan korotus (yrityksille) heikentää työllisyyttä > lisää työttymyyskuluja ja pienentää verotuloja, eli meitä veronmaksajia on vähemmän ja meiltä kerätään enemmän veroja.

Jos oma sähkölasku kasvaa niin meille työn orjille jää vähemmän rahaa muuhun = elintasomme laskee.

Verojen korotus on tietysti myös meidän veronmaksajien taskusta pois, sillä yritysten kilpailukykyä ei haluta heikentää.

Jouni Valkonen

Sähkön kulutusverojen korotus on toki pois yksilöiltä, mutta onko se pois kokonaisuudelta?

Sähköverot kannustavat energian säästöön, jolloin teollisuudelle jää enemmän halpaa energiaa. (teollisuus ei maksa sähköveroja tietenkään)

Sähköverojen tuotolla työllistetään lisää ihmisiä, joten korkean ostovoiman kansalaisten kokonaismäärä kasvaa.

Itse en kannata sähköveroja, koska kannatan kaukolämmityksestä luopumista ja sen korvaamisella sähkölämmityksellä + maalämmöllä. Kohdentaisin siis lisäverotuksen kaukolämpöön.

pekka numminen

Jouni Valkonen, kannatat kaukolämmityksestä luopumista???

Onko sinnulla käsitystä mitä kaukolämpö on? (toivottavasti ei)

"Yhteistuotannolla tarkoitetaan sähkön ja kaukolämmön tuotantoa samassa laitoksessa. Tällöin sähköntuotannossa olevan laitoksen ylimääräinen lauhdelämpö käytetään kaukolämpöverkossa. Maailmalla tällainen yhteiskäyttö on harvinaista, mutta Suomessa peräti 80 % kaukolämmöstä tuotetaan yhteistuotannossa.

Yhteistuotannossa voimalan hyötysuhde saadaan korkeammaksi kun muuten hukkalämmöksi jäävä osa energiasta saadaan hyödynnettyä. Samasta polttoainemäärästä saadaan tällöin enemmän hyödynnettävää energiaa ja lisäksi hiilidioksidipäästöt per tuotettu hyödynnettävän energian yksikkö pienentyvät - ilman yhteistuotantoa lämmitysenergia pitäisi tuottaa erikseen. Yhteistuotanto on yleisesti tunnustettu keino ilmaston suojelemiseksi ja on arvioitu, että sen edistäminen on EU:n suurin yksittäinen keino vähentää kasvihuonepäästöjä." /wiki

Jouni Valkonen,

Ehdotat ilmeisesti että tämä sähköntuotannon sivutuotteena syntyvä lämmin vesi johdettaisiin suoraan Itämereen, sen sijasta että se hyötykäytetään?

Et ole perillä kaukolömmöstä? tai olet muuten "erilainen".

Jouni Valkonen Vastaus kommenttiin #121

Ongelma kaukolämmössä on että se on erittäin kallista ja se on riippuvaista fossiilisista. Lisäksi sähkön yhteistuotanto ei kykene järkevään sähkön tuotannon joustoon, koska sähkön tuotanto on vain sivutuote ja päätuote on lämpö. Ja lämmön ja sähkön kysynnät eivät läheskään aina kohtaa, joten tämä aiheuttaa helposti sähkömarkkinoilla markkinahäiriöitä.

On paljon järkevämpää lämmittää sähköllä+maalämmöllä. Suomessa myös pellettilämmitys on vaihtoehto, koska matalan väestöntiheyden ansiosta hiukkaspäästöt eivät ole ongelma.

Sähkölämmityksellä saadaan järkevämmin kulutusjoustoa, koska lämpö voidaan varastoida varaajaan. Joten sähkön ylituotantoa voidaan käyttää lämmitykseen. Näin ollen se mitä tarvitaan, on että verkko-operaattorit pakotetaan hinnoittelemaan sähkö kysynnän ja tarjonnan mukaan, jolloin kotitaloudet ja taloyhtiöt voivat tehdä kulutusjoustoa lämmityksessä.

Joten on luultavaa, että olen perehtenyt kaukolämmön varjopuoliin hieman pidemmälle kuin sinä, koska osaan ottaa energiamarkkinoiden kokonaisuuden ja lähitulevaisuuden kehitysnäkymät paremmin huomioon.

Teollisuuden tarvitsema teollisuushöyry on tietenkin asia erikseen ja sille on omat käyttönsä. Monet teollisuudenkin prosessit voidaan ajaa sähkölläkin, mutta tässä pitää tapauskohtaisesti punnita kumpi on edullisempaa. Ja kyllä kaukolämpöäkin saadaan monin paikoin esimerkiksi teollisuuden sivutuotteena. Ja lauhdevoimaloiden hukkalämpöä voidaan käyttää esimerkiksi kalankasvatukseen ja kasvihuoneiden lämmitykseen, joten ei sitä hukkaan tarvitse heittää.

Käyttäjän Banjaljubitel kuva
Vesa Suonmaa

Aika hyvin kuvastaa viherpiipertäjien ymmärryksen tasoa kun blokistikin taas vetoaa aurinkoenergiaan. Se ei ole meillä Pohjolassa vaihtoehto nimenomaan pitkän ja pimeän talven vuoksi. Suosittelen perehtymään asiaan. Perusteita voi alkaa lukemaan vaikka Ilmatieteen laitoksen sivuilta ja lämmitystarveluvuista eri vuodenaikoina.

http://banjaljubitel.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1526...

Vihreän liikkeen keulakuvapojilla ymmärtääkseni maa polttaa tällä hetkellä jalkojen alla. Oras Tynkkynenhän jo purkautuikin asiasta hiljattain.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Itse en usko yhden voimalatyypin ratkaisevan millään tavoin energian tarvettamme. Tarvitsemme useimpia nyt käytössä olevia ratkaisuja pitkälti tulevaisuuteen. Mutta uusiutuvat kuten aurinkoenergia voivat osaltaan olla apuna tulevaisuudessa. Esimerkiksi aurinkoenergian avulla voimme minimoida noin 9 kuukauden ajan lämpövoimaloiden käyttöä ja siten vähentää selvästi tuontienergian tarvetta. Luonnollisesti merkittävä osa aurinkoenergiasta tulisi olla termidtä energiaa.

Käyttäjän KariHaapakangas kuva
Kari Haapakangas

Aurinkoenergian suurin ongelma on se, että se tuottaa parhaiten aikana, jolloin meillä ei muutenkaan ole puutetta energiasta, ja huonoiten aikana, jolloin energiankulutus ja -hinta ovat suurimmat.

Maantieteelle emme tässä(kään) asiassa voi mitään.

Käyttäjän jarmonahkamaki kuva
Jarmo Nahkamäki Vastaus kommenttiin #23

Puhetta vihreillä piisaa, mutta mitään näyttöä kannattavuudesta laskelmin ei ole osoitettu.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä Vastaus kommenttiin #23

Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö aurinkoenergiaa voitaisi tuottaa mielekkäästi myös Suomessa, sillä energian kulutus ei heilahtele ihan yhtä pahasti kuin yleensä kuvitellaan. Hintamuodostuksen takia toki aurinkoenergian potentiaalinen markkinarako on suhteellisen pieni.

Jouni Valkonen

Terminen aurinkoenergia on aivan liian kallista ollakseen kilpailukyistä koskaan. Sen sijaan aurinkokennojen hinta putoaa eksponentiaalisesti ja kennojen hinta ennustetaan putoavan vielä ainakin 75 % vuoteen 2023 mennessä — hinnat ovat jo pudonneet 80–90 % sitten vuoden 2008. Tämän jälkeen on luultavaa että kehitetään parempia teknologioita kuin nykyiset piikennot, joten ei ole mitään syytä etteivätkö aurinkokennot olisi 2030-luvulla halvempia kuin ikkunalasi.

Suomessa Aurinkoenergia on kehno ja kilpailukyvytön etäläisempiä leveysasteisiin verrattuna. Siksipä voisi olla hyvä asia, että Suomi ostaisi Saharasta itselleen siirtomaan. Se voitaisiin sitten terraformoida keinokastelulla.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä Vastaus kommenttiin #91

Itseasiassa juuri termisen aurinkoenergian käyttö on se mikä on nopeiten kasvamassa, ei niinkään valon muuttaminen suoraan sähköksi. Käytännössä termisellä ratkaisulla on muutamia etuja joista tärkein on se, että talteen otettu lämpö on hyödynnettävissä vielä ratkaisusta riippuen tunteja auringon laskun jälkeen ilman kalliita akkuratkaisuja yms. Mutta toki tilanne saattaa kääntyä myös toisin päin, puhummehan nopeasti kehittyvistä teknologioista.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu Vastaus kommenttiin #98

Jep, muistan kyllä, kuinka aikanaan Riadissa vanhan kaupungin kaduilla oli helvetin kuumaa vielä pitkään auringonlaskun jälkeen. Ja ihan pelkästään se kiveen kerääntynyt lämpöhän se sieltä hohkasi.

Jouni Valkonen Vastaus kommenttiin #98

Marko, tänä vuonna asennetaan aurinkokennoja muistaakseni noin 42 gigawattia. Paljonko termistä aurinkovoimaa. Arvaukseni: 420 megawattia.

Aurinkosähkön varastoimisongelma ratkeaa sähköautojen myötä. Sähköautojen kysyntä kasvaa tällä hetkellä noin 300 prosenttia vuodessa ja trendi jatkunee vielä läpi 2020-luvun. Sähköautojen korkea kysyntä puolestaan ajaa akkuteknologian hinnan niin alas, että myös kotitalousten kannattaa asentaa akkupaketti autotalliin, johon varastoidaan ylimäärä aurinkosähköä.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

Itse asettaudun tässä tuuli- ja aurinkoenergia-asiassa täysin Kivelän (ja Vihreiden) rinnalle siinä, että molemmat kuuluvat tulevaisuuteen. Aurinkoenergiaahan se puukin on. Kyse on vain energian muuntamisesta käyttökelpoiseen muotoon.

Aivan kuten Kivelä totesi, käytettävissä pitäisi olla mahdollisimman laaja paletti, josta pudotetaan heikommat vaihtoehdot pois. Tukemisen ja verottamisen pitäisi tietenkin olla järkevää. Eri tuotantomuotojen tulisi selvitä ensisijaisesti ilman tukea ja ympäristön (laajasti ymmärrettynä) kannalta haitallisia muotoja pitää tietenkin vähentää joko verottamalla tai ääritapauksessa kieltämällä.

Mutta fysiikan näkökannalta sekä tuuli- että aurinkoenergian mitätöiminen sanomalla, että niillä ei ole käyttöä Pohjolassa, on kyllä täysin ymmärtämätön väite. Kokonaistasemielessä aurinkoenergia on ylivoimaisesti suurin energian lähde täällä Pohjolassakin. Se energia pitää vain pystyä varastoimaan ylikapasiteetin aikana. Säännöstelläänhän sitä vesivoimankin käyttöä altailla. Ei sitäkään potentiaalia hukata ylijuoksutuksella elleivät muut syyt vaadi.

Kyllä Vihreät kykenevät typeryyksiin. Siihen kykenevät muutkin puolueet. Mutta Vihreiden patologinen nollaaminen se vasta typerää on.

Pentti Järvi

Komppaan ½-täysilla. Tuuli-ja aurinkoenergia tulee ottaa käyttöön pientalouksissa.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Voiko tuo ydinvoima olla kannattamatonta, jos maailmassa on paraikaa rakenteilla yli 50 uutta ydinvoimalaa ?

Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto

Tuulivoimayhdistyksen tavoite tuntuu olevan, että sähkön hinta saataisiin tavalla tai toisella hilattua ainakin 83 €/ Mwh. Silloin maalle rakennetut tuulimyllyt eivät tarvitsisi enää veronmaksajien kustantamaa tuulimyllytukea. Merituulivoimalaitoksiilehan tämä tuki ei riittäisi alkuunsakaan. Kuluttajaa syöttötariffin poistuminen sähkön hinnankorotuksen ansiosta ei pätkääkään lohduttaisi.

Kannattaa muuten seurata Tanskan tuulisähkön vientiä mm. Ruotsiin ja Norjaan sekä tanskalaisen tuulisähkön markkinahintaa. Melko nopeasti huomaa, että tanskalaiset myyvät ylijäämätuulisähköä alihintaan ruotsalaisille ja norjalaisille, tanskalaisten veronmaksajien maksaessa viulut.

Ruotsi taas puolestaa myy jatkuvasti yhden Pyhäjoen atomivoimalan verran sähköä Suomeen. Ruotsissahan on kolminkertaisesti ydinsähkökapasiteettia verrattuna Suomeen. Ruotsin piti jo 1980 -luvulla luopua kokonaan ydinsähkön tuotannosta. Jostain syystä tämä päätös kuitenkin pyörrettiin.

ks. linkki, josta näkee kapitalismin lakien vaikutuksen:

http://www.fingrid.fi/fi/sahkomarkkinat/voimajarje...

Tokihan näitä kapitalismin lakeja on aina yritetty muuttaa erilaisilla veroilla, pakkomaksuilla ja tukiaisilla, mutta ennemmin tai myöhemmin se on tullut omaan nilkkaan niin taloudellisesti, teknisesti kuin myös ekologisesti.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Tuulivoimayhdistys on yksi edunvalvoja muiden joukossa. En tiedä montaakaan edunvalvojaa jotka eivät vetäisi vähän tai vähän enemmän kotiinpäin. Se on kyseisen toiminnan perusluonne.

Tuulivoimassa (johon tämä keskustelu tuntuu kovasti kääntyvän vaikken edes maininnut sitä kirjoituksessani) on omat hyvä ja omat huonot puolensa. Itse en pidä sitä hyvänä hallitsevana energiantuotantomuotona, mutta yhtenä monista energiantuotantomuodoista jonka osuutta voidaan lisätä kylläkin.

Käyttäjän OlliTuovinen kuva
Olli Tuovinen

Kaikki energiatuet tulisi lopettaa veronmaksajille vahingollisina.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Ehkä', jos firmat myös maksaisivat ulkoistamistaan haitoista (mm. ilmakehän saastuminen, siitä aiheutuvat sairaudet yms.) Jos kokonaishaitat otettaisiin huomioon, niin energiasektori saattaisi muuttua vastuullisemmaksi. Tosin en itse usko, että ulkoistettuihin haittoihin puututaan koskaan kunnolla.

Käyttäjän OlliTuovinen kuva
Olli Tuovinen

Yrityksillä tulee toki olla samanlainen vastuu elinympäristöstä kuin yksityishenkilöilläkin. Haittamaksut esim. kivihiilivoimaloiden hiukkas- ja hiilidioksidipäästöihin ohjaisivat näitä kehittämään savukaasusuodattimia ja CO2-talteenottimia.

Ideaalisesti kuluttajalla olisi tietysti mahdollisuus valita käyttämänsä sähkön tuotantotapa, jolloin tuotanto olisi kuluttajien käsissä.

Uusiutuvista energiamuodoista tullee jossain vaiheessa halvin tapa tuottaa energiaa, mutta ei niitä tukirahoilla saada aidosti kilpailukykyisemmiksi. Lopulta uusiutumattomien energialähteinen saanti hiipuu, hinnat nousevat ja vaihtoehtoiset teknologiat alkavat kannattamaan. Siihen asti että näin tapahtuu, tulee tietenkin välttää suurempia ympäristöhaittoja. Tällä hetkellä ne lähinnä verottavat tavallisten suomalaisten kukkaroita.

Jonkinasteinen ideologinen kysymyshän tämä on kieltämättä, eikä siinä mitään.

Pentti Järvi Vastaus kommenttiin #46

"Jonkinasteinen ideologinen kysymyshän tämä on kieltämättä, eikä siinä mitään."

Ideologiat pilaavat monia asioita tässä maailmassa ja meidän maassamme.

Käyttäjän OlliTuovinen kuva
Olli Tuovinen Vastaus kommenttiin #47
Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä Vastaus kommenttiin #47

Ideologioilla on myös päästy eteenpäin, eli vaikka ne voivat olla huono isäntä ovat ne ehkä sittenkin hyvä renki. Vai olisitko mielummin jättänyt vaikkapa demokratian ajamisen tai valistusajattelun pois?

Pentti Järvi Vastaus kommenttiin #49

No ei, mutta ohan se nyt hassua, että ideologisista syistä aletaan tuottaa niitä kalleimpia ja vähätuottoisimpia energiamuotoja vaikka tekniikka ei siihen (vielä) anna oikeutusta.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä Vastaus kommenttiin #51

Esimerkiksi nationalismi on yksi ideologia, onko siis hassua, että sen nimissä vaadittaisiin kotimaisuutta tai vaikkapa huoltovarmuutta?

Eli kysymys on mielestäni vähän hassu. Kustannukset ovat nimittäin kovin eri asioita eri näkövinkkelistä katsoen. Ja nämä näkökulmat ovat oikeastaan kaikki ideologisesti värittyneitä. Myös rahan käyttäminen ainoana mittana on ideologisesti värittynyt katsantokanta.

Käyttäjän OlliTuovinen kuva
Olli Tuovinen Vastaus kommenttiin #52

Ideologioissa ei ole sinänsä mitään väärää, vaan ihmisiä pitäisi enemmänkin kannustaa ajattelemaan ja ideoimaan, jopa luomaan utopioita. Usein ideologia kuitenkin liitetään tiettyihin ajatusmalleihin kiinni hirttäytymiseen, eikä kritiikkiä oteta välttämättä huomioon. Kaiken pitäisi mielestäni perustua rationaaliselle pohdinnalle ja empirialle.

Energiakeskustelussa suuri ideologinen ero löytynee usein ihmis-luontopainotuksesta; miten paljon painotetaan ihmiskunnan aineellista etua suhteessa muuhun eliökuntaan, eli mikä asema meille annetaan.
Vihreät arvot lienevät enemmistölle suomalaisista tärkeitä, kysymys on vain, kuinka tärkeitä, eli missä määrin meidän ihmisten tulee joustaa..

Tällaiset asiat ovat sen verran filosofisia, että ei niitä oikein pysty järjellä perustelemaan.

Tuo aiempi kommenttini ideologioista viittasi ehkä enemmän esim. kommunismin järjettömyyteen.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä Vastaus kommenttiin #64

Useimpien ihmisten "ideologia" on jonkinasteinen miksaus useampaa sellaista, huolestua sopii silloin kun se on harvinaisen puhtaana ja ehdottomana jotain tiettyä ideologiaa.

Jouni Valkonen Vastaus kommenttiin #46

Aurinkokennojen hinta on pudonnut jo 80 % sen takia kun tuilla on lisätty niiden kysyntää. Ei teknologia kehity itsekseen yliopistojen laboratorioissa, vaan jotta teknologia kehittyy sille pitää luoda toimivat markkinat. Ja aurinko- ja tuulivoiman osalta on pitänyt luoda keinotekoiset markkinat tukieuroilla. Tuulivoimankin hinta on pudonnut noin 40 prosenttia sitten vuoden 2008, koska tuulivoimateknologiakin kehittyy nopeasti.

Teknologia tulee aina sitä halvemmaksi mitä korkeampi on sen kysyntä. Tähän on poikkeus ydinvoima, koska mitä paremmin tunnemme ydinvoimateknolgiaa sitä enemmän löydämme turvallisuuspuutteita, joten ydinvoiman hinta nousee teknologisen osaamisen kehittyessä.

Luonnollisesti niukkoihin tai saastuttaviin luonnonvaroihin liittyvä tuotanto tulee kalliimmaksi mitä korkeampi on niiden kysyntä.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä Vastaus kommenttiin #92

Useimpien uusiutuvien tapauksessa teknologia on arkipäiväistymässä ja jossain määrin myös yksinkertaistumassa, mutta samaan aikaan ydinvoimalat muodostuvat yhä monimutkaisemmiksi laitoksiksi. Vastakkaiset kehityssuunnat ovat oikeastaan aika selkeästi nähtävissä.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Helsinki on pitkälti vihreiden komennossa ja lämpiää puhtaasti luontoystävällisellä kivihiilellä.

Miten nyt näin pääsikään käymään ?

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Hassua, kertoisitko vuoden jolloin vihreät ovat olleet Helsingin suurin puolue? Tai jopa yksinään Helsinkiä hallitveva puolue? Itseltäni tämä on mennyt vähän ohitse. Olen aina kuvitellut, että se komennossa oleva puolue on ollut kokoomus.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Kertoisito nyt sen analyysin, miksi Britanniassa maksetaan tukea ydinvoimalle ?

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä Vastaus kommenttiin #34

Yksinkertaisimmillaan siksi, että saisivat investojia Britannian energiamarkkinoille. Ilman takuuhintaa ja massiivista takuuta investointehin tarvittaviin pääomiin sellaista ei näemmä löytynyt. Taustalla on se, että suuri osa Britannian energiantuotantoa on vanhaa ja saastuttavaa ja heidän on pakko uusia tuotantoaan. Tuohon diiliin on vain kasattu selvästi enemmän porkkanoita kuin tavallisesti, toki tietyllä takaportilla johon ehkä Britannian hallituskin voi vaikuttaa, eli jos energian hinta nousee riittävän korkeaksi, tulee britannian hallitus maksajan sijasta saajaksi.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Kyllähän toiseksi suurimmalla puolueella on sanansa sanottavana avoimessa demokratiassa. Kai kyse lopulta on siinä, että Helsingin talous määrittele sen verotuksen määrän ja energian hinnan asukkaille sen mukaan, että valtaosalla asukkaista olisi varaa maksaa lämmöstä ja valosta pimeinä talvikuukausina riippumatta siitä, oliko vihreä tai joku muu.

Outona pitäisin myös sitä vihreiden energiapolitiikassa, että fossiilisen öljyn käyttöä pidetään hinnaltaan keinotekoisen matalana verotuksen keinoin verraten pohjoismaisen sähkön hintaan vihreiden ummistaessa silmänsä dialemman tiimoin.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Sanoa voi mitä tahansa, mutta toiseksi suurin puolue ei voi sanella tai päättää muista riippumatta yhtään mitään. Mitä taas verotukseen tulee, niin kunnalliset toimijat voivat määritellä vain kunnallisverosta ja kiinteistöverosta, energiavero eikä edes energian hinta(vapailla markkinoilla) ei ole heidän määrättävissään.

Tuota toista virkettäsi en oikein hahmota. Toisitko konkretiaa peliin?

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Sanoa voi mitä tahansa, mutta toiseksi suurin puolue ei voi sanella tai päättää muista riippumatta yhtään mitään. Mitä taas verotukseen tulee, niin kunnalliset toimijat voivat määritellä vain kunnallisverosta ja kiinteistöverosta, energiavero eikä edes energian hinta(vapailla markkinoilla) ei ole heidän määrättävissään.

Tuota toista virkettäsi en oikein hahmota. Toisitko konkretiaa peliin?

Kävisikö konkretiasta esim. se, että kunntien / kaupunkien omistama sähköverkkoyhtiö takoo 200 miljoonan liikevaihdollaan 80 miljoonan voitot omistajilleen.

Olisiko tässä nyt piiloverotuksen makua ?

Sähkön siirtohinnat kuluttajille ovat nousseet 250 % vain kymmenessä vuodessa, ja tämä on puhtaasti verotuksellinen kysymys sinänsä, koska itse sähköenergian hinta on noussut vain sen 50 % molemmat rahakorjattuina arvoina.

Lämmitysöljyn verotuksen ei olla puututtu, ja fossiilisella oljyllä lämmittämien onkin tänä päivänä huomattavasti halvempaa verraten sähkölämmitykseen.

Jos nyt edes viitsisit vastata rehellisesti siihen, miksi Helsinkiä lämmiteteään ja Helsingin hehkulamput palavat fossiilisesti kivihiilestä vihreiden päättäjänä olevana ?

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä Vastaus kommenttiin #69

Totta kai siinä on piiloverotusta ja oikeasti olen vähän kateellinen Helsingille, espoossa kun nuo hyväkkäät menivät myymään energiayhtiönsä ja menettivät oman energiatuotannon edut ja tulomahdollisuudet - käytönnässä tämä näkyy mm. kaukolämmön kallistumisena espoolaisille. Eli ei ne ulkopuoliset toimijat ole yhtään sen helläkätisempiä. Mutta niin Helsingissä kuin muuallakin on kyllä mahdollista ostaa sitä sähköä muualtakin.

Käyttäjän jallerajala kuva
Jari Rajala

Turveasiaa sivuten. Eikö meidän kuitenkin täällä kannattaisi tehdä siitä turpeesta Fischer–Tropsch -synteesillä bensaa ja dieseliä, jos on huonoa tavaraa raakana poltella?! Onko aiheesta laskelmia, ja miksi ei?

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

UPM taisi joskus menneinä vuosina suunnitella tekevänsä tuolla menetelmällä biodiseliä omista jätteistään, mutta en tiedä miten hankkeelle kävi. Menetelmässä käytettävä polttoaine kuitenkin vaikuttaisi aika tavalla sen tehoon, joten en uskalla sanoa sitä tai tätä turpeen sopivuudesta siihen, tai minkä hintaiseksi turpeesta tuolla menetelmällä tehty polttoaine tulisi. Eli en tiedä.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Varmasti kannattaisi jossakin vaiheessa tulevaisuudessa. Monet eivät muista, että II-maailmansodan aikana mm. Saksan armeijan polttoaineet olivat liki kokonaan Ficher-Tropsch moottoripolttoaineita.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Ja silloin sen tuottaminen oli sekä kallista että energiahyötysuhteeltaan aika heikkoa eikä tuotanto ollut missään vaiheessa riittävää.

Käyttäjän yorka kuva
Atte Rätt

Mitä Olkiluotoon tulee, niin se on tuskin energiamuodon vika, että alihankkijat tekevät sutta ja sekundaa. Jos joku siinä projektissa on mennyt pieleen, niin ennen kaikkea rakennustyön johtaminen ja koordinointi. Ehkä olisi kannattanut alunperinkin tehdä viimeisen päälle, eikä esimerkiksi hommata halpatyövoimaa tunaroimaan.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Ei ole pelkästään aliurakoitsijoiden vika jos homma menee pieleen monella tasolla, käsittääkseni esimerkiksi tuon laitoksen hallintajärjestelmä ei ollut vielä viime vuonnakaan valmis (en tiedä mikä tilanne on nyt) vaikka laitoksen piti olla valmis jo vuosikausia sitten.

Käyttäjän yorka kuva
Atte Rätt

Ei tietysti pelkästään, mutta esimerkiksi repsottavista hitsaussaumoista ja epätasaisista betonivaluista johtuvista korjaustarpeista on uutisoitu laajasti. Sellaiset virheet eivät kerro mistään muusta, kuin ongelmista itse työmaalla.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä Vastaus kommenttiin #43

Totta. Itse ihmettelin kovasti aikanaan uutisia noista parin euron hitsareista (tai mitä lie olivat). Tuntuu todella kummalliselta, että Suomen historian kalleinta pyttinkiä rakentavat halvimmat rakennusmiehet. Todella outo ratkaisu.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski Vastaus kommenttiin #44

Kävin itse 1970-luvulla Loviisan ydinvoimalan työmaalla, jossa voimalan rakentajat olivat mantteleissa käyskenteleviä kommunistisen valtion työntekijöitä. Muistan hyvin tuonaikaisen kiinnostukseni serkkuni kanssa atomivoimalan valmistumiseen - huikean hienot ja halvat flipperit kasarmin halvassa baarissa.

Nämä neuvostokommunistitit raksensivat toimivan ja turvallisen ydinvoimalan Loviisaan vain alle kahdessa vuodessa, joka on palvellut energiantuotannossamme jo liki 50 vuotta ilman sanottavia ongelmia tai riskitilanteita.

Nykyinen ydinvoimalan rakentaminen Suomessa onkin jo monisyisempi juttu. Ystäväni DI, joka oli aikansa Olkiluoto III työmaalla kertoi, että vaatekoukun ripustamisen betoniseen seinään ja sen tarkastus 400 metrin päässä reaktorista vaati 12 erillisen tarkastuskierroksen lausunnot kaikilta ko. tilanteeseen osallistuneilta osanottajilta.

Eipä sitten liene kumma, että Arevan toteutus viivästyy ja hinta nouseee entisestään alkuperäisiin arvioihin verraten.

Olitko nyt aivan varma, että halusit mollata urakan rakennusmiehiä ?

Voi sinua .

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä Vastaus kommenttiin #53

Yllättävän suuri osa Loviisan laitoksesta rakennettiin käytönnössä uudestaan suomalaisten toimesta. Mutta totta on, että määräykset ja tarkkuus on muuttunut.

Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto

Mielestäni se, että STUK Suomessa on ottanut vastuullisesti tiukan kannan Olkiluodon ja muidenkin laitosten turvallisuuteen liittyvissä asioissa, osoittaa että ydinvoiman turvallisuuteen suhtaudutaan tässä maassa vakavasti. Suomalaiset toiminnassa olevat ydinvoimalaitoksethan ovat luotettavuudessaan maailman huippua.
ks. http://www.nyteknik.se/nyheter/energi_miljo/karnkr...

AREVA:n katollilaisella kulttuurilla ei ehkä ollut täyttä ymmärtämystä suomalaisesta protestanttisesta toimintamallista ja siitä, että täällä tehdään näissä asioissa juuri, niin kuin on sovittu. Tämä osoittaa vain sitä erilaisten kulttuurien välistä näkemyseroa. Olen aikoinani itsekin pienessä mittakaavassa törmännyt tähän ilmiöön. Sinänsähän ranskalainen teknologia on monella alalla maailman huippua. Siellä on myös mittavasti innovatiivisuutta.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Verraten Helsingin nykyiseen kivihiilen polttamiseen ?

Vastaisit nyt oman aihiosi tärkeimpään väittämään: Miksi Britanniassa tuetaan ( kannattamattomaan ydinvoimaa ) ja miksi ?

Tuetaanko ydinvoimaa noin yleisesti maailman energiamarkkinoilla ?

Siis mistä te vihreät ottaisitte lopulta sen lampun valkean, jos kotimainen puu ja turve ovat fossiilisten polttotekniikoiden kera sopimattomia ?

Itse en pitäisi verovaroin tuettua tuulivoimaa tai aurinkovoimaa lähtökohtaisesti parhaana vaihtoehtona suomalaisten perheiden hyvinvoinnin kannalta olettaen, että Kiina lisää joka ikinen viikko energian käytössään ne samat päästöt, joista suomalaisia torutaan.

Miksi teidän puheenjohtaja junaili turpeesta fossiilisen polttoaineen, vaikka maakaasu ja maaöljy ovat muodostuneet n. 1.000.000 kertaisella ajan kululla jääkauden jälkeiseen turpeen muodostumisen verraten.

Suomessa kasvaa metsää ja turvetta enemmän kun omiksi tarpeiksemme energiaa silmälläpitäen juuri tälläkin hetkellä- eivätkä ne todellakaan ole fossiilisia satoja miljoonia vuosia takaperin maatuneita eliöstöjen massoja.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Vastasion siihen jo. Samoin turvekysymykseen, samoin aurinkovoima/tuulikohtaan. Mitä Kiinaan tulee, niin vaikka sen toiminta onkin ilmastopoliittisesti tärkeä kysymys, ei se ole olennainen kysymys omissa energiaratkaisuissamme.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Ethän ole muuten vastannut.

Jos olet tämän blokin avaaja, voisit myös täsmentää vastauksia.

Eli lähdetään uudestaan: Miksi Britanniassa maksetaan ydinvoimalle tukia,
vai maksetaanko niitä todellisuudessa ollenkaan ?

Toinen asia: Onko eroa sillä että nykyinen turve on vihreiden mukaan fossiilista km. kaksi tuhatta vuotta sitten muodostunena ja täsysin verrattavaissa 300.000.000 vuotta takaperin muodostuneeseen vastaavaan biomassaan ?

300.000.000 / 2.000 = 150.000 kertainen ero teidän fossiilisten polttoaineiden synnyssä, huomioimatta sitä,että turvetta syntyy edelleen enemmän, kun sitä poltetaan suomalaisessa energiataloudessa.

Verraten ajassa puuhun ero on vain 20 kertainen.

Pentti Järvi Vastaus kommenttiin #54

Kiiskin tavoin, tämä Fossin poika on kiinnostunut tuosta viheriäitten luokittelusta.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä Vastaus kommenttiin #56

Monta kertaa se pitää toistaa? Kyse on siitä mikä on CO2 taseeltaan positiivinen tai negatiivinen energiantuotantomuoto. Turve uusiutuu niin hitaasti, että sen vaikutus ilmastoon on vahvasti negatiivinen ja puu taas sen verran nopeasti, että vapautuva kasvu kumoaa hyvinkin puun poltosta syntyvät hiilipäästöt.

Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto Vastaus kommenttiin #75

Ongelma puun energiahyödynnettävyydessä on mm. se, että se on logistisesti epäedullista verrattuna esim. kivihiileen ja raskaaseen polttoöljyyn. Viimeksimainittuja kannattaa kuskata suurissa määrissä isoilla aluksilla vesitse toiselta puolelta maapalloa, mutta jälkimmäisen kuskaaminen rekoilla ei kannata muutamaa sataa kilometriä kauempaa. Tällä seikalla on merkitystä myös kuljetusten CO2 -päästöjen kannalta.

Oma lukunsa on sitten poltettavan puuraaka-aineen hankinta maastosta. Paljonkohan kuluu mm. dieselpolttoainetta kantojen raastamiseen maasta raskailla kaivinkoneilla, niiden ravisteluun hiekasta ja kivistä, pilkkomiseen sekä raahaamiseen metsätien varteen ? Toki tämä työllistää, mutta onko se kokonaisuuden kannalta taloudellisesti ja ekologisesti kestävää ?

Pitäisköhän tässä työllistämisnäkökulmassa keskittyä enemmän niille aloille, jotka luovat edellytyksiä aidosti kilpailukykyiselle viennille tai tuottavat kilpailukykyisiä vientihyödykkeitä ? Kannattavalla viennillä nimittäin tämä maa elää. Suomi ei tule toimeen tukiaisiin perustuvilla sisämarkkinoilla. Ei liene myöskää järkevää tukea toimintoja, joissa suomalaisten tukirahoilla taatusta katteesta ja synnytetystä hyödystä, osa valuu ulkomaille.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä Vastaus kommenttiin #97

Sen takia puun varaan ei kannata rakentaa suurvoimaloita vaan pienempiä paikallisia laitoksia.

Käyttäjän selavii kuva
Seppo Lavikainen

"miten julkisen sektorin osallistumista ydinvoiman rakentamiseen voitaisiin enää perustella taloudellisesti." Entäs tuulivoiman ?

Markolta mielestäni ihan hyvä kirjoitus sikäli, mutta itse uskon, että ydinvoiman tuottameinen peruskalliollamme on vielä ainakin 10- 30 vuotta kannattavin muoto myös taloudellisesti. Tulevaisuus on sitten aivan toinen juttu.

Voi olla niinkin, että jo 10 vuoden kuluttua auringosta voidaan kerätä talteen energiaa edullisemmin, kuin tuotta millään muulla tavalla, mutta tällähetkellä on ydinvoima ehdottomasti paras ratkaisu.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Jokainen potentiaalinen valmistajayritys päättää asian omien laskelmiensa perusteella. Itse en käyttäisi verorahoja noihin, mutta en vastusta yksityisen rahan käyttämistä. Jos saavat pytkingin pystyyn ja tuottamaan voittoa niin hyvä heille. Jostain syystä vain sijoittajien usko on vähenemään päin.

Käyttäjän JaakkoJuhaniOjaniemi kuva
Jaakko Ojaniemi

Olkiluodon ydinvoimalan rakentaminen tuskin on mikään malliesimerkki maailmalle mistään rakentamisesta.

"Olkiluoto, maailman kallein ydinvoimala".

Siitä huolimatta sen tuottama sähkö on halvempaa kuin saksalainen aurinkoenergia.

"Cost of German solar is four times Finnish Nuclear.

Olkiluoto Nuclear Plant, Plagued by Budget Overruns, Still Beats Germany’s Energiewende.

Germany’s solar program will generate electricity at quadruple the cost of one of the most expensive nuclear power plants in the world, according to a new Breakthrough Institute analysis, raising serious questions about a renewable energy strategy widely heralded as a global model. "

http://www.theguardian.com/environment/2013/jun/27...

Tässä Brittien tilastoa.

INVESTING IN BRITAIN
Presented to Parliament by
the Chief Secretary to the Treasury
by Command of Her Majesty
2014 -2015
Onshore wind: £100/MWh
Solar: £125/MWh
Offshore wind: £155/MWh
Tidal or wave: £305/MWh
Biomass : £125/MWh

Samaan aikaan ydinenergian hinta Britanniassa Nuclear: £89.50-92.50/MWh.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Osin, mutta ei ihan noin suoraviivaisesti. Käytännössä britit ottavat sekä pitempiaikaisen vastuun tuosta hintavakaudesta että ottavat takuilla itselleen riskin, ettei hanke onnistu. Lisäksi on huomattavaa, että ydinenergian hinta on koko ajan menossa ylöspäin ja noiden uusiutuvien alaspäin. Ja vielä näillä hinnoilla ollaan tilanteessa jossa vakuutusyhtiöt kieltäytyvät vakuuttamasta ydinvoimaloita. Miksiköhän?

Käyttäjän jallerajala kuva
Jari Rajala

Tämä on Markolle. Vapo turvesynteesistä http://www.vapoviesti.fi/index.php?id=1197&article...

"”Fischer–Tropsch -synteesillä valmistetun polttonesteen hinnaksi tulisi noin 50 senttiä litralta. Ainakin vielä polttonesteiden valmistaminen mineraaliöljystä tulee selvästi halvemmaksi. Toisaalta turve on maailman vakaahintaisin polttoaine, joten bensan hintaan ei olisi odotettavissa yllätyksiä”, Nyrönen laskee.

Tehokkuutta tuotantoon saataisiin yhdistämällä siihen lämmöntuotantoa, sillä synteesissä syntyy paljon lämpöä. Tuotantolaitokset kannattaisikin rakentaa lämpöä tarvitsevan teollisuuslaitoksen yhteyteen.

”Tuolloin hyötysuhde nousisi 90 prosenttiin eli varsin korkeaksi. Jos synteesissä syntyvää lämpöä ei pystytä hyödyntämään, hyötysuhde jää noin 55 prosenttiin”, Nyrönen selittää."

Avainsana on omavaraisuus.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Mahdollisesti tuo toimisi. Tuolla saattaa olla isokin merkitys tulevaisuudessa, mutta sitä ennen joko kilpailevien tuotteiden hinta pitää nousta tai tuotantomenetelmien hinta laskea niin, että syntyy aitoa kilpailukykyä. Tai sitten tuota pitäisi tukea riittävästi.

Käyttäjän PauliJuhaniPitknen kuva
Pauli Pitkänen

Minusta turve on hitaasti uudistuva luonnonvara. Kun turve kasvaa vuodessa 0.5-1 millimetriä, se tekee hehtaatille 5-10 kuutiota turvetta vuotta kohden. Tämä näkökulma jää usein huomioimatta.

Käyttäjän jallerajala kuva
Jari Rajala

Et sitten lukenut linkkiä!

"Suomen turvevaroja polttonesteiden valmistaminen turpeesta ei uhkaa. Tällä hetkellä turvetta käytetään lämmön ja sähkön tuottamiseen noin 20 TWh vuodessa, ja tuotannossa on noin 50 000 hehtaaria suota eli noin 0,5 prosenttia Suomen suovaroista. Vastaavasti maantieliikenteessä käytetään polttonesteitä noin 44 TWh vuodessa.

”Tämä tarkoittaa sitä, että vaikka kaikki Suomessa käytettävät liikenteen polttonesteet valmistettaisiin turpeesta, käyttöön pitäisi ottaa seuraavan 30 vuoden aikana vain muutama prosentti turvevaroista eikä tämä ole edes tavoitteena. Turpeesta valmistetut polttonesteet olisivat vain osa kokonaisuutta, jolla mineraaliöljystä valmistettujen polttonesteiden osuutta voidaan vähentää”, Nyrönen toteaa.

Nyrösen mukaan Vapossa uskotaan vahvasti turpeen käyttöön liikennepolttonesteiden valmistuksessa. Taustalla on vuosikymmenien aikana hankittu kokemus turpeesta ja sen käytöstä."

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen

Jari,

OK, ja hakkeen lisänä turve - vain osa - kohottaa kokonaispalamisen hytötysuhdetta...

http://ilkkahyttinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1525...

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Kuinkas paljon tuo kasvu sitten kokonaisuudessaan onkaan Suomen soilla ?

Metsäkeskus Tapio pakotti suomalaiset suonomistajat aikanaan 1970-1990 luvuilla ojittamaan suoperäiset maansa juoksutuksina lähijärviin. Olikohan tuokaan nyt niin järkevää, noin yleensä ottaen ?

Kivelälle vinkiksi, että Britannian energian tuotanto ja sn käyttö eivät ole niinkään verrattavissa tavallisien suomalaisten tarpeisiin talvipakkasilla.

On ihme, ettei Kivelä vetänyt siltaa Nigerian kaasunkäytön ja Pihtiputaan mummon lämmittämään yhteen pönttöuuniin.

Paskalainhan te jo mummolle järjestittekin.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Kiiski, kinaaminen on varmaan kivaa, mutta tutustu ihmeessä ydinvoiman käyttöön energiantuotannossa ja siihen miten energiantuotanto jakaantuu Suomessa eri vuodenaikoina. Huomaat varsin nopeasti, että ydinvoima on perusvoimaa jota pyöritetään mahdollisuuksien mukaan katkotta ympäri vuoden. Se ei ole sesonkituote, eli talvipakkasiin lisätään ihan muuta kapasiteettia kuin ydinvoimaa. Silloin alkavat erilaiset polttolaitokset käynnistyä eri puolilla Suomea ja sama tapahtuu jonkin verran pienemmin eroin myös Isossa-Britanniassa. Parhaissa(tai pahimmissa miten vain) tapauksissa voimalaitos saattaa olla vuodessa käytössä vain muutaman päivän verran.

Asiasta lämpimäkseen puhuvat, mutta siitä vähän tietävät kuvittelevat usein että voimalaitokset ovat käynnissä ympäri vuoden tai että ne ovat helposti verrattavissa tosiinsa. Näin ei ole.

Käyttäjän AkiK kuva
Aki Kivirinta

Kapitalismi?

KAPITALISMI?

No onhan se kallista kun luvat on kiven takana, sääntely on järjettömän tarkkaa ja säännöt vielä muuttuu pari kertaa rakennusprojektin aikana.

Ja tottakai tuulivoima on halpaa kun sitä subventoidaan verovaroin niin voimakkaasti.

Että kyllä se on ihan sääntely mikä sen ydinvoiman ajaa ahtaalle eikä vapaa markkinatalous. Toki vapaa markkinatalous löytää tiensä ja elää sen mukaan mitä sääntely on, mutta optimaalista kustannustehokkuutta se ei saa aikaiseksi sääntelyn takia.

Käyttäjän vylitalo kuva
Ville Ylitalo

Vapaa markkinatalous tarkoittaisi, ettei ydinvoimaa valmistuisi ollenkaan. Ydinvoima vaatii merkittäviä investointeja, jotka eivät tuota nopeita voittoja. Kapitalisti valitsee hiilen koska se on paljon halvempaa eikä edellytä kovin suuria investointeja. Hiiltä voi polttaa vaikka tavallisessa kaminassa kuten Kiinassa tehdään.

Käyttäjän JaakkoJuhaniOjaniemi kuva
Jaakko Ojaniemi

Ketkä valitsivat Suomessa kivihiilen turpeen sijaan?

Käyttäjän vylitalo kuva
Ville Ylitalo Vastaus kommenttiin #67

Sellaiset päättäjät, jotka ajattelevat vain rahaa ja välitöntä hyötyä.

Tosin kivihiili ei ole yhtään turvetta huonompi vaihtoehto. Suomelle parempi koska suot säilyvät.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä Vastaus kommenttiin #68

Kaksipiippuinen juttu. Suot saattavat säilyä, mutta toisaalta työpaikat ja kauppatase kärsii. Itse jättäisin nykymuodossa nuo molemmat pois jos vain onnistuisi. Turve saattaa olla vielä elintärkeä Suomelle tulevaisuudessa.

Jouni Valkonen Vastaus kommenttiin #67

Jaakko, lähinnä Suomessa kivihiilen valitsee jokainen kokoomuslainen, jotka katsovat, että kivihiili on 10 % halvempaa kuin turve. Käyttämättä edes sitä yhtä aivosoluaan sen miettimiseen, että kivihiili on tuontitavaraa kun turve on kotimaista.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Eikös kapitalisti (TVO) valinnut ydinvoiman?

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Monet ovat valinneet (ja tehneet valinnan vuosia sitten) ja jotkut ovat alkaneet epäillä valinnan viisausta.

Käyttäjän ylepola kuva
Ykä Lepola

Toistettakoon nyt tässäkin blogissa ennustus, jota olen ahkerasti viljellyt: Vihreät tulevat kääntämään kelkkansa ydinvoiman suhteen. Tämä tapahtuu viimeistään silloin, kun vanhat stalinistit Hassi, Hautala ja kumppanit ovat dementiakodissa. Siinä vaiheessa Vihreät katsovat toisiaan ja kummastelevat toisilleen miksi me vastustimme ydinvoimaa ja annoimme maailman polttaa surutta kivihiiltä ja fossiilisia polttoaineita aluksi lämmöntuotantoon ja sittemmin sähköautojen pian hyvinkin nopeasti kasvavaan sähköenergiantarpeeseen.

Miksi sitten mainitsemani entiset stallarit ovat alun perin ottaneet niin kielteisen asenteen ydinvoimaan? Siksi, että se edustaa suurpääoman voittoja lähes puhtaimmillaan. Valitettavasti monet Vihreiden päätöksistä eivät suinkaan suojele ympäristöä, päinvastoin. Useimmat asiat, joita Vihreät ovat viime aikoina ajaneet ovat olleet ympäristön kannalta vähintäänkin haitallisia. Ja se on surullinen juttu se. Sinä Marko edustat selvästi hieman toisenlaista ajatusmaailmaa kuin mainitsemani henkilöt. Hankkiutukaa nyt pian eroon näistä vanhoista jääristä, niin saatatte vielä pelastaa tulevat eduskuntavaalit omalta osaltanne... vaikka mitä minä siitä... :)

Jouni Valkonen

Vihreän politiikan ansioista uusiutuvien — auringon ja tuulen — hinta on pudonnut noin 50 prosenttia viimeisten viiden vuoden ajan. Saksassa aurinkosähkö on jo halvinta sähköä ja maksaa noin €120 per MWh, kun sähkön hinta ilman veroja on 120–190 euroa. Suomessa tuulivoima maksaa noin 53 euroa per MWh kun sähkön keskihinta on noin 44 euroa per MWh joten suuresta erosta ei enää ole kyse. Tuulivoiman hinta tosin kasvaa kun sen osuus kasvaa, mutta joka tapauksessa suurikin määrä tuulivoimaa on halvempaa kuin ydinvoima.

Ja tärkeintä on, että vihreän politiikan ansioista uusiutuvien hinnanpudotus tulee jatkumaan.

Käyttäjän mikajahkola kuva
Mika Jahkola

Tuoreen Fraunhofer-instituutin raportin mukaan Saksassa tuetaan tänä vuonna aurinkosähköä keskimäärin 290 E/MWh. Tuen maksavat kotitaloudet: niille sähkö maksaa keskimäärin samat 290 E/MWh. Teollisuus maksaa reilut 100 E/MWh.

Saksassakin katsotaan, että tilanne käy kestämättömäksi, jos aurinkosähkön määrää vielä paljon lisätään. Uusien asennusten tuki on 100-150 E/MWh tasoa. Jatkossa tukiprosentti on nopeassa laskussa ja tähtää siihen, että maassa ei rakennettaisi tuettua aurinkosähkökapasiteettia yli 52 GW. Nyt mennään jossakin 35 GW paikkeilla.

Markkinoilla toimivat yritykset ovat huolissaan, että tukien väheneminen tappaa koko toimialan.

Raportissa suhteudutaan yleisesti hyvin myönteisesti aurinkoenergiaan. Koko raportti löytyy osoitteesta www.pv-fakten.de

Jouni Valkonen Vastaus kommenttiin #96

Syöttötariffi on absurdi tapa tukea aurinkovoimaa, koska aurinkovoimaa pitäisi tukea siten että mahdollisimman suuri osa tuotetusta sähköstä kulutetaan paikan päällä ja mahdollisimman vähän syötetään takaisin verokkoon. Ja Saksassa ollaankin siirtymässä aurinkokennojen tukemisen sijaan akkujen tukemiseen.

Aurinkokennot ovat jo riittävän halpoja, etteivät ne tarvitse enää tukea. Ja niiden hinta tulee putoamaan vielä noin 75 prosenttia seuraavien kymmenen vuoden aikana.

Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto

Jos tuulisähkö olisi noin halpaa, niin miksi sitten se tarvitsee syöttötariffin takaaman 83 €/Mwh takuuhinnan ?

Ps.
Että hahmotetaan vähän missä mittakaavoissa mennään tälläkin hetkellä sähkön tuotannossa ja kulutuksessa todettakoon:

Suomen mittauksen piirissä oleva tuulivoima pyörii tällä hetkell 11 Mw teholla. Suomessahan tuulivoimasta vain 1/3 osaa reilun 300 Mw nimellistehosta on Fingridin seurannassa, jostakin syystä. Ruotsissa jauhetaan tuulisähköä 870 Mw teholla ja Tanskassa ( tuulisähkön mallimaassa ) 2 100 Mw teholla. Norjalaisetkin pyörittävät tuulisähköä 280 Mw teholla.

Suomen kokonais sähkön kulutus on tällä hetkellä 9 974 Mw, josta tuontia on 2 000 Mw. Tästä tuonnista lähes kaikki tulee Ruotsissa, jossa tuotetaan tällä hetkellä ydinsähköä 8 200 Mw teholla. Suomessa tuotetaan ydinsähköä 2 760 Mw teholla.

Tilannetta voi seurata reaaliaiksisesti esimerkiksi oheisesta linkistä:

http://www.statnett.no/Drift-og-marked/Data-fra-kr...

Erityisesti kehoittaisin seuraamaan Tanskan tuulivoiman tuotantoa, heikäläistä sähkön markkinahintaa sekä heidän sähkön vientiä ja tuontia ja näiden välistä korrelaatiota.

Mielenkiintoisia tuotantomuotoja, vientiä ja tuontia sekä hintaa kertovia lukuja sovellettavaksi myös tähänkin keskusteluun. Luvut ovat vielä kaiken lisäksi kylmää faktaa, eivät mielikuvia.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä Vastaus kommenttiin #101

Tuulisähkön todellinen hinta vaihtelee huomattavasti mm. voimalan paikan ja sen tuulisuuden mukaan. Lisäksi siinä on säiden yms aiheuttamaa satunnaisheilahtelua. Eli tuulisähkön hinta ei ole missään mielessä kovin tarkka tai vakaa arvo. Syöttötariffilla saadaan laajennettua sitä aluetta joihin on kannattavaa rakentaa voimaloita.

Itse pidän tuulisähköä pakostikin vähän marginaallisempana tuotantona, mutta kerrankos sitä erehtyy.

Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto Vastaus kommenttiin #103

Tuo käsite "kannattavaa" voidaan tietenkin tulkita monella tavalla. Siis kenelle se on kannattavaa: teollisuudelle, yksityiselle kuluttajalle ( veronmaksajalle ), tuulisähköfirmalle, maata tuulisähköfirmalle vuokraavalle maanomistajalle, vihreälle aatteelle, ... ?

Toisaalta tarkoitetaanko kannattavuudella taloudellista kannattavuutta (kapitalistinen näkökulma), teknistä toimivuutta (teknokraattinen näkökulma), aluepoliittista kannattavuutta (kepulainen näkökulma), ekologista kannattavuutta ( vihreä näkökulma ), idealistis-poliittista ( viher-vasemmisto näkökulma) kannattavuutta ? Tuulimyllykeskustelussa ja hankkeissa olen havainnut piirteitä ainakin kaikista edellä mainituista. Lopputulos ei kyllä ainakaan vielä ole kovin vakuuttava.

Jouni Valkonen Vastaus kommenttiin #103

Marko, tuulisähköllä on potentiaalia yllättävänkin suureen osuuteen. Tuulisähkö tarvitsee kuitenkin aina tukea, koska se on luonteeltaan kannibalistista, eli se syö oman kannattavuutensa. Tämä johtuu siitä, että tuulisähkön marginaalikustannus on nolla euroa, joten mitä enemmän tuulee, niin sitä enemmän sähkön markkinahinta lähestyy tätä nollaa euroa. Joten tuulivoiman on mahdoton tehdä voittoa, koska aina kun se tuottaa niin sähkön hinta on pohjalukemissa.

Tuulivoimaa pitäisikin tukea vain mediaanitehon mukaan. Huipputeho voidaan heittää harakoille tai Venäläisille.

Ketjussa on mainittu synteettisten polttoaineiden valmistus. Huipputuuli voidaan käyttää synteettisen öljyn tai metaanin valmistukseen.

Jouni Valkonen Vastaus kommenttiin #101

Markku, Fingridin sähköverkon hetkellisessä tila-näytössä ei näy koko tuulisähkön tuotanto. Syytä en tiedä, miksi se näyttää puutteellisena. Suomessa tuulivoiman keskiteho on noin 20 prosenttia ja rannikolla noin 30 prosenttia.

Tanskaa ei kannata seurata, koska Tanskassa tuuliolosuhteet vaihtelevat ihan liikaa, jotta tuulivoima voisi olla järkevä investointi. Sen sijaan kannattaa seurata nimenomaan Ruotsia, koska Ruotsi on tuuliolosuhteiltaan Suomen kaltainen. Ruotsissa tuulivoima toimii äärimmäisen hyvin ja mediaaniteho on yli 19 %. Ruotsissa tuulettomat päivät ovat harvinaisia.

Käyttäjän mikajahkola kuva
Mika Jahkola

Ydinvoimalle ja aurinko- ja tuulivoimalle on hiilidioksidipäästöttömyyden lisäksi yhteistä, että niitä kannattaa aina tuottaa niin paljon kuin laitteista lähtee. Ne eivät jousta kysynnän mukaan.

Kun joustamatonta tuotantoa on markkinoilla yhä enemmän, tämä pyrkii synnyttämään suuria sähkön hinnan vaihteluita. Vaihtelut eivät juuri haittaa ydinvoimaa, koska se käy 24/7 ja tuottaa sähkön keskihinnan verran. Jos aurinko- ja tuulisähköä tuotetaan ennen pitkää täysin markkinaehtoisesti, hintavaihtelu kirpaisee näitä kovimmin, koska markkinahinta pyrkii olemaan alimmillaan juuri silloin kun näiden tuotanto on huipussaan. Vielä nyt tämä ongelma on piilossa, kun näillä energiamuodoilla on takuuhinta.

Hintaheilahtelut ovat loppujen lopuksi hyvä asia, koska niiden ansiosta sähkön kulutus alkaa sopeutua tuotantoon eikä toisinpäin. Nyt vielä suurin osa kaikesta kulutetusta sähköstä käytetään iloisen tietämättöminä senhetkisestä markkinahinnasta. Jos heilahtelut ovat suuria, tulee kannattavaksi tehdä kaikenlaisia ratkaisuja rakentamisessa, teollisuudessa ja yksityistalouksissa, joilla sähköä käytetään silloin kun se on halpaa ja vältetään käyttöä silloin kun se on kallista.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Kulutuksen sopeutuminen markkinahintojen helahteluun olisi pidemmän päälle hyväksi, sillä sillä voitaisiin mm jonkin verran leikata huipputehon tarvetta, mutta tuokin on aika pitkä tie, sillä se vaatii älykkyyttä joko verkkoon tai mm. kotitalouden laitteisiin tai molempiin. Isot hintaerot toki tulevat nopeuttamaan tätä kehitystä.

Jouni Valkonen

Sähköautot ovat halvempia kuin polttomoottoriautot noin vuonna 2017, joten tämä soveltuu varsin mainiosti kulutuspiikkien tasaamiseen. Sähköautot kun ladataan öisin ja kesäisin päivällä aurinkoenergialla.

Sähköauton varaus kannattaa pitää noin 40 prosentissa tuulettomina päivinä ja silloin kun tuulivoimaa on hyvin saatavilla, varaustaso kannattaa pitää 90 prosentissa. Kun lähdetään pitkälle matkalle, niin toki kannattaa ladata silloin akut täyteen.

Vuoteen 2030 mennessä ei enää valmisteta polttomoottoriautoja.

Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto

Siinä se vasta valtava energiavärähtelijä muodostuisikin, kun kulutus joutuisi seuraamaan toisaalta sähkön markkinahintaa, toisaalta tuulen nopeuden vaihteluita, toisaalta suurten teollisuuslaitosten sähkönkulutuksen vaihteluita, ilman lämpötilan nopeitakin muutoksia, kivihiilen ja öljyn (jota tarvitaan fossilisia polttoaineita käyttävän säätövoimajärjestelmän pyörittämiseen ) maailman markkinahintaa, turpeen joka kesäistä saatavuutta ja kaiken päälle vielä viher-keskusta-vasemmisto-poliittisia tuotantotuki- ja viherverolinjausten muutoksia.

Oman hämmennyksensä tähän soppaan tuo vielä tiedeyhteisön tulkinnat ja päättäjien johtopäätökset sekä päätökset ilmastokysymyksissä. Viimeisin juttuhan esimerkiksi on se, että ilmasto ei nyt lämpenekään, vaan CO2-päästöistä aiheutuva ylimääräinen lämpö absorvoituukin meriin. Sitten vielä tähän tulee mukaan erilaiset nopeiden sekä muiden ( veronmaksajien ) kustantamien taloudellisten etujen tavoittelijat ja heidän intressinsä.

Siinäpä haastetta muodostaa tuosta käytännössä toimiva funktio. Perinteinen kysynnän ja tarjonnan tasapaino kuulostaa edellä mainittuun verrattuna uskomattoman yksinkertaiselta ja toimintavarmalta. Saa tuossa olla aika fakiiri, joka hallitsee globaalisti tuon kokonaisuuden. No ehkä se selviää nyt Varsovan ympäristökokouksessa. Varmaankin siellä saavutetaan globaali konsensus asioista.

Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto

Kun vielä sähkön tuotannon saisi sopeutumaan lämpö- ja säätilan muutoksiin sekä teollisuuden asiakkaiden ja kuluttajien tarpeisiin.

Jouni Valkonen

Toi maksaa aivan liikaa. Parempi on vaatia teollisuudelta ja asiakkailta kulutusjoustoa tarjoamalla esimerkiksi huippukulutuksen ulkopuolella ilmaista sähköä – veronmaksajien piikkiin.

Käyttäjän ylepola kuva
Ykä Lepola Vastaus kommenttiin #111

Nyt meni tarina jo NIIN paksuksi, että tähän on ihan pakko vastata.
"Parempi on vaatia teollisuudelta ja asiakkailta kulutusjoustoa"

Niin minkälaisesta kulutusjoustosta mahtaa olla kysymys erityisesti teollisuudessa? "Tänään ei tuule eikä huomennakaan. Lähtekää kaikki kotiin ja tulkaa takaisin töihin kun on hiukan tuulisempaa" Näinkö? Ja mitähän tuo samaisen tarinan loppu oikein mahtaa tarkoittaa? Aamuyön tunteina sähkönkäyttö on teollisuudelle ilmaista?

Jouni Valkonen Vastaus kommenttiin #118

Ei vaan se tarkoittaa sitä, että jos tehtaan kustannuksista 60 % on sähkölaskua, niin on järkevää ajaa tehdasta 100 prosentin teholla silloin kun sähkö on ilmaista tai halpaa ja ajaa 40–60 prosentin teholla silloin kun sähkö on kallista. Sähköpulan aikaan tehtaan tuotantoteho voidaan pudottaa 10 prosenttiin ja tarjota mahdollisuuksien mukaan työläisille ylimääräisiä vapaita.

On taloudellisesti absurdia ajoittaa ylimääräiset vapaapäivät pyhäpäiviin. Esimerkiksi viime jouluna tuuli Pohjanmerellä niin paljon, että sähkön hinta meni negatiiviseksi Tanskassa ja Saksassa mutta tämä tuuliresurssi ei hyödyttänyt ketään, koska työläiset oli kotona juhlimassa pakannallista talvipäivän seisausta.

Ei moderni tehdas juuri työvoimaa tarvitse ja työvoiman tarve vähenee todella nopeasti kun automaatio kehittyy. Tällöin sähkölaskun osuus kokonaiskustannuksista kasvaa muillakin aloilla kuin esimerkiksi aluminiisulatoissa.

Sähkön tuotannon sopeuttaminen vaihtelevaan kulutukseen on ihan tolkuttoman kallista, jos ei ole Norjan ja Ruotsin tavoin runsaasti vesivoimaa tarjolla.

Käyttäjän perttikannisto kuva
Pertti Kannisto

Jouni hyvä,
älä huolehdi sähköautojen kannattavuudesta.
Suomen verottaja (poliitikot) pitävät satavarmasti huolen siitä, että lähes päästöttömät kulkuneuvot eivät yleisty ainakaan Suomessa.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Riski on olemassa, ainakin jos kannatusennusteet toteutuvat.

Jouni Valkonen

No, minulle riittää että Norjassa mennään eteenpäin. Viimeisten kahden kuukaudenaikana sähköauto on ollut Norjan myydyin auto.

Käyttäjän perttikannisto kuva
Pertti Kannisto

Olen täyssähköautojen kannattaja, hankkisin sellaisen itsekin, ellei siinä olisi pulma, joka Norjassa on ratkaistu :

"Among the existing government incentives, all-electric cars are exempt in Norway from all non-recurring vehicle fees, including purchase taxes, which are extremely high for ordinary cars, and 25% VAT on purchase, together making electric car purchase price competitive with conventional cars."

Lisäksi ydinvoima meillä, kuten vesivoima kohtuuhintaisena Norjassa, auttaisi ratkaisevasti alentamaan CO2-päästöjä.

Outo kirjoitus vihreältä Tekniikan ihmiseltä. Onkohan Satuilu loppumassa siinä suunnassa. Seurataan !

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset